Ainakin alku oli kohdistettu minulle, joten vastataan siihen. Ensinnäkään en ole puhunut mistään tuottojakaumasta yrittäjille, tuon logiikan keksit kyllä ihan itse että pääsit vetämään pippuria sieraimiin.Toisekseen tasokkaamman ravintolan - josta siis olen tässä puhunut - tuloista ei varmastikaan tule yli puolia pienten lasten vanhemmilta.
Kyse olikin tuosta logiikasta jota sovelsit; kun tuodaan enemmän rahaa, on myös enemmän oikeuksia vaatia ravintolassa ruokarauhaa - mutta kas kummaa, sama logiikka ei sitten enää jatkukaan muissa ympyröissä kuten kaupassa, jonne taas lapsiperheet tuovat enemmän rahaa kuin lapsettomat - edelleen ne lapsiperheet ovat tuolla "häiriötekijöitä". Ei oikein kestä tuollainen ajattelu, eikä kyllä minun mielestäni pitäisikään kestää vaan kyllä kaikilla on oikeutensa käyttää palveluita, vaikkei yhtä paljon rahaa paikassa käyttäisikään.
Kukaan ei varmastikaan voi vaatia aina ja kaikkialla 100% käytöstä, enkä sitä ole tehnyt minäkään. Se että tilanteeseen räikeästi sopimaton käytös jossain ravintolassa on enemmän sääntö kuin poikkeus ei enää vaan ole mitään huonoa tuuria vaan keskimäärin vanhempien pelisilmän/vastuuntunnon puutetta.
Aika vaikeaa minun mielestäni mieltää, että lasten huono käyttäytyminen olisi enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta ehkäpä tämä liittyy aiempaan viestiini jossa kirjoitin että makuja on toki monenlaisia ja toisille riittää se että ylipäänsä on muksuja matkassa, että voi sitten näyttää hapanta naamaa omalle seuralaiselleen. Meillä on kolme muksua joista tosin nuorin vasta 7kk "vanha" joten ei ole hänen kanssaan tullut vielä ravintolassa käytyä syömässä. Näin omasta näkökulmastani voisin vihjaista, että on kyllä kokonaisuutena häviävän pieni osuus kun muksut ovat riehuneet syystä tai toisesta. Enkä ole kyllä muidenkaan mukuloiden nähnyt riehuvan siinä määrin että tohtisin mennä määrittelemään huonoa käyttäytymistä enemmän sääntönä kuin poikkeuksena, mutta ehkä tosiaan määrittelemme tätä sitten eri asteikoilla. Siitä olisikin mukava saada arvioitasi, mikä sitä huonoa käytöstä sitten on? Jos lapsi nykii hihaasi uteliaisuuttaan pari kertaa, niin onko tämä silloin käyttäytynyt huonosti? Entäs jos piltti satuttaa itseään ja säikähtää alkaen parkumaan, onko tämä huonoa käytöstä? Onko kengillä tömistely häiriökäyttäytymistä? Kun tässä itsekkyydestäkin on puhuttu, niin aika itsekästä se on tietysti olla toleroimatta muita ihmisiä ja lapsia ollenkaan.
Totta kai lapsilla on oikeuksia siinä kuin muillakin, mutta kovin tuntuu olevan vaikeaa käsittää että velvollisuuksia seuraa sitten samassa kaupassa.
Tottakai, sehän on päivänselvää. Kuitenkin nyt ollaan sitten vaatimassa vanhempia tilille kun lapset eivät osaa käyttäytyä, mutta kuka vastaa siitä kun ääliö kaupassa laskeutuu riehuvien lasten tasolle ja alkaa suoltaa parhaassa tapauksessa painokelvotonta tekstiä lapsille kyllästyttyään kuuntelemaan lapsia? Aika harva alkaa aikuisia sättimään aikuisten häiritsevästä käyttäytymisestä yhtä herkästi, kaiken maailman känniääliöthän täytyisi heti lakaista pois katukuvasta, puhelimeen pälpättävät bisnesmiehet lukkojen taakse, hajuvesiin pynttäytyneet hienostorouvat täytyisi kieltää jo kaupungin järjestyssäännöissä. Eipä kielletä, vaan siedetään. On hieman erikoista, ettei sitten lapsia siedetä.
Niistä velvollisuuksista vähäisin ei varmasti ole se että lapsia ei viedä tilanteisiin/paikkoihin joissa he eivät pärjää/jonne he eivät sovi.
Olen eri mieltä. Lapsia on ihan sopivaa viedä myös paikkoihin kuten ravintola, vaikka olisi vaarana että nämä alkavat esim. leikkimään seurueen muiden lasten kanssa. Emme me aina onnistu käymään lasten kanssa ulkona syömässä aiheuttamatta häiriötä kenellekään muulle, mutta eivät siihen kykene todellakaan muutkaan kanssasyöjät ja meillä sentään homma kehittyy tasaisen varmasti kohti parempaa. Usein tuntuu, että aikuisilla pikemminkin taantuu, äänekäs seurue naapuripöydässä kun vituttaa myöskin oikein huolella.
Jos jonkun paikan asiakkaista 90% on sitä mieltä että huonosti käyttäytyvät lapset eivät kuulu sinne, niin ilmeisesti he ovat kaikki peiliin katsomisen tarpeessa mutta sinä et?
En ole missään kohtaa vapauttanut lasten vanhempia vastuusta; mutta kyllä, on toki aiheellista jokaisen katsoa myös peilistä alkuun, onko käyttäytyminen niin häiritsevää että siitä kannattaa alkaa huomauttelemaan. Jos 90% todellakin on sitä mieltä, niin varmaan huomautettavaa löytyy. Jos se olet vain sinä ja joku muu tiukkapipo, niin kyse lienee ylireagoinnista. Kuten aiemmin totesin, niin olen todella harvoin törmännyt tilanteeseen jossa jonkin kakaran käyttäytyminen on todellakin hyvin häiritsevää ja kestää muutamia minuutteja pidempään. En näe, että sellainen asia olisi kovinkaan suuri - varsinkaan sitä mittakaavaa että tuosta täytyy nyt sitten alkaa lasta itkettämään.
Aika hyvin homman tietysti tiivistää se että asiallisesti jostain huomauttaessa/keskusteltaessa rupeaa juuri pururadan kuntoa epäilevää kommenttia satamaan sen sijaan että saisi asiallista palautetta.
Kyllä, mielestäni on todellakin hermojen hallinnassa jotain ongelmia jos siitä hirttää hihna kiinni jos joku nykii hihasta. Todellakin.
Ärsyttäviä ihmisiä, kaiken ikäisiä ja kokoisia, on jouduttava sietämään, mikäli ei aivan kotiinsa halua hautautua.
Nimi alle tähän, täysin oikein.
