Katsoin ihan samaa. Mielestäni se oli juuri Hakomäki joka sen maalin syötti.
Näin samoin. Hakomäki oli muutenkin mielestäni eilen the hahmo. Loistava liike ja tällä kertaa uskalsi haastaa kiekollisena. Ei ole tällä kaudella montaa kertaa nähty viimeisen pakin veivausta. Todella harmi, että kiekko kilisi koko ajan raudoissa. Omissakin Hakomäki oli joukkueen eliittiä. Paineen alla antoi monta kertaa laadukkaan passin ja sitten oikeaoppiseen hakuun ja hyökkäys lähti liikkeelle. Jos Sportilla olisi pelisilmää, mitä tunnetusti tuntuu puuttuvan, Hakomäelle sorvattaisiin pitkä sopimus. Samoin Kivimäelle ja miksei Kiviniemellekin, vaikka hän onkin eri roolin pelaajia kuin nämä kaksi. Kivimäkikin oli eilen hyvä. Pelkäsin että hänen voimanpuute tulee näkymään kaksinkamppailuissa, mutta näin ei ole tapahtunut. Kun mennään lujaa niin ei häntä juurikaan horjuteta.
Ottelu alkoi aika tukkoisasti. HeKi toki hönki niskaan niin Pohjalaisessa luki, mutta silti Sportin avauspeli oli pettymys. Onneksi homma alkoi kuitenkin avautua ja viimeinen erä oli jo aikamoista juhlaa. Sport tuli koko ajan keskialueen yli vauhdilla ja valtaosa hyökkäyksistä ja pyörityksistä päättyi laadukkaaseen maalintekopaikkaan. 6 maalia on hyvin, enempäänkin olisi ollut mahdollisuus.
Sport oli muuttanut puolustuspelaamistaan edellisistä kotipeleistä. Nyt pääasia oli, että sektorilla ei vastustaja juhli. Vetoja sieltä tuli jonkin verran, mutta mikä tärkeintä ei poikittaissyötöistä tai -luisteluista. Tämä olikin avain, että pelattiin nolla. Suomalainen oli odotetusti hyvä, mutta suurin kiitos kuuluu laadukkaalle puolustustyöskentelyllä. Pahimmat HeKin tekopaikat tuli henkilökohtaisista virheistä, jälleen. Esimerkiksi Pernaa on niin unessa omassa päässä, että sitä on vaikea ymmärtää. Käsittämätön tasonlasku viime kauden parhaista hetkistä.
Robson pelasi heittämällä parhaan pelinsä Sport-paidassa. Vaikka mies on uskottaman hidas ja luistelussa ei ole mitään rytminvaihdosta, tekee hän silti jäällä paljon oikeita asioista. HeKin kaltaisia jengejä vastaan hän ehtii, vähän tuntuu, että kärkipään jengejä vastaan ei.
Koivistolle ja Jaatiselle maalit, sekin hieno homma. Ja miksei Myllyahonkin häkki. Onnistumisia alkaa tulemaan. Koiviston rankku oli sen sijaan surkea. Tässä Wengerin kanssa samaa mieltä: älä koskaan laita ampumaan sitä, jota on rikottu.
Ylivoima ei vieläkään häikäissyt, mutta tehokasta se oli. Usein juttu menee just noin, yhtäkkiä vain alkaa uppoamaan ja siitä se lähtee.
Hyvä peli kaiken kaikkiaan, tunnelma lopussa, kun Sport innostui Pahkalan johdolla taklaamaan, oli hieno. Hyvä puolustuspeli ja tehokkuuttakin alkaa löytymään. Tästä on hyvä jatkaa haastavaan Jokipojat-peliin.