Näppituntumalla tällä kaudella on ollut enemmän "ohipelejä" kuin aiemmin ja taso on vaihdellut erittäin rajusti. Mä en usko pelaajien olevan tällä kaudella "useammin motivaatio hukassa" kuin aiemminkaan, oikeastaan oletan juuri käänteistä. Aiempina vuosina rooliinsa pettynyt tai muuten kyrpiintynyt on voinut tuudittautua siihen, että ihan viimeistään Liigasta saa kovan pahvin jos ei ulkomaille kelpaa. Tällä hetkellä jokainen jengistä voi soitella Liigaa pelaaville kavereilleen ja kysellä kuinka mukava on neuvotella palkkojen alentamisista, vedellä valmennus lomautettuna, jännittää onko oma seura konkassa ja mitä edessä tulee. Agentti voi sitten kertoilla millaisia pahveja on seuraavaksi kaudeksi pöydällä, oletettavasti Liigasta tulleet tarjoukset eivät ole edellisvuosien tasolla. Tällaisessa tilanteessa luulisi pelaajien asenteen olevan sillä tasolla, että jatkosopparin saa, kesällä ei tarvitse purkua pelätä tai ainakin seuran voi itse valita Liigasta. Samoin kun katsoo jatkosoppareita, niin eiköhän Kurrilla ole aika hyvä käsitys siitä, ketä pelaaminen motivoi.
Pelitapaa en jaksa sen enempää avata, palstaveli
@Cobol on aiheesta kirjoittanut paljon kattavammin kuin mä pystyisin. Pelitapa todistetusti toimii, mutta aina sitä ei pystytä noudattamaan. Miksi? Liike, ajoitukset ja vastaavat seikat. Mun silmään homma näyttää siltä, että Marjamäki on täysin pätevä luomaan pelikirjan ja jopa myymään pelikirjansa pelaajille.
Ynnätään 1+1 ja ainakin mä saan sen tuloksen, että jengi piiputtaa ja pahasti. Pelitahti on alkukauden taukojen jälkeen kovempi kuin koskaan ennen, välillä on vedetty vajaalla ja jo perusflunssasta täydelliseen toipumiseen voi mennä tovi. Nyt jengiä on kiertänyt normiflunssan sijasta korona ja käytännössä jätkät on isketty heti kovalle rasitukselle kun se on testien, pelaajan tuntemuksien ja karanteenisäännösten jälkeen mahdollista. Mä näkisin, että tuossa on resepti miksi tällä hetkellä välillä vedetään aivan vihkoon ja varsinkin otteluiden avauseriin on ollut vaikeuksia saada jalkoja auki. Samoin tuota piiputusta en pidä pelkästään fyysisenä, vaan myös henkisenä. Varmasti esimerkiksi Joensuu tuskin kauhean freesillä mielellä on liikenteessä, kun luistimet tuntuvat painavan viisi kiloa enemmän, kypärän päähän vetäessä tietää ettei tänään ole paras ilta ja pitäisi vielä seuraavan kolmen päivän sisään pelata pari matsia. Noi äijät on ihmisiä, samalla tavalla noi väsyvät fyysisesti ja henkisesti kuin kuka tahansa meistä. Toki varsinkin fyysisesti aivan ylivertaisella tasolla esimerkiksi muhun nähden, mutta eivät silti mitään yli-ihmisiä tai kaiken kestäviä jumalolentoja.
Toki tämä ei ole peruskausi, mutta mä osoitan tässä sormella Latea. Jo edellisinä kausina hänellä on ollut aikaa oppia miten raaka sarja KHL on. Kymmeniä tuhansia lentokilometrejä, isot aikaerot, tiivis pelitahti ja sarjan urheilullinen vaatimustaso ovat normikaudellakin ongelmallisia. Mä olen tästä avautunut jo silloin, kun koronalla viitattiin siihen peliin. Ei KHL:ää voi pelata samalla rotaatittomalla kaavalla kuin Liigaa. Vielä vähemmän tuota rotaatiototonta linjaa voi vetää tällaisen kauden aikana. Käytännössä Vantaan pojat ovat olleet rosterissa aivan pakkoraossa ja välillä on menty vajaallakin ilman näitä. Mitä helvettiä Late? Tällaisen kauden aikana sen ekan karanteenin jälkeen ihan viimeistään, jos siis aiempien kausien kokemus ei riittänyt, rohkeasti heittää Joensuuta, Anttilaa ja kumppaneita katsomoon. Se ei ole rotaatiota, että Ikonen, Junttila ja Pihlström vetävät pitkää tikkua pelipaikasta ja muut miettivät miten voisi palautumista palauttaa.
Kokeneille pelaajille juuri pitäisikin olla helppoa myydä ajatus rotaation tarpeesta jos se kokenut äijä ei ole mallia jerekaralahti. Jos siihen ei riitä uskallus, vaikka vanha autokauppias Virmanen myyntivalmentajaksi myymään ajatus pelaajille. Jos ei luotto riitä rotaation jätkien tasoon, niin näytä se Kurrille. Miksi ihmeessä Kurri pistäisi
yhtään mitään rotaatiojätkien hankintaan, oli se sitten aikaa, rahaa tai vaivaa, jos näiden etu edustukselle on parit yhteistreenit kesällä ja jätkälle tai parille matsi kaudessa? Tarjoa realistinen paikka pelaajalle saada 10-25 matsia "ylhäällä", niin luulisi toimiston tiedostavan rotaation tarpeen ja muualla pelaavien jätkien kiinnostuksen kasvavan jos ei ole tasoa "too good to be benched".
Viime kaudella Marjamäki uhkapelasi Kalninsin kanssa ja tämä meinasi kostautua. Tuurilla siitä selvittiin. Tällä kaudella Marjamäki uhkapelasi isolla kädellä koko rosterin osalta, ja mä näen tässä kohdin korttionnen näyttävän pahalta. Jos tämä olisi pokeria, Marjamäellä on panoksena kuukauden liksa ja tällä hetkellä kädessään hertat kympistä kurkoon ja seuraava kertoo napsahtaako herttareeti, väri, suora vai kunkku korkeimpana korttina. On tuossa mahdollisuudet jättipottiin vielä olemassa tai edes kohtuulliseen tulokseen, mutta panokseen nähden riski on kohtuuton.