Lauri Marjamäki – Kärppien päävalmentaja

  • 356 981
  • 1 243

karvatursas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pauli Makkonen
Suollan nyt tylsyyttäni tänne näitä omia mietteitä ketjun päähenkilöön liittyen.

Vieläkin kyrsii miten Laten viimeinen kausi Jokereissa meni Putlerin takia reisille. Ei ne nallekarkit vaan tahdo mennä tasan.

Alkuajat penkin takana KHL:ssä olivat silkkaa opettelua. Välillä joukkue veti pitkiäkin jaksoja täysin vihkoon kun taas toisinaan Late sai narrilauman viritettyä vakuuttavaan liitoon, mutta se päättyi aina viimeistään siihen kun joukkueelle krooninen vihkoon vetäminen alkoi uudestaan tai kun kokeneemmat venäläisvalmentajat näyttivät keväällä kaapin paikan. Tuli korona ja kaikki sen myötä aiheutunut sekoilu lukuisine karantiineineen. Oli mellakan tynkää ja Latella burnoutin tynkää (en ihmettele yhtään). Sitten kun tuosta kaikesta oli selvitty ja näytti taas paremmalta niin tuo eräs paskapää sai päähänsä hyökätä Ukrainaan. Se oli sitten siinä.

Viime kaudella tulosta tuli ja Late sai narrilauman ajoittain jopa sellaiseen lentoon, jonka minkä tahansa joukkueen olisi ollut vaikea voittaa. Jokereihin nähden resursseiltaan ylivoimaiset Venäjän massiseuratkin saivat useamman kerran nenilleen. Tähän sopivasti runkosarjan kolmessa viimeisessä pelissä (jotka jäivät samalla Jokereiden viimeisiksi idän ihmeliigassa, rest in pieces) kaatui Moskovan suurseuroista Dynamo kahdesti ja kertaalleen CSKA kotijäillään eli homma vaikutti olevan ns. jiirissä ennen olympiataukoa. On suuri sääli, ettei koskaan nähty miten tuo olemassa ollut potentiaali olisi realisoitunut pleijareissa. Olisiko Laten jokerikorttitalo aikaisempien kausien tapaan romahtanut vai pysynyt pystyssä kierroksesta toiseen niin hyvin, että tuomarit tai muu vilppi olisi ylemmän tahon puolesta täytynyt ottaa peliin mukaan. Tämä tarina ei todellakaan saanut ansaitsemaansa päätöstä.

Innolla odotan mitä tuleva kausi tuo tullessaan oululaisten osalta kun molemmat sekä Kärpät, että Late pääsevät aloittamaan putipuhtaalta pöydältä. Joukkue on paperilla erinomainen ja penkin takana ollaan varmasti into piukeana vastaamassa suuriin odotuksiin sekä näyttämässä mitä lukuisat, etenkin henkisesti raastavat vastoinkäymiset ja vuoristoratailu Siperiassa opettivat.

Lopuksi vielä pieni sivuhuomio. Kuten kaikki tietävät niin Marjamäki on saanut valmentajanuransa aikana valtavan paljon paskaa niskoihinsa ja välillä toki ihan ansaitusti. Monen kohdalla tällainen ottaisi rajusti egon päälle, mutta Late vaikuttaa ulosantinsa puolesta fiksulta ja rehelliseltä mieheltä, joka osaa tarvittaessa vilkaista sinne kuuluisaan peiliinkin myöntäen samalla virheensä. Taito joka valitettavan monelta meistä puuttuu.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
Lopuksi vielä pieni sivuhuomio. Kuten kaikki tietävät niin Marjamäki on saanut valmentajanuransa aikana valtavan paljon paskaa niskoihinsa ja välillä toki ihan ansaitusti. Monen kohdalla tällainen ottaisi rajusti egon päälle, mutta Late vaikuttaa ulosantinsa puolesta fiksulta ja rehelliseltä mieheltä, joka osaa tarvittaessa vilkaista sinne kuuluisaan peiliinkin myöntäen samalla virheensä. Taito joka valitettavan monelta meistä puuttuu.
Marjamäestä voi tosiaan sanoa, että on monissa liemissä keitetty. Paineet ja näkyvyys niin SM-liigan suurseuran Oulun Kärppien, Suomen maajoukkueen kuin ainoan kotipelinsä Suomen maankamaralla (suurimmalta osin) pelanneen KHL-joukkueenkin päävalmentajana ovat olleet valtaisat. Toisaalta asian voi nähdä niin, että Marjamäki ei ole kaihtanut haastavia pestejä, vaan haluaa haastaa itseään ja kehittyä valmentajana.

Jotain tuosta paineesta Kärppien päävalmentajana kertoo sekin, että Marjamäen jälkeen Kärppiä on käynyt valmentamassa päävalmentajan ominaisuudessa Kai Suikkanen, Mikko Manner ja Lauri Mikkola. Näistä edellä mainituista herroista jokaisen valmennuspesti Kärpissä päättyi kykenemättömyyteen pysäyttää jo suureksi kasvaneen lumipallon vieriminen ja kovien paineiden kohteena oleminen ja neuvottomuus tilanteessa näkyi ja kuului kyllä myös lausunnoissa medialle ja ottelun jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa. Manner ja Mikkola olivat molemmat kriisin kohdatessaan aivan uudenlaisessa tilanteessa valmentajanurallaan. Mannerin aikaan päävalmentajana mahtui toki myös paljon positiivisia asioita ja menestystäkin.

Marjamäen muistelen itsensäkin kertoneen noista kohtaamistaan paineista ja niiden käsittelystä mm. kirjassa Kärpät – Pohjoisen kiekkopeto (jonka varmaan vielä lukaisen muistinvirkistykseksi tässä ennen kauden alkua). Omien tuntemusten tarkka havainnointi ja kirjaaminen sekä urheilupsykologin (Toni Mets) apu pitivät Marjamäen omien sanojensa mukaan järjissään edeltävän Kärppävisiitin aikana.

Vaikuttaa, että Marjamäki on löytänyt itselleen toimivat menetelmät käsitellä paineita ja kyetä toimimaan ja kehittymään niiden täyteisessä ympäristössä. Yksi näistä metodeista vaikuttaisi olevan aika ajoin oluella/lonkerolla piipahtaminen muiden organisaatiossa vaikuttavien toimihenkilöiden (ei pelaajien) kanssa. Näistä on saanut tältä palstalta lukea näköhavaintoja yleensä aika tuoreeltaan, mikä omalta osaltaan kertoo millaisen mikroskoopin alla Kärppien päävalmentaja on myös vapaa-ajallaan. Oma näkemys asiaan on tavannut olla, että jos alkoholinkäyttö on kohtuullista (niin kuin se havaintojen perusteella on ollut), niin tuollaisessa pienessä tuulettumisessa ei mitään pahaa ole. Pelaajia nyt tietenkään ei kannata pitkin kautta käyttää baareissa juottamassa, ja sen kyllä Late tietää itsekin.
 

massaonvoimaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
kaatui Moskovan suurseuroista Dynamo kahdesti ja kertaalleen CSKA kotijäillään eli homma
Olisiko Laten jokerikorttitalo aikaisempien kausien tapaan romahtanut vai pysynyt pystyssä kierroksesta toiseen
Muutama kommentti näihin. Runkosarjavoittoja isoista, Jokerit otti joka kausi. Siinä Late ei tehnyt poikkeusta Erkkaan tai JJaloseen. Niin Marjan kuin myös JJalosen ongelma KHL-pleijareissa oli mielestäni sama. Isot venäläisseurat poikkeuksetta olivat tutkineet miten Jokerit pelasi ja iski niihin Jokereiden heikkouksiin. Juu pelasivat toki sitä kuuluisaa omaakin peliä mutta horjuttivat ensin Jokereita sekoittamalla pelin avaukset, erikoistilanteiden haut etc. JJalonen vei Jokerit pisimmälle ja hänkin kovimman kautta, toisella rundilla otti ensin kaksi kertaa Moskovassa turpaan, kunnes Jokerit ensin rikkoi kotonaan vastustajan peliä ja sitä kautta haki hallinnan itselleen. Mitä yritän sanoa? Ehkä sitä, että Marja tosiaan oppirahoja maksoi ja todella paljon KHL aikanaan. Jokerit sukelsi aika totaalisesti Marjan johdolla 2/3 kevättä. Ansioina muun muassa 0 tehtyä yv-maalia yhtenä keväänä ja ylipäätään 3 vai 4 tehtyä maalia koko sarjassa toisena keväänä. Ongelmia oli niin taktisella puolella kuin joukkueen henkisen latauksen osumisessa lankulle.

Jos Marjan KHL ajan isoimman pelillisen haasteen tiivistää niin se oli toisteisen JA tiiviin viisikkopelin tuottaminen kovassa paikassa. Omissa paketti hajosi. Kroonista ongelmaa oli myös henkisen puolen saamisessa kuntoon aina pleijareita myöten. Marjan keväänä 1 Jokerit katkesi jo ennen ratkaisupeliä ja Moskovaan lähdettiin vain häviämään. Tämä pelaajien suusta.

Mielenkiinnolla odotan ensi kauden kärppäkevättä ja Marjan tekemistä siellä. Ainekset mennä päätyyn asti on erinomaiset ja oppia on valmennuksella tarttunut puseroon. Jännä nähdä realisoituuko se.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
On se vaan eri fiilis kun hallitseva mestari vastassa kotona ja silti luottavainen olo että voitosta taistellaan. Sitten peli alkaa ja Kärpät on kuskin paikalla suurimman osan pelistä. Marjamäki on hieno mies ja kiitos että tulit takaisin.
Koko ajan oli kyllä luottavainen fiilis ottelun voiton suhteen. Ei paljoa puntti tutissut ottelun lopussakaan kun Kärpät puolusti johtoaan. Kyllähän Marjamäki on se suurin tähtihankinta Kärppien tähtisikermässä ja mahdollisti sen, että tähtiä saatiin Ouluun hankittua ja ne kirkkaana loistavat kannattajien iloksi.
 

Proffa_20

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Chicago Blackhawks & FC Bayern München
Tästäkin Marja sai aika kantapään kautta oppia KHLssä sen 250 matsia. Erityisesti keskustaan oli äärivaikea murtautua kun pelattiin tosissaan. Tässäkin Jokerit meni valtavasti eteenpäin mutta työ jäi kesken ja ikinä ei nähty mihin se olisi riittänyt. Koronan katkaisi kauden 2020 ja Venäjä tämän sesonkiin.

Marjan hyökkäyspelin kulmakivi oli päätypeli, painottoman puolen käyttö, sieltä ristipisto pakille viivaan ja toimitus maalille. Kohelossa ongelmaksi muodostui a)kiekon saaminen maalille ja b)tukitoimet maalilla. Puhun nyt nimenomaan pleijareista. Runkosarjassa tämä riitti ylempään keskikastiin. Lukuisia pelejä Jokerit "hallitsi" jopa mielin määrin mutta se ytimeen pääseminen on/oli KHLssä todella vaikeaa erityisesti pleijareissa.
(Boldaus oma).

Tuli tässä päivän aikana mieleen tuolta alkuvuodelta nimimerkki @massaonvoimaa - joka on muutekin käynyt tällä Kärppä-osiossa hienosti ja ansioituneesti kertomassa Marjamäen Jokerit ajasta ja siitä pelitavasta (kiitos muuten niistä!) - viesti tuosta Marjamäen hyökkäyspelaamisesta. Massaonvoimaa nosti jo helmikuun lopulla (yllä oleva lainattu viesti pvm: 28.02.), kun Marjamäki Kärppien peräsimeen viime kauden lopulla tuli, niin aika hyvin tuota Marjamäen hyökkäyspelikirjaa esille. Totuuden nimissä (ja isossa kuvassa), Marjamäen hyökkäyspelikirja tämän kauden Kärpissä on ollut aika älyttömän ohkainen, yksipuolinen, mielikuvetukseton, hidas ennalta-arvattava, liian oppikirjamainen sekä ns. "mekaaninen". Tai ei se Marjamäen hyökkäyspeli ole edes pelikirjaa oikein nyt nähnytkään, ohut vihkonen korkeintaan.

Ja nyt, kun tuota massaonvoimaa viestiä tuossa lukee ja etenkin tuota boldaamani kappaletta, niin voi todeta massaonvoimaa osuneen aika hyvin oikeaan: "päätypeli, painottoman puolen käyttö, sieltä ristipisto pakille viivaan ja toimitus maalille". Tai ehkä se ainoa virhe tuossa massaonvoimaa kuvailemassa Marjamäen hyökkäyspelikirjassa/hyökkäysketjussa on tuo loppuosa "toimitus maalille", koska Kärpäthän ei saa edes kunnolla niitä aikaiseksi. Kuten massaonvoimaa on pariinkin kertaan todennut, vaatii Marjamäen pelitapa pakeilta älyttömän paljon, etenkin kiekollisen pelin saralta. Jokereissa oli mm. aivan huimat Lehtonen ja myös Lepistö isona kivijalkana tällä saralla.

Kärppien hyökkäyspelikirja on tällä kaudella ollut jotakuinkin tällaista mallia: "päätypeli (jommallakummalla puolen) ---> päädyn kautta painottoman puolen käyttö ---> ristipisto pakille viivaan (tai tod.näköisempi ratkaisu eli) syöttö saman puolen pakille viivaan ---> kiekon puolenvaihto pakki-pakki syötöllä viivassa ---> jos selkeä väylä toimittaa kiekko maalille, niin ripuliranne moken syliin josta jo pelikatko, mutta jos (ja kun) ei ole saumaa, niin pakin ratkaisu --> kiekko ränniin hyökkääjälle ---> hyökkääjä pelaakin kiekon takaisin saman puolen pakille viivaan, josta se juuri sinne ränniin tuli ---> kiekollinen suoritusvarmuus ei pakilla riitä (kun ei ole Lehtosta, Lepistöä), joten pakin housuunpaskominen ---> kova syöttölaukaus ränniin ---> kiekko kiertää (sillä hetkellä toiselle painottoman puolen) hyökkääjälle päädyssä ---> pääty/kulmapeli, jossa hyökkääjä selkä kenttään päin ---> pelaa kiekon saman puolen pakille viivaan, josta ---> hätäri-toimitus maalille ripuliranteella ---> moken haltuun ja pelikatko". Hieman kärjistetysti sanottuna, niin aikalailla noin se Kärppien hyökkäyspeli on tämän kauden aikan pääpiirteittäin rakentunut. Keskustaan ja ytimeen ei useimmiten ole asiaa ja siinä jäädään vajaaksi.

Vierumäen auditoriossa varmaan into piukkana hierotaan tuolle ylläolevalle käsiä yhteen ja availlaan housunnappeja jne. ja periaatteessahan tuo Marjamäen hyökkäyspeli saattaa juuri - nimenomaan siinä oppikirjassa toimia - tuollaisena rautalankaesimerkkinä ja tuo on nimenomaan tuollaista hyvin jäykkää ja kankeaa oppikirjamaista pelaamista, millaista sen hyökkäyspäänpelin (ja päätypelien yms.) pitäisi muka olla, mutta totuushan on se, että eihän tuollaiset koulun oppikirjojen kankeat, yksinkertaistetut ja pelkistety oppikirjaesimerkit ikinä oikeassa elämässä niiltä jalan sijoilta toimi. Tai niin, että koulussa opitaan jotain (tai joku kankea malli tai teoriatieto) ja sitten se siirretään suoraan juuri niin työelämään ja homma muka toimii, kuin rasvattu kone. Sen koulunkin tehtävä on vain antaa valmiuksia sinne työelämään, jossa sitten sitä koulussa opittua oppikirjaesimerkki-tietoa jalostetaan, kehitetään, muovataan (omanlaiseksi) sekä ennen muuta sovelletaan ja viedään pidemmälle sinne "plus ultra" -tasolle. Kärppien hyökkäyspelikirja tälle kaudella on uskomattoman kevyt ja ohkainen ja se on kuin joku Vierumäen "Meidän pelin" -oppikirjan 'kappaleeseen 3' kirjoitettu, hyvin kankea ja yksinkertaistakin yksinkertaistetumpi malli hyökkäyspelaamista, jotta 1.vuosikurssin opiskelijat pääsevät juonen päähän kiinni jääkiekko nimisestä pelistä.

Hyökkäyspelin osalta pitää myös todeta vielä sen verran, että todella huolestuttavaa, että kautta on pelattu kohta puolet ja Kärppien hyökkäysketjuissa ei ole minkäänlaista kemiaa havaittavissa. Kärpillä ei ole ollut alkukauden aikana yhtä ainutta kolmen hyökkääjän trioa (miinus 4.ketju Hermonen-Hyry-Anttila), jonka voisi osoittaa toimineen edes jossain määrin hyvin ja niin, että siinä on jotain kemiaa ja yhteistä ajatuksenjuoksu havaittavissa. Siis kohta puolet runkosarjaa pelattu ja nolla vakiintunutta - kemialtaan hyvää ja jouhevaa - ketjua. Yhdessä vaiheessa oli se Koivunen-Kunyk-Leskinen -ketju, jossa oli jotain aihiota ja kemianpoikasta havaittavissa, mutta sekin hajotettiin sitten. Marjamäki on pääasiassa pitänyt - pelin välissä - ketjut stabiilina, mutta siitä huolimatta ei oikein ole kemiaa havaittavissa, vaikka pelaajat saavatkin pelata pitkiä aikojakin yhdessä.

Ja nyt kun alkaa tarkemmin miettiä, niin eihän Kärpillä ole siellä edes kauden puoliväliin mennessä noussut esille yhden ainutta hyökkääjä duo:kaan. Nyt ei puhuta edes kokonaisen ketjun kemiasta ja pelaamisesta, mutta ei edes yhden ainuta tehokaksikkoa, josta voisi osoittaa, että on jotain kemiaa ja aihiota (miinus taas kerran 4.ketjun jätkät ja mm. Hyry-Anttila duo). Junttilan ja Kemppaisenkin välinen kemia tuntuu olevan kadonneen kuin pieru Saharaan, vaikkakin varmasti silloin aikanaan huiman Donskoin puuttuminen tuon kaksikon kolmantena lenkkinä verottaa tällä kertaa aika paljon. Mutta ei ole kauden puoliväliin mennessä hyökkäyksessä oikein minkäänlaista kemiaa havaittavissa tai, että voisi osoittaa tuosta tämänkään illan kokoonpanosta suoriltaan, että "tämä ketju nyt heti yhteen!" tai, että "tätä ketjua ei nyt todellakaan ainakaan rikot!". Hieman huolestuttavaa. En tiedä onko Marjamäellä ollut sitten niin joku pyrkimys, että ollaan niin tasainen ja konemainen neljän ketjun pumppu ja kaikki pystyy pelaamaan kaikkien kanssa yms. vai mikä onkaan juurisyynä tuossa taustalla.

Muutoin hyökkäyspelin osalta Marja nopeutti peliään täksi kaudeksi. Jokerit jauhoi lähes yksinomaan viivelähtöjä, mutta tälle kaudelle käännettiin vaihde nopeammalle ja paljon enemmän käännettiin omalta sinisellä suoraan ylöspäin - ei joka kerta vaihtoon, uusi viisikko sisään ja voltti. Oli toimiva muutos. Kaikkien sitoutuessa Marjan pelitapaan 110% homma toimii erinomaisesti, mutta usein lataus jäi piippuun ja tämä oli yksi Laten haasteista Jokeriaikana. Tässäkin mentiin eteenpäin viimeiselle kaudelle ja henkisiä ohipelejä ei niin paljon tullut.
Ja tämä lainaus on tuosta samasta tämän viestin alussa olevasta lainatusta viestistä, ja tässäkin massaonvoimaa osui (jo tuolloin tämän vuoden helmikuun lopulla, kun Marjamäki Kärppiin palasi), niin aika hyvin nappiin. Tällä kaudella on nähty pari peliä, kun kaikki sitoutuvat täysillä ja ollaan sellainen 'konemaisen' vahva. Silloin Kärpät oli oikeasti todella kova. Mutta liian usein jää lataus ja henkinen puoli piippuun ja tiedossa on, kuten boldaamani kohta osoittaa: henkisiä ohipelejä. Ja näitä henkisiä ohipelejä on nähty tällä kaudella jo ihan älytön määrä. Pelitavalliset ongelmat ovat ilmiselvät, mutta se kaikki tavallaan yhteenkietoutuu ja nivoutuu sellaiseksi yhdeksi sekavaksi lankakeräksi noiden henkisten puolen juttujen kanssa, eikä tiedetä enää, että mikä vaikuttaa mihinkäkin ja mistä mikäkin johtuu, kun on niin paljon lankoja, jotka ovat sotkussa toistensa kanssa. Ja sittenhän siellä henkisellä puolella, niin asioita alkaa kertautumaan ja uusia negatiivisia asioita ilmenemään jne.

Marjamäenkin mikromanageerauksesta ja tietystä ns. "kontrollifriikkeydestäkin" on täällä paljon puhutta ja kyllä tuntuu, että ylipäätään tuollainen Laten tiukan kurin ja ns. mekaanisen johtamisen tyyli on väistynyt kyllä rajusti pois ihan normaalin bisneselämänkin maailmassa. Tilalle on tullut enemmän sellainen virtaava ja epämukavuutta sietävä johtamistyyli, jossa pyritään sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen, eikä yritetä ennustaa ja hallita asioita, jotka eivät ennustettavissa ja hallittavissa ole (kuten mm. about kaikki ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvä toiminta ja mitä siitä seuraakaan jne.), ja kenties muitakin sellaisia asioita Marjamäki tuntuu nyt yrittävän hallita, joita ei vain nimenomaan voi hallita.

Tämä Marjamäen mekaaninen johtamistyyli jotenkin heijastuu (jopa aika vahvasti) myös tuohon Kärppien pelaamiseen ja pelitapaan. Pelissä ei ole minkäänlaista luovuutta tai sellaista reagointia pelin sisällä muuttuviin tilanteisiin ja eteen tuleviin asioihin, vaan on sovittu (kuten tuon kankean ja ennalta-arvattana HAHP:inkin osalta) tarkkoja malleja ja toimenpiteitä (etukäteen), miten pilkulleen pitäisi tietyssä tilanteessa pelata ja unohdetaan se teesi: pelaa mitä peli pyytää ja sopeudu pelin vaateeseen, eli Marjamäen osalta pyritään taas siellä pelin sisällä ja pelitilanteissa --> ennustamaan, hallitsemaan ja kontrolloimaan asioita, jotka eivät hallittavissa tai ennustettavissa ole. Marjamäki on viime keväänäkin ihan avoimesti kertonut, kun piti oikein kädestä pitäen taluttaa kentällä pelaajia oikeille pakoille treeneissä. Marjamäki ei todellakaan vaikuta henkilöltä ja ihmiseltä (tuntematta nyt siis Late yhtään mitenkään henk.kohtaisella tasolla tai millainen nyt onkaan todellisuudessa ihmisenä), joka - siinä tietyssä mielessä - ei siedä juurikaan epävarmuutta tai sellaista 'tilaa', jossa ei olla koko ajan, jatkuvasti ja ennen muuta vahvasti, tilanteen päällä ja tasalla. Mutta jääkiekon saralla (median välitys jne.) tuollainen vaikutelma on syntynyt.

Edit. typot
 
Viimeksi muokattu:

Proffa_20

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Chicago Blackhawks & FC Bayern München
Melkoisia menijöitä on kyllä Kärppien pelaajat, jos tämä pitää paikkansa. Kärpäthän on koottu ihan suoraan Marjamäelle ja pelaajat on peräti tienneet, millainen tyyppi on valmentamassa. Melko pahasti menee kesä pieleen, jos Marjamäkeä ihan ulos pitää pelata, kun nimenomaisesti hän taitaa yksinään olla suurin syy siihen, miksi Kärpät edes on noi nimimiehet saanut kiinnitettyä.
(Viestini siiretty parempaan ketjuun Marjamäen potku -ketjusta)

Tämäpä on se asia, mikä on itseänikin vähän tässä ihmetyttänyt. Kun tässä on siis saanut nyt myös ihan jääkiekkojulkisuudessa asti (mm. juuri yllä olevissa viesteissä mainittu Lennu Petrell), asiantuntijoiden, ex-pelaajien yms. kommentteja lukea, jossa ilmaistaan todella kova huoli ja kerrotaan, miten kukaan ei halua Lauri Marjamäen joukkueessa pelata, kun on niin tylsää ja nihilististä kiekkoa ja sitten Marjamäki on joidenkin mielestä vielä jotenkin myös mulkku jätkäkin ja narisja ja Laten tuomarikokouset ja pädi vilkuilutkin ärsyttävät jo pelaajia ja kaikkia jne. ja ties mitä kommentteja.

Voi olla, että se Marjamäen peli isossa kuvassa on sellainen, että ei se kaikkien mieleen ole. Mutta tässä pitää nyt myös muistaa se, että Marjamäki on kenties - ja varmaan onkin - se yksittäinen tärkein syy, minkä takia Kärpät sai kesällä hommattua noin kovia pelaajia ja imu Ouluun oli todella kova. About kaikki kesällä Kärppiin tulleet pelaajat kehuivat Marjamäen olleen todella iso tekijä (jopa se isoin yksittäinen) siinä, että edes vilkaisivatkaan Ouluun päin. Muun muassa Kemppaisen (oliko Kalevan haastattelu?, joku muu voi linkittää jos muistaa) haastattelu keväältä, josta oli aika hyvin rivien välistä luettavissa, että ei kyllä todennäköisesti olisi edes Kärppiin tullut, ilman Marjamäkeä. Ei sitä suoraan siinä haastattelussa sanonut, mutta kuten sanoin, hyvin vahvasti sellainen asia sieltä rivien välistä oli luettavissa, niin vahvasti korosti ja painotti Marjamäen merkitystä ja miten tietää nyt tasan mihin paikkaan tulee (halusi huippuorganisaatioon, joka tavoittelee menestymsitä ja näki Laten Kärpät siinä kärkivaihtoehton), tiesi, että Late on rautainen ammattilainen ja miten nyt tullaan satsaamaan ja lataamaan kaikki mm. hankintapuolella, arjessa jne. siihen, että menestytään yms.

Ja jälleen kerran totta kai, eihän se niin helppoa ole, kuten kaikki nyt huomaamme, että tullaan vaan ja menestytään ja rallatellaan. Mutta pelaajatkin sen haistoivat, että nyt Kärppiin tuli kovan luokan ammattilainen ja huippuosaaja puikkoihin, menestystakuut olivat paremmat, kuin aika monilla muilla 'aineksilla' ja Kärpät todellakin näyttäytyi (Marjamäen tulon jälkeen) sellaisena seurana pelaajien ja Kemppaisenkin silmiin, joka todellakin lyö nyt kovat panostukset pöytään ja halutaan menestyä, eikä taistella ynnä muut sijoista (urheilu toki näyttänyt taas sitä puoltaan, miten mitään ei saa ilmaiseksi ja asiat ovat paljon kompleksisempia, joka urheilusta toki niin hienon asian tekeekin).

Kärppien ja Marjamäen vetvoima oli niin kova, että käytiin myös narisevan Lennu Petrellinkin takapihalta stadista naaraamassa muuan Teemu Turunen, joka myös kehui todella vuolaasti Marjamäkeä ja miten tästä Kärppien projektista (nyt Marjamäen tulon jälkeen) huokui todella vahvasti menestynälkä ja määrätietoinen ja tavoitteellinen projekti. Totta kai asiat eivät ole näin yksinkertaisia ja on monia syitä, minkä takia pelaaja valitsee eri seuran jne. jne. mutta vähän mutkat suoriksi vedettyinä ja kärjistetysti, niin aika monesta seurasta olisivat nämäkin Kärppiin tulleet 'huipunveljekset' saaneet valita, mutta Lauri Marjamäen osaaminen ja vetovoima veti heidän Ouluun ja Kärpät pystyi (mm. Marjamäen myyntitaidoilla neuvotteluissa ja osaamisella) kampittamaan ja päihittämään HIFK:n (huom. siis korostan HIFK:n), pelaajakisassa yhdestä Liigan ehdottomista ja absoluuttisista supertähtipelaajista, jolla olisi varmasti ollut varaa valita itselleen se mieluisa pelipaikka ihan ulkomaita myöten (joidenka kanssa Kärpät ei myöskään millään pysty kilpailemaan taloudellisella puolen, mutta jostain syystä Kärppien vetovoima veti Turusen puoleensa).

Ja ihan pomminvarmasti nämäkin pelaajat tiesivät tasan tarkkaan mihin paikkaan ja millaisen valmentajan ja henkilön alaisuuteen tulevat. Marjamäki tuntee osan näistä hankituista pelaajista jopa 10 vuoden takaa ja lähes kaikki Kärppiin tulleet kaverit ovat Marjamäen alaisuudessa pelanneet ja tiesivät varmasti tasan tarkkaan mihin paikkaan tulevat ja mitä peliä Kärpät tulee pelaamaan, millainen pelitapa jne. Ja ne uudet kaverit jotka eivät tienneet (mm. Rundblad), niin eiköhän Laten maine ole kirinyt miehen korviin puskaradion yms. kautta. Eli, on se vaan kumma juttu, kun kukaan ei kuulemma halua pelata Marjamäen "oksettavaa" trappi-hokia ja paskaa pelitapaa (niin ja on kuulemma vielä tosi mulkku jätkäkin perkele ja vastenmielinen persoona, niin !!), mutta silti imu Kärppiin täksi kaudeksi oli kovempi, kuin se on ollut herran vuosiin (monet asiat totta kai taustalla, Venäjän hyökkäyssota, pelaajien henk.kohtaiset ambitiota aina jne.).

Mutta kyllä tuo jostain kertoo. Kukaan ei mukamas halua pelata Laten tylsää anti-kiekkoa, mutta silti Turusen ja Kemppaisenkin kaltaiset pelimiehet Latea kehuvat ja hehkuttavat (vuolaasti), miten kiva oli päästä kovan luokan organisaatioon ja Kärppien ja Laten projekti houkutteli isosti. Ja edelleen, pomminvarmasti tiesivät tasan, millainen persoona Late on ja mitä kiekko tullaan pelaamaan. Joku voisi tuolle Lennu Petrellillekin viedä tutin suuhun, ihan käsittämötäntä narinaa, menee toki ihan samaan kategoriaan, kuin ne viime kevään Jonne Virtasen twitter-kitinät Marjamäen pädien vilkuiluista yms.

Liigalizeä kuunneelleena, esim. Lennu Peterellin arvostus Marjamäkeä kohtaa tuntuu olevan aika nolla, ja rivien välistä olin kuuntelevani, ettei esim. viime keväänä kaikki pelaajat olleet hirveän tyytyväisiä siihen "bussiträppiin" mitä Marjamäki peluutti.
Tämä voi varmasti pitää myös osin paikkansa. Mutta mielestäni esille pitää tuoda se kolikon toinen kääntöpuoli. Otetaan vaikkapa Lauri Marjamäellekin, niin tuttu ja varmasti myös hyvin "rakas" Iin taikuri Juhis Aaltonen esimerkiksi. Koko viime kauden naama mutrussa, jättimäinen tatti otsassa ja vittuuntuneella asenteella pelaamista, ei näyttänyt nauttivan yhtään pelistä ja nähtiin pelien jälkeen niitä lukemattomia mailan paiskomisia ja jopa osin vähän lapsellisia kiukkukohtauksia. Ei ollut Juhiksen pelihuumori yhtään kohdillaan, ja tämä kaikki tapahtui siis Lauri Mikkolan alaisuudessa ja kun sai pelata sitä (kuulemma kaikkien) pelaajien tykkäämää seksivau kiekkoa, kun painettiin nopiasti ja semmosesti pystyyn.

Mutta sitten tulee remmiin mukaan muuan Marjamäki, ja kas kummaa! Juhiksen habitus ja yleinen ilmekin muuttui (mm. CMoren haastatteluissakin), kuin taikaiskusta. Siellä olikin yhtäkkiä hymyilevä Aaltonen ja kehonkieli oli positiivinen ja myös useammin (joka on varmaan Juhikselle se standardi, että on sentään useammin) positiivinen, kuin negatiivinen peli-preesens. Naureskeli haastatteluissa ja kertoi miten oli mukavaa, kun Lauri Marjamäki palasi takaisin Kärppiin ja joukkueeseen ja nyt joukkueesta jotenkin huokuu tekemisen meinkin ja sellainen oikenalainen asenne jne.. Ilman sarvia ja hampaita, niin Juhis näytti ihan oikeasti silmin nähden todella iloiselta Marjamäen paluusta ja siitä, että sai taas pelata sitä Laten "tylsää trappi-kiekko".

Ok, kyllähän se Juhis niissä haastatteluissa myös vähän naureskeli (ja kutienkin omaan silmään nimenomaan ns. hyvällä tavalla), että onhan se vähän sitä ja tätä, kun seisoskellaan keskialueella ja tuntuu, että mitään ei tapahdu, mutta ymmärsi senkin myös kuitenkin ja, että Marjamäen kanssa on kuitenkin takuu siitä, että menestyminen on aina (mahdollista, huom. ei varmaa, mutta mahdollisuus on aina olemassa) ja työnteko on tapissa ja kaikki annetaan sen voittamisen ja joukkueen eteen. Kaikki kivet käännettiin menestyksen eteen, perusteltiin myös pelaajille (kuten Marjamäellä on tapana) miksi tehdään näin ja Juhiksenkin pelihuumori palasi. Että mikäs siinä on, kun sai kuitenkin pelata koko kauden sitä kaikkien pelaajien rakastamaa nopeaa ja aktiivista kiekkoa Mikkolan alaisuudessa ja oltiin, kuin takapuoleen ammuttu karju, mutta tylsän Marjamäen palatessa, oltiinkin silti kuin Naantalin aurinko?

Tulee mieleen vielä yksi toinen esimerkki Juhiksesta. Kun Juhis silloin Mannerin vikalla kaudella palasi Kärppiin kesken kauden (oliko marraskuussa) ja pelasi sen ekan pelinsä Jyväskylässä JYPiä vastaan. Juhis erottui kaikista Kärppäpelaajista sen takia (ja varmasti myös siitä syystä, koska alla ei tainnut olla ainuttakaan treeniä Mannerin Kärpissä), kun haki laitureista (oppikirjamaisesti ja kuten Marjamäenkin pelitavassa on tapana), niin sieltä alhaalta sen pakin syötön. Oli ainoa laituri tai hyökkääjä ylipäätään, joka siinä pelissä toimi näin. Pari kertaa yritti Manner ilmeisesti pelin aikana ohjeistaa Juhista kärkkymään muiden tavoin "haukena" siellä hyök.sinisen kulmassa, mutta älyttömän fiksu ja etenkin peliälykäs Aaltonenhan tajusi, että enhän minä saa koskea kiekkoon kertaakaan pelin aikana, jos vaan seisoskella pönötän täällä, vaan fiksusti, pudotti alas, teki lähitarjonnan ja sai kiekon ja räppäsi muistaakseni siinä pelissä pari tehopinnaakin. Toki sitten, kuin sai treenejä Mannerin Kärpissä alle, niin sitten Juhiskin katosi kuvasta ja ohjeistettusi seisoi tatin lailla siellä hyök.sinisen kulmassa, muiden tavoin, eikä enää nähty lähitarjontoja ja -tukia.

Mutta mikä se pääpointti tuossa esimerkissä oli ja mitä tämäkin sitten kertoo? Mielestäni sen, että vaikka sen Mannerinkin kiekon piti olla nii seksivauta, mitä kaikki pelaajat tykkäävät pelata (etenkin tuollaiset Juhiksen kaltaiset kiekkotaikurit), niin silti, Juhis Aaltosen selkäranka-pelaaminen siinä ekassa pelissä (kun ei joukkueen pelitapaa ja systeemejä tarkasti tiennyt), oli enemmän sitä Marjamäen kaltaista pelaamista, jossa haetaan alhaalta ja tarjotaan lähituki kaikissa tilanteissa, hyökkäyksiin lähöissä etenkin. Vaikka pelaajat kuitenkin (ihan kaikkien mukaan) tykkäävät kuitenkin pelata enemmän sitä nopiaa ja venyttävää kiekkoa (kun tuo lähituen kiekko on ilmeisesti niin hidastako?), niin Juhiksen selkärangasta tulikin se muunlainen fikus pelaaminen ja älykäs jääkiekonpelaaja Juhis tunnisti samantien sen Mannerin pelitavan heikkoudet ja mitä pitää tehdä, jos pelin aikana haluaa koskea edes kertaakaan kiekkoon. Voi toki olla jotain tekemistä myös mm. sen kanssa, että Marjamäen jääkiekossa ja pelitavassa toteutetaan sekä korostetaan ihan kaikille pallopeleille yhteisiä ns. ihan niitä kaikkein kovimpia pääprinsiipejä ja pallopelien ydinlainalaisuuksia, paremmin (kuin mitä mm. Jokisen tai Mannerin pelitavoissa), mutta se on ihan täysin eri keskustelu se.

Miltähän siitä muuan Juhiksesta on tuntunut tällä kaudella Jukureissa Olli Jokisen (niin niin aktiivisessa ja nopeassa seksivau) pelitavassa, niin seistä pönöttää (ihan samalla tavalla kuin Mannerin Kärpissä) siellä hyökkäyssinisen viivassa tappina ja odottaa ihmettä? Että nyt kun pohditaan tässä niitä pelaajien mieliä ja aatoksia sekä kuka tykkää mistäkin ja ei tykkää yms. (joka on ihan loputon ja älytön suo, koska subjektiivisuus) Niin minua kyllä ihan oikeasti kiinnostaa todella paljon, että mitähän mahtaa Juhiksen päässä liikkua, kun pönöttää OJ:n peliaavassa tönkkösuolattuna muikkuna siellä sinisen kulmassa ja odottaa sitä kiekko ja varmasti myös jotain ihmeen tapahtumista...? Ja tämä Jokisenkin pelitapa on nyt kuulemma sitä ihan huikeaa seksivau-hybermega-multiorgasmi-kiekkoa (=täysi vastakohta Marjamäen kiekolle), jota kuulemma ihan joka ikinen pelaaja haluaa pelata.

Eli lähinnä se pointti on se, että tässä saa nyt ties kenen Lennu Petrellien, Ika Lehkosten, Jonne Virtasten sumuiden suusta kuulla, että miten kukaan ei halua pelata Marjamäen alaisuudessa, kaikki vihaavat kuulemma Marjamäen pelitapaa, kukaan ei sitä tykkää pelata, Late on vielä varmaan mulkku tyyppikin ja kaikin puolin niin vastenmielinen kombinaatio Marjamäen joukkueessa pelaaminen, että ei sinne kukaan halua "trappiin seisoskelemaan". Mutta kun se totuus on ihan toisenlainen, totuuden nimissä, imu Lauri Marjamäöen joukkueisiin (ja voi tällöin kai myös sanoa, että hinkun ja halu pelaamaan Lauri Marjamäen kiekkoakin), on ihan helvetillisen kova ja iso. Tämänkin kauden Kärppiin, sai Kärpät aika monta pelaaja, jotka olisivat voineet ihan hyvin karata esim. Sveitsiin isojen rahojen perässä. Se, mitä jokainen pelaaja omassa päässään sitten ajattelee, pohtii ja funtsii, on ihan tarina toinen ja mahdoton tietää, mutta minä puhunkin nyt siitä, mitä tapahtuu täällä oikeassa maailmassa ja faktuaalisesti sekä todistetusti. Ja faktuaalisesti sekä ihan todistetusti, Lauri Marjamäen joukkueisiin on todella kova imu.

Lauri Marjamäen kohdalla näkyy parhaiten se osaavan ja rautaisen ammativalmentajan tekijä, eli imu tällaisten valmentajien jengeihin on kova, vaikka jotkut koittavatkin sitä loistavan ja osaavan valmentaja merkitystä aina vähän vähätellä, että ei sillä ole merkitystä. Kyllä sillä on, huippuvalmentajien jengeihin - lajissa, kuin lajissa - on todella kova imu ja ne huippuvalmentajat ovat myös pelaajamarkkinoilla iso tekijä, voimavara ja vipuvarsi pelaajien houkuttelemisessa. Ja nyt ollaan Marjamäen johdolla saatu houkuteltua nippu sellaisia pelaajia, jotka eivät minkään mikkoloiden, suikkasten tai kumppaneiden ollessa puikoissa, edes olisi vilkaisseetkaan Ouluun päin. Nyt ollaan Marjamäen johdolla saatu houkuteltua Liigaan sellaisia pelaajia, joihin monen valmentajan vetovoima ei todellakaan riittäisi omassa sarjassaan (eli saada omaan liigaan pelaajia - oli se sarja sitten NLA tai SHL pelaajia -, jotka muussa tapauksessa voisivat pelata kovemmissa Liigoissa), vaikka tämäkin on osaltani hieman kärjistys ja mutkat suoraksi vetäminen, koska edelleen taustalla on monia eri asioita, tekijöitä ja etenkin Venäjän sota yms. mutta siitä huolimatta, tämä sama Marjamäen vetovoima nähtiin jo silloin 2013-2016 vuosina.

Voi toki olla, että kaikki pelaajat pitävät Marjamäen jääkiekko totaalisen vastenmielisenä ja ainoa syy minkä takia sitä (ja ihmisenäkin niin-niin "mulkkua" Latea sietävät), on se, koska Marjamäen joukkueissa ainakin lyödään työhanskat käteen, käännetään kaikki kivet voiton edestä ja isot menestymahdollisuudet ovat aina olemassa. Mutta tämäkin on varmasti aika subjektiivinen ja ei-faktuaalinen asia (eri pelaajien välillä), mihin ei oikeaa vastausta ole olemassa tai sitä emme me tiedä. Mutta siitä huolimatta, vaikka jotkut hanhinaamat ja sun muut kalannaamat muuta väittävätkin, Marjamäellä on todella positiivinen ja kova maine kansaivälisilläkin jääkiekkomarkkinoilla (tai ainakin näkyy olevan), imu Lauri Marjamäen joukkueisiin ja halua pelata Lauri Marjamäen alaisuudessa (=halu pelata Lauri Marjamäen jääkiekkoa) on todella kova ja suurta.
 

Goner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, NHL
Eli lähinnä se pointti on se, että tässä saa nyt ties kenen Lennu Petrellien, Ika Lehkosten, Jonne Virtasten sumuiden suusta kuulla, että miten kukaan ei halua pelata Marjamäen alaisuudessa, kaikki vihaavat kuulemma Marjamäen pelitapaa, kukaan ei sitä tykkää pelata, Late on vielä varmaan mulkku tyyppikin ja kaikin puolin niin vastenmielinen kombinaatio Marjamäen joukkueessa pelaaminen, että ei sinne kukaan halua "trappiin seisoskelemaan".
Mielestäni vähän laiskaa argumentointia, kun kukaan ylläolevista ei ole tainnut mitään tuon suuntaista väittää. Se, että Marjamäen kiekkoa kritisoidaan, on mielestäni ihan tervettä ja kuuluukin asiaan. Petrellillä tuntui olevan myös selvää sisäpiirin tietoa, ettei viime kevät miellyttänyt kaikkia pelaajia. Näkisin että on myös se keskitie trap-pelaamisen ja seksihokin välillä.

Marjamäellä on varmasti vaikutusta joukkueen kokoamiseen, ja imuvoimaan. Ei sitä varmaan kukaan kiellä. Fakta on myös se, että KHL:n kuihtuminen ja Kärppien rahahanojen aukeaminen on se kolikon toinen merkittävä puoli.

Nyt Marjamäkeä mitataan. Joukkueen peli ei ole tällä hetkellä sillä tasolla, missä sen pitäisi olla. Joukkueessa moni pelaaja alisuorittaa, erikoistilannepelaaminen on ala-arvoista ja olemme liian usein vastustajaa jäljessä. Mielenkiintoista nähdä saadaan homma vielä raiteilleen, selvästi peliä on jo muutettu aktiivisempaan suuntaan.
 

Stevie Why

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Red Wings, Rams, Blue Jays




Päivän Petopodissa Late mielestäni tossa kaukalonlaita-haastattelussaan argumentoi aika hyvin sen puolesta et miten hän näkee Kärppien tuloksenteon tällä hetkellä ja selittää aivan harvinaisen hyvällä selkosuomella pelin eksaktia valmentamista ja omaa prosessiaan. Ihan vitun rehellistä tekstiä, tykkään.

Laten puheesta ei kuule mitään kevyttä länkytystä siitä että tunne tai peli-ilo puuttuu, vaan se lähestyy juttuja tilastojen, diskurssin, pelifilosofian ja niinki prosessin kautta ja sen kautta, että peli kertoo kaiken. Varsinkin tuo lopun ärsyyntyminen Hepolan puhuessa pelin nopeutumisesta kertoo tosi paljon: "asia ei oo noin ku sanot, koska x y ja z."

Se nyt jää nähtäväksi et mitä tulosta Laten tokalta valmentajakaudelta jää käteen, jää nähtäväks, mut ei se kyllä tuu jäämään siitä kiinni etteikö ymmärrettäis arvioida joukkueen tekemistä kriittisesti, tai vaikkapa työnteon arvoa. Ei ainakaan luotto laske tän haastiksen myötä - päinvastoin.
 

Sturba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Myllykosken imuri, Kärpät, Carolina Hurricanes




Päivän Petopodissa Late mielestäni tossa kaukalonlaita-haastattelussaan argumentoi aika hyvin sen puolesta et miten hän näkee Kärppien tuloksenteon tällä hetkellä ja selittää aivan harvinaisen hyvällä selkosuomella pelin eksaktia valmentamista ja omaa prosessiaan. Ihan vitun rehellistä tekstiä, tykkään.

Laten puheesta ei kuule mitään kevyttä länkytystä siitä että tunne tai peli-ilo puuttuu, vaan se lähestyy juttuja tilastojen, diskurssin, pelifilosofian ja niinki prosessin kautta ja sen kautta, että peli kertoo kaiken. Varsinkin tuo lopun ärsyyntyminen Hepolan puhuessa pelin nopeutumisesta kertoo tosi paljon: "asia ei oo noin ku sanot, koska x y ja z."

Se nyt jää nähtäväksi et mitä tulosta Laten tokalta valmentajakaudelta jää käteen, jää nähtäväks, mut ei se kyllä tuu jäämään siitä kiinni etteikö ymmärrettäis arvioida joukkueen tekemistä kriittisesti, tai vaikkapa työnteon arvoa. Ei ainakaan luotto laske tän haastiksen myötä - päinvastoin.

Oli kyllä hyvä puheenvuoro Latelta, ja kyllähän Late tuntuu tiedostavan ongelmat ja sen, miten peli saadaan nousuun. Mutta kylllä siellä myös oli ainakin yksi juttu josta en tykännyt. Se meni jotenkin näin "Kyllä meillä niinku on kaikki jutut menestyvään joukkueeseen." Kyllä nyt vois taas sen ylivoiman nostaa esiin. Ei Byström ole se optimaalisin yv-viivamies, eikä Rundblad. Kumpikaan ei saa vetoa toimitettua maalille.
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree! , Україна
Joukkue tekee töitä, mutta tuntuu että koko ajan pusketaan vastustajan viittä pelaajaa vastaan. Itse hyökkäysalueelle pääseminen tuntuu suurinpiirtein lottovoitolta. Jotain täytyy olla pelitavassa pahasti pielessä, kun tuntuu että vastustaja painelee vastaavasti keskialueen yli muutamalla potkulla.
 

Matala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Oli kyllä hyvä puheenvuoro Latelta, ja kyllähän Late tuntuu tiedostavan ongelmat ja sen, miten peli saadaan nousuun. Mutta kylllä siellä myös oli ainakin yksi juttu josta en tykännyt. Se meni jotenkin näin "Kyllä meillä niinku on kaikki jutut menestyvään joukkueeseen." Kyllä nyt vois taas sen ylivoiman nostaa esiin. Ei Byström ole se optimaalisin yv-viivamies, eikä Rundblad. Kumpikaan ei saa vetoa toimitettua maalille.

Voi olla myös, ettei halua heittää yksittäisiä pelaajia bussin alle. Eikös Late aiemmin puhunut, että joukkue tulee muuttumaan kauden aikana? Eiköhän sinne ennen siirtorajaa tule kiekollista osaamista.
 

Glove

Jäsen
Joukkue tekee töitä, mutta tuntuu että koko ajan pusketaan vastustajan viittä pelaajaa vastaan. Itse hyökkäysalueelle pääseminen tuntuu suurinpiirtein lottovoitolta. Jotain täytyy olla pelitavassa pahasti pielessä, kun tuntuu että vastustaja painelee vastaavasti keskialueen yli muutamalla potkulla.
Siis tottakai viivelähdöllä pusketaan vastustajan organisoitua viiden miehen puolustusta vastaan. Nopealla pelin kääntämisellä voisi joskus päästä vaikka 3vs2 hyökkäyksiin.
 

Huml71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Siis tottakai viivelähdöllä pusketaan vastustajan organisoitua viiden miehen puolustusta vastaan. Nopealla pelin kääntämisellä voisi joskus päästä vaikka 3vs2 hyökkäyksiin.
Ja ollaanhan me käännettykin nopeasti viime aikoina. Jopa liikaakin, kun se on ollut typerä ratkaisu.

Homma on vain nykypäivän Liigassa niin, että puolustusvalmiudet ovat sitä luokkaa, että ei edes pelin nopealla kääntämisellä saada aikaan ylivoimahyökkäyksiä.
 

karfan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun kärpät
Ja ollaanhan me käännettykin nopeasti viime aikoina. Jopa liikaakin, kun se on ollut typerä ratkaisu.

Homma on vain nykypäivän Liigassa niin, että puolustusvalmiudet ovat sitä luokkaa, että ei edes pelin nopealla kääntämisellä saada aikaan ylivoimahyökkäyksiä.
Tuo on totta. Esimerkiksi pelikaaneja vastaan kärpät pyrki paljon nopeampaan pelin avaamiseen mitä pussinokat. Vaikka pelikaanit tuli 5 miehen rintamana Kärppien träppiä vastaan, yllättävän paljon pääsivät silti kiekon kanssa alueelle.

Tuohon jälkimmäiseen kappaleeseen sen verran kiinni, että noinhan tilanne on JOS pelinopeus jalalla ei ole riittävän kova. Lukon ja KalPan orastavat ylivoimahyökkäykset harvemmin jää piippuun koska se vauhtiero puolustavaan kaksinkoon saadaan niin vaivattomasti. Kärpät taas ei nykyisellä liikkeellään ole uhka koska sieltä painetaan takaa ohi aina nopeasti ja tilanne 3vs3 tms.
 

Yohan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Hyvä oli Laten haastattelu Petopodissa. En usko, että ainakaan valmennuksen työnteosta jää kiinni Kärppien mahdollisesti paremmat otteet. Yksi asia, mikä vähän särähti korvaan oli se, kun Marjamäki kertoi Lukko-pelistä käynnistyneestä paremmasta pelillisestä jaksosta jotenkin niin, että silloin tehtiin loistavasti sovittuja asioita ja puolustettiin hyvin. Pelicans-peliin hän otti kantaa siten, että siinä noita sovittuja asioita ei enää ollut.

Ihan oikea analyysi omastakin mielestä, mutta Laten tarjoama ratkaisu oli jotakuinkin se, että täytyy teroittaa pelaajille vielä pelin yksityiskohtia entistä enemmän, että virheitä ei tulisi eikä peli ailahtelisi. Epäilen kuitenkin vahvasti, että pelaajat eivät tietäisi, mitä kentällä kuuluisi milloinkin tehdä. Hyvä Lukko-peli on tästä esimerkkinä. Silloin oltiin ytimessä. Vaikuttaisi enemmän henkisen puolen sakkaamiselta, kuin pelin yksityiskohtien valmentamisen puutteelta. Tämä on tietenkin oma näkemykseni.

Vaikka pelaajat laitettaisin seuraavaan peliin ilman valmentajia, uskoisin että tulos ei huononisi ainakaan. Saa kokeilla :) Pointtina on se, että rentoutta tuo joukkue kaipaa eikä ainakaan ylimääräistä valmentamista minun mielestäni. Eiköhän pelaajille ole jo selvää, miten Kärpät haluaa pelata. Kyllä siellä Ohtamaan johdolla tiedetään, miten pelejä voitetaan. Kunnon tunteella luukuista ulos seuraavaan peliin ilman liikoja miettimisiä niin siitä se homma lähtee jos on lähteäkseen. Kärjistettynä se on uskallusta valmennukselta tehdä itsestään ikään kuin tarpeeton, antaa pelaajien loistaa kentällä vaan.

edit: Eikös se Mikkola tuurannut Mambaa jonkun jakson ajan Mikon viimeisellä kaudella varsin voitokkaasti? Tuli vain mieleen, että olikohan yhtenä syynä se, että Mamban peli jo niin hyvin pelaajien selkäytimessä, joten Mikkola vain pystyi sanomaan pojille että "pelatkaahan, semmosta nopiaa kyllä te tiiätte". Hauska näitä on spekuloida.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Kärpät
Päivän Petopodissa Late mielestäni tossa kaukalonlaita-haastattelussaan argumentoi aika hyvin sen puolesta et miten hän näkee Kärppien tuloksenteon tällä hetkellä ja selittää aivan harvinaisen hyvällä selkosuomella pelin eksaktia valmentamista ja omaa prosessiaan. Ihan vitun rehellistä tekstiä, tykkään.

Laten puheesta ei kuule mitään kevyttä länkytystä siitä että tunne tai peli-ilo puuttuu, vaan se lähestyy juttuja tilastojen, diskurssin, pelifilosofian ja niinki prosessin kautta ja sen kautta, että peli kertoo kaiken. Varsinkin tuo lopun ärsyyntyminen Hepolan puhuessa pelin nopeutumisesta kertoo tosi paljon: "asia ei oo noin ku sanot, koska x y ja z."

Se nyt jää nähtäväksi et mitä tulosta Laten tokalta valmentajakaudelta jää käteen, jää nähtäväks, mut ei se kyllä tuu jäämään siitä kiinni etteikö ymmärrettäis arvioida joukkueen tekemistä kriittisesti, tai vaikkapa työnteon arvoa. Ei ainakaan luotto laske tän haastiksen myötä - päinvastoin.
Olihan kyllä loistava haastattelu täynnä yksityiskohtia. Pitää varmaan kuunnella vielä uudemmankin kerran ja katsoa, että mitä tuli missattua kun kotitöiden lomassa eilen taustalla kuuntelin. Kyllähän tuosta välittyi kuva intohimoisesta ja ahkerasta valmentajasta, joka ei aliarvioi kuulijaa vaan kertoo aidosti kiinnostavia asioita ja yksityiskohtia pelistä ja sen taustoista sekä joukkueen arjesta, Tamin sanoin "argumentoi faktoilla". Tuossa kerrottiin tekemistä ohjaavista asioista kuormitusindekseistä lähtien vrt. "kiekko liikkuu ja silmä palaa" ja palstalla elämään jäänyt "semmosta nopiata ja semmosta" -tyyliset ympäripyöreät heitot. Toki tuollaista puhetta näkee/kuulee yleisemminkin valmentajien kielenkäytössä medialle/kannattajille, ettei tuo ole pelkästään mikään Mikkolan piirre.

Ehkä tuo Hepolan korjaaminen vähän selittää sitä miksi joku saattaa pitää Marjamäkeä ylimielisenä kaikkitietäjänä kun ei vain hymistelty mukana, vaan opettavaiseen sävyyn korjattiin ja haastettiin faktoilla ja esitettiin perusteltu yksityiskohtainen näkemys siitä, miksi Hepola näkee pelinkehityksen eri tavalla kuin valmennus. Itsellekin hyvä muistutus siitä, ettei käytössä ole kannattajana läheskään samanlaista määrää yksityiskohtaista dataa kuin valmennuksella eikä kyllä samanlaista ekspertiisiäkään niiden analysointiin, intoa oppia sitten sitäkin enemmän.

Oma ajattelu Marjamäen mahdollisiin potkuihin liittyen vaan vahvistui eli ei järjen hiventä heittää sivuun kesken projektin tässä vaiheessa. Eri asia, jos Marjamäki olisi joku joukkueen heikko lenkki ja vaikeuksien juurisyy, jonka poistamisella yhtälöstä olisi luultavia positiivisia vaikutuksia. Nyt Marjamäen sivuun siirtäminen ja vaikka Mäntymaan vetovastuuseen nostaminen vaan heikentäisi valmennustiimin osaamista ja olisi tarpeeton pakan sotkeminen tähän väliin.
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree! , Україна
No, osas se Aravirtakin puhua, mutta joka kerta sääleissä. Toki paljon kivempi kuunnella järkeviä juttuja kuin "sellasta nopiaa ja sellasta".

Tuossa ylempänä tuotiin hyvin esille vielä tämä pelin psykologinen aspekti. Eli vaikka kaikki palikat näyttäisi olevan pelillisesti kasassa niin se ei vielä riitä.

Eli valmentajan pitäisi kaiken muun pelillisen asian lisäksi pystyä luomaan joukkueeseen sellainen ilmapiiri, että saa joukkueen suorittamaan rennosti.

Olisiko meilläkin vähän samaa vikaa kuin Ville Peltosen HIFK:ssa, joka näyttää omaan silmään jo frankenstein osastolta. Siellä seipään niellyt yrmynaama tuhahtelee aitiossa ja heittää haastatteluissa lokaa pelaajien niskaan.

No, täällä ei vielä olla tuossa pisteessä, mutta voisi tässä yrittää vaikka sitä perinteistä hohtokeilaus sessiota, jos se rentouttaisi vähän tunnelmaa :)
 

Micol

Jäsen
Olihan kyllä loistava haastattelu täynnä yksityiskohtia. Pitää varmaan kuunnella vielä uudemmankin kerran ja katsoa, että mitä tuli missattua kun kotitöiden lomassa eilen taustalla kuuntelin. Kyllähän tuosta välittyi kuva intohimoisesta ja ahkerasta valmentajasta, joka ei aliarvioi kuulijaa vaan kertoo aidosti kiinnostavia asioita ja yksityiskohtia pelistä ja sen taustoista sekä joukkueen arjesta, Tamin sanoin "argumentoi faktoilla". Tuossa kerrottiin tekemistä ohjaavista asioista kuormitusindekseistä lähtien vrt. "kiekko liikkuu ja silmä palaa" ja palstalla elämään jäänyt "semmosta nopiata ja semmosta" -tyyliset ympäripyöreät heitot. Toki tuollaista puhetta näkee/kuulee yleisemminkin valmentajien kielenkäytössä medialle/kannattajille, ettei tuo ole pelkästään mikään Mikkolan piirre.

Ehkä tuo Hepolan korjaaminen vähän selittää sitä miksi joku saattaa pitää Marjamäkeä ylimielisenä kaikkitietäjänä kun ei vain hymistelty mukana, vaan opettavaiseen sävyyn korjattiin ja haastettiin faktoilla ja esitettiin perusteltu yksityiskohtainen näkemys siitä, miksi Hepola näkee pelinkehityksen eri tavalla kuin valmennus. Itsellekin hyvä muistutus siitä, ettei käytössä ole kannattajana läheskään samanlaista määrää yksityiskohtaista dataa kuin valmennuksella eikä kyllä samanlaista ekspertiisiäkään niiden analysointiin, intoa oppia sitten sitäkin enemmän.

Oma ajattelu Marjamäen mahdollisiin potkuihin liittyen vaan vahvistui eli ei järjen hiventä heittää sivuun kesken projektin tässä vaiheessa. Eri asia, jos Marjamäki olisi joku joukkueen heikko lenkki ja vaikeuksien juurisyy, jonka poistamisella yhtälöstä olisi luultavia positiivisia vaikutuksia. Nyt Marjamäen sivuun siirtäminen ja vaikka Mäntymaan vetovastuuseen nostaminen vaan heikentäisi valmennustiimin osaamista ja olisi tarpeeton pakan sotkeminen tähän väliin.
Kyllähän Marjamäki eittämättä erittäin viisaita puhuu ja nostaa esiin tärkeitä asioita Kärppien pelaamisesta. Hänellä on kyllä varmastikin riittävä tietotaito, mitä huippuvalmentamiseen tulee - siitä ei ole kysymys. Itseä huolettaa tässä koko prosessissa (ja Marjamäessä) lähinnä se, että miten helvetin heikosti se teoriatason osaaminen saadaan nyt näkymään lopulta käytännön asioissa - ja vieläpä sarjan parhailla resursseilla. Varmasti siellä töitä tehdään ja kovasti, että pelaaminen alkaisi toimimaan niin kuin on ollut tarkoitus, mutta kyllä tässä pakka on kyllä kokonaisuudessaan huolestuttavan levällään edelleen, kun mennään jo joulukuussa ja aikalailla kauden puolivälissä. Loppuuko prosessilta aika kesken tämän kauden osalta, kun jatkuvasti on jotain ongelmakohtaa, jota hieroa paremmalle tolalle. Pahoin pelkään.

En minäkään aidosti kenkää antaisi tässä kohtaa kautta (eikä niin tule myöskään tapahtumaan Kärppien toimesta), vaikka onkin vituttanut liian usein ja oikein huolella - ja tullut huudeltua Myrrää penkin taakse vitutuspäissään. Jotain selkeää ja radikaalia ryhtiliikettä tarvii kuitenkin tapahtua ja kohtuu pian, jos tällä kaudella mielitään vielä jotain saavuttaa (CHL-paikka ja/tai mestaruus). Vielä ei ole peli menetetty, mutta eipä tässä nyt valoakaan näy juuri tunnelin päässä, kun tuloksia ja tekemisiä miettii. Kohta pitäisi jo olla pistekeskiarvon siellä 2p -tasolla (jopa hieman yli), jos meinataan kärkeä kuroa kiinni tosissaan ja saavuttaa runkosarjan lopussa TOP-2 sijoitus (= varma CHL paikka). Saas nähdä mitä tuleman pitää...
 

Corona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Ehkä tuo Hepolan korjaaminen vähän selittää sitä miksi joku saattaa pitää Marjamäkeä ylimielisenä kaikkitietäjänä kun ei vain hymistelty mukana, vaan opettavaiseen sävyyn korjattiin ja haastettiin faktoilla ja esitettiin perusteltu yksityiskohtainen näkemys siitä, miksi Hepola näkee pelinkehityksen eri tavalla kuin valmennus. Itsellekin hyvä muistutus siitä, ettei käytössä ole kannattajana läheskään samanlaista määrää yksityiskohtaista dataa kuin valmennuksella eikä kyllä samanlaista ekspertiisiäkään niiden analysointiin, intoa oppia sitten sitäkin enemmän.
Minä taas jäin miettimään, että mikä tarve Marjamäellä oli lytätä tuo Hepolan mielipide siitä, että peliä olisi nopeutettu. "Tuo nyt ei pidä yhtään paikkaansa" ja "kannattaa ensin tutustua peliin".

Mitä? Faktahan se on, että Kärpät on lähtenyt ylöspäin nopeampaa kuin aiemmin. Vaikkakin syy olisi nimenomaan tuossa (ja varmasti onkin), mitä Marjamäki sanoi, että ollaan päästy hyökkäyspäässä paremmin vastustajaan kiinni ja saatu sen seurauksena riistoja aiemmin, joka näyttäytyy katsojille siltä, että peliä päästään kääntämään nopeammin. Eli Laten sanoin "mitä on tapahtunut viisi sekuntia aiemmin, kuin se kääntö tapahtuu". Pitihän se siis lopulta myös Laten mielestä paikkaansa, että peliä on päästy kääntämään nopeammin.

Ja mistä tämä johtuu? Maajoukkuetauon jälkeen Kärpät on aktivoittanut hyökkäyspäässä peliään ja ruvennut antamaan enemmän painetta. Eli nopeuttanut peliä myös hyökkäyspäässä. Tämän seurauksena niitä riistoja on myös ruvennut ylhäältä tulemaan ja peliä myös saatu käännettyä nopeammin. Vielä ennen maaottelutaukoa vetäydyttiin suosiolla keskialueelle träppiin semmosissakin tilanteissa, missä olisi ollut paikka antaa sitä painetta.

Siihen en osaa sanoa, onko se tietoinen valinta vai onko tarkoitus ollu kokoajan pelata näin, mutta nyt vaan pelaajat tunnistaa paremmin tilanteet, milloin annetaan painetta ja milloin vetäydytään keskialueelle sumppuun. Sano Marjamäki mitä tahansa, niin minulle asia on viime aikoina näyttäytynyt välillä siltä, että Kärpät on jopa korostetun nopeasti pyrkinyt kääntämään peliä ylöspäin. Välillä alivoimaisenakin, mikä on näyttänyt ajoittain pelin pakottamiselta ja jopa typerältä (Pelicans -peli). Vastapainoksi on sitten Lukko peli, missä oltiin ytimessä ja pelattiin loistava peli.
 

Sturba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Myllykosken imuri, Kärpät, Carolina Hurricanes
eikä ainakaan ylimääräistä valmentamista
Latehan tarkoitti tuossa vaan niiden asioiden kertaamista, jotka olivat esimerkiksi Lukko-pelissä kunnossa, mutta sitten unohtui Pelicans-peliin. Latehan on koko ajan painottanut että pitää jauhaa ja jauhaa näitä asioita, että ne sitten tulee selkärangasta ja peli näyttää siltä kuin sen kuuluukin.

Palaan vielä tuohon haastatteluun, jossa Late vastasi niille, jotka kysyvät "Miksei Kärpät pelaa tasollaan?" että "Millä helvetin tasollaan? Tämä tässä on meidän taso." Late ei sortunut tarinoimaan, että tiedetään olevamme kärkijoukkue, nyt on vaan vähän heikompaa. Se on aivan oikein. Kärpät on juuri niin hyvä kuin viimeisin peli. Tällä hetkellä aika heikko.

Olisihan se ihan huikeaa, jos tämän projektin ensimmäinen kausi päättyisi kuin päättyisikin mestaruuteen. Kaikkien näiden vaikeuksien jälkeen se maistuisi todella makealta. Mutta, siihen on pitkä matka. CHL-paikka onneksi Kärpillä on selkeä tavoite, että toivottavasti se myös lunastetaan. Ryhtiliike vaan pitäis tulla ASAP - etenkin erikoistilanteiden kanssa.
 

Janatuine

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pohjoinen
Ma luulen jotta Late saattoi hivenen purkaa turhautumista Hepolaan. Tuo haastattelu alkoi Jonten osalta aivan päättömällä kyselyllä sulkapallosta...
 

J_Boumedienne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Kärpät, Suomen palloilumaajoukkueet
Ma luulen jotta Late saattoi hivenen purkaa turhautumista Hepolaan. Tuo haastattelu alkoi Jonten osalta aivan päättömällä kyselyllä sulkapallosta...
Kyllähän Late vähän kierroksia otti, varsinkin siinä vaiheessa kun Hepola puheli, että peliä olisi käännetty viime aikoina nopeammin kohti hyökkäysaluetta. Tätä Marjamäki piti höpöpuheena, ja painotti että on vain puolustettu keskialuetta paremmin, ja saatu enemmän riistokiekkoja. Kehotti myös toimittajia opettelemaan pelin ymmärtämistä.

Itse asiassa tykkäsin siitä tunteen palosta, jolla Late jutteli tuossa Petopodin haastattelussa - pientä hengästymistäkin oli havaittavissa. Edellä viesteissä on jo ansiokkaasti purettu sen sisältöä, ja täytyy sanoa, että itsellänikin luottamus virisi huomattavasti paremmaksi haastiksen kuunneltuani. Varmasti Marjamäki, muu valmennus sekä pelaajat tasan tarkkaan tiedostavat, missä mennään, ja mitä vaatii se, että pelaamisen taso nousee, ja ennen kaikkea, että taso saadaan pidettyä ilman jatkuvia notkahduksia.

Vaikkapa erikoistilanteet eivät aukea pakottamalla, hammasta purren, vaan tarvitaan rentoutta, luovuutta, ja paljon onnistumisia. Rohkeasti vain kokeilemaan esimerkiksi Hepolan ehdotusta, eli Anttilaa luomaan yllätysmomenttia ylivoimaan. Se, että nämä ns. ykköshepat pelistä toiseen hakkaavat päätään seinään vailla mitään ideaa, kuinka yv:llä kiekko pitäisi edes toimittaa maalia kohti, ei voi jatkua. Enkä panisi ollenkaan pahakseni, jos joku viivapelotepakki hommattaisiin.

Monesti jokin pieni yksittäinen palanen voi olla ratkaisu monimutkaiseltakin tuntuvaan palapeliin.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös