Vähän sääli käy myös Kaarlehtoa, mutta juuri maalivahtien suorituksissa se pieni ero tänään tuli, kummankaan juurikaan onnistumatta. Heljanko sai pari säkällä tai taidolla torjuttua gamesaveria, mutta Kaarlehto taas ei.
Peli oli kuitenkin sellainen, minkä haluaisin useamminkin olevan, jos ei tarvitsisi jännittää omiensa puolesta; paljon sählinkiä, maalivahtien hyviä ja huonoja suorituksia, pari kenttämiesten erikoista jne. ja jännitystä loppuun asti.
Tapparan pelissä huonolta näyttää juuri nyt melkein kaikki: Heljanko, tai varsinkaan "puolustus" kokonaisuudessaan ei ole lähimainaan entisellään. Jatkuvia paniikkitilanteita omassa päässä, varsinkin jos vastustaja osaa vähänkin paineistaa. Oman pään sepät loistaa poissaolollaan, osaan entistä enemmän arvostaa toissakautisia Kalpan tietäjiä, jotka kehuivat Mikael Seppälää, ymmärrän, oli jo viime kaudella mielestäni Tapparan tärkein tukiranka.
Hyökkäyspääkin huolestuttaa, Kontiola tauonkin jälkeen on ainoa, joka pystyy rytmittämään peliä Levtckin poissaollessa. Harmittaa sekin, kun joku Matson kirmaa kehissä ennen esim. Oskari Luotoa.
Ja lopuksi on pakko sanoa, tiedetään, että kapteeni Rauhala on juuri toipunut loukeista, mutta en millään pysty näkemään yhtäläisyyttä Grönborgin lanseeraman vauhtikiekon ja Otto Rauhalan kanssa. Toivottavasti Otto saa ensi kaudeksi huhutun ulkomaan pestin maaliin.