Kuukauden päästä on äitienpäivä. Silloin mennään perheen voimalla ulos syömään. Tarkoituksena olisi nauttia hyvä ateria jossakin kivassa ravintolassa.
Vaan ne lapset. Ei ole helppoa lähteä tenavien kanssa fiinisti ravitsemaan itseään. Eihän ne pysy paikoillaan hetkeäkään. Tai sitten ainakin mekastavat pöydässä. Tuskin ruokakaan kelpaa. Onhan noita hyviä tapoja koittanut epätoivoisesti jälkikasvuun iskostaa, mutta eihän lapselta voi liikoja vaatia, ainakaan pieneltä sellaiselta.
Kyllähän sitä itse kestää, ei siinä mitään. Mutta kun ravintoloissa on yleensä muitakin ihmisiä syömässä eikä sitä haluaisi turhaa pahennusta herättää meluavilla ja juoksentelevilla muksuilla. Äitienpäivänä on onneksi muitakin pienilapsisia perheitä liikkeellä, joten oma yksikkömme ei herättäne sen erityisempää huomiota. Mutta muina päivinä pienten lasten kanssa on todella vaikea lähteä ravintolaan.
Miten te koette asian, arvon jatkoaikalaiset? Etenkin lapsettomat, häiritseekö teitä tämä pieni kansa, jos olette tilanneet 40 euron hyvän aterian ja haluaisitte nauttia ruokanne rauhassa ja kenties viihdyttävämmässä seurassa? Entä lapselliset, miten te selviydytte ravintolassa jälkikasvunne kanssa? Entäpä imetys? Tiedän, että joitakin suorastaan etoo nähdä äidin imettävän lastaan ruokapöydän ääressä. Kuinka te reagoitte?
Vaan ne lapset. Ei ole helppoa lähteä tenavien kanssa fiinisti ravitsemaan itseään. Eihän ne pysy paikoillaan hetkeäkään. Tai sitten ainakin mekastavat pöydässä. Tuskin ruokakaan kelpaa. Onhan noita hyviä tapoja koittanut epätoivoisesti jälkikasvuun iskostaa, mutta eihän lapselta voi liikoja vaatia, ainakaan pieneltä sellaiselta.
Kyllähän sitä itse kestää, ei siinä mitään. Mutta kun ravintoloissa on yleensä muitakin ihmisiä syömässä eikä sitä haluaisi turhaa pahennusta herättää meluavilla ja juoksentelevilla muksuilla. Äitienpäivänä on onneksi muitakin pienilapsisia perheitä liikkeellä, joten oma yksikkömme ei herättäne sen erityisempää huomiota. Mutta muina päivinä pienten lasten kanssa on todella vaikea lähteä ravintolaan.
Miten te koette asian, arvon jatkoaikalaiset? Etenkin lapsettomat, häiritseekö teitä tämä pieni kansa, jos olette tilanneet 40 euron hyvän aterian ja haluaisitte nauttia ruokanne rauhassa ja kenties viihdyttävämmässä seurassa? Entä lapselliset, miten te selviydytte ravintolassa jälkikasvunne kanssa? Entäpä imetys? Tiedän, että joitakin suorastaan etoo nähdä äidin imettävän lastaan ruokapöydän ääressä. Kuinka te reagoitte?