Tässä ketjussa on näköjään jätetty lähes kokonaan huomiotta toinen näkökulma mikrolainoihin. Sitä valottaa maanantaina YLE:ltä tullut dokumentti
Mikrolainojen nurja puoli. Dokkari on katsottavissa 14.8. asti Yle Areenassa.
Olen pitänyt mikrolainojen rahoittamista perinteistä hyväntekeväisyyttä parempana vaihtoehtona. Tuo dokumentti pisti hieman miettimään, että onko tämäkään sellainen tapa, johon haluan osallistua. Ainakin tulen ennen ensimmäistä rahoitustapahtumaa perehtymään tarkasti siihen, millaisilla ehdoilla laina myönnetään.
Osa lainanottajista saa lainojen ansiosta paremman elämän, mutta osa ajautuu entistä pahempaan tilanteeseen velkakierteen takia. Ongelma taitaa olla siinä, että lainoja myönnetään ihmisille, joilla ei ole edellytyksiä niitä takaisin maksaa. Yksi syy tähän on se, etteivät lainanottajat usein osaa lukea eivätkä kirjoittaa ja sitoutuvat siten lainapapereissa kohtuuttomiin ehtoihin. Korot ovat usein kovia ja lyhennyksiä pitää alkaa usein maksamaan jo viikko lainansaannin jälkeen. Lainanlyhennysten yhteydessä vaaditaan vakuudeksi säästöjä, jotka menettää jollei lainaa maksa. Tai mikä pahinta, jos samassa lainanlyhennysryhmässä oleva ei kykene maksamaan niin se voidaan periä muilta ryhmän jäseniltä suoraan tai heidän säästöistään.
Tuota Kivaa nopeasti vilkaisin ja näkyy sielläkin olevan maininta, että voidaan edellyttää pakollisia säästöjä vakuudeksi ja voidaan periä korkoja.
Osa ihmisistä kiistatta hyötyy näistä lainoista, mutta miten lie kokonaisuuden kannalta, onko mikrolainoista enemmän haittaa kuin hyötyä.