Olipas viihdettävä lauantai-illan kiekkonäytös. Kerho oli kyllä yllättävän kova ja kolmoserässä nähtiin useita loistotilanteita, mm. Niko Niemisen passit Alex Leavittille. Kyllä jäi harmittamaan, että vain kaksi pistettä tuli saldoksi. Kolmeen oli todella mahdollisuus, mutta nyt sitten kävi näin. Parit viivat vielä useasta pelaajasta:
- Janne Kolehmainen esitti tutun kovaa rautaista vääntöä. Pari ihan jees niittiä ja olin tyytyväinen tähän jannuun.
- Marko Luomalakin oli vahvassa vireessä vääntöalalla. Sai palkinnoksi kauden kahdeksannen maalinsa. Ei ole ollut Puustisen tasoinen maalitykki, mutta silti n. 20 maalia on tulossa ja on ollut Puustista parempi työmyyränä.
- Kari Sihvonen dominoi ajoittain kiekollisena, mutta syötöt pahasti myöhässä. Veivasi pari tepsiläistä kahville, mutta sitten kun olisi pitänyt syöttää niin lähti hakemaan vielä viimeistä kikkaa joka jäi tekemättä. Plussaa toki mahtava taklaus toisessa erässä, joka teki ruumiita.
- Mika Järvinen pelasi kauden parhaansa, päästi vain kaksi. Mutta silti, pariin otteeseen kiekko lensi räpylästä kuin kilvestä ja haparoi pahasti. Onneksi kuitenkaan vastustaja ei rokottanut ripareista, vaan kumpikaan maali ei ollut Järvisen maali.
-Mathias Porseland oli jälleen mahtava. Hassua lukea haukkuja hänen surffailustaan, kun jokaikisessä pelissä mitkä itse näen paikanpäältä, mies pelaa kovalla tasolla. Tänäänkin vahvasti jaksoi tuoda kiekkoa ylös ja pelasi kivasti omalla alueella. Ottelun kruunasi napakka ranne joka ratkaisi ottelun jatkoajalla.
- Janne Laakkonen oli myös yllättävän hyvällä peli-ilmeellä liikenteessä. Pieni peliaika pukkasi päälle, kunnes sai paikan kolmosketjussa. Ennen sitä näytti lätyn taijan syöttämällä 2-1 -maalin.
- Tuukka Pulliainen olikin se joka kiekon laittoi Laakkosen syötöstä rysään. Pulliaista olen itse haukkunut, mutta tänään hän ansaitsee kehuja. Tepsin avausmaalissa mies otti alivoimalla tärkeän blokkauksen, joka päättyi siihen että Pulliainen loukkasi itsensä. Yhdellä jalalla heilui alueella ja hänen miehensä laittoi kiekon komeasti sisään. Ei kuitenkaan Pulliaisen vika, sillä yhdellä jalalla ikävä pelata.
- Santeri Alatalo oli tutun ärhäkkä omalla alueella. Kuitenkin pienet haukut hyökkäyspelaamisesta. Aina kun tuli vetopaikka, latasi ja siirsi vielä sivuun. Olisi vain voinut antaa palaa, eikä turhaan hakea mitään maagista syöttöä.
- Vastustajilta mieleen jäi Veli-Matti Vittasmäki ja Markus Palmroth. Vittasmäki oli ajoittain pahasti hukassa ja otti maalinedushässäköissä kohteeksi Teemu Rautiaisen. Eikö löydy voimaa vääntää samankokoisia vastaan, kun on syyttä tarve viskoa Rautiaista. Kolehaminen kerran tönäisi häntä ja mies oli ihan paskat housussa. Sitten Palmroth, joka otti kuolemaa Sihvosen komean niitin päätteeksi. Sen jälkeen pelkäsi kokoajan Sihvosta ja vältti kulmatilanteita. Kunnes jatkoajalla teki vittasmäet ja ajoi rumasti porukan pienimmän. Noh, se tilanne päättyi maaliin.
- Ja aina oppii uutta, Marek Schwartz on rightin maalivahti.