Aika sekavaa peliä tuo oli puolin ja toisin, kuten olikin odotettavissa kalenteriin katsomalla.
Ilves tuli otteluun vauhdikkaasti äänekkään fanikatsomon siivittämänä, mutta rynnistys laantui aika pian. Peliä ei oltu pelattu viittä minuuttia, kun Robert Leino siirsi tasavajaalla Ilves-maalin eteen lojumaan jääneen kiekon Järvenpään ohi. Tilanteessa kiekko ponnahti Ilves-vahdin torjunnasta Levon varusteisiin ja putosi nuoren puolustajan luistimiin. Sentteri Rajala yritti siivota kiekkoa pois, mutta HPK-hyökkääjä oli nopeampi. Tuokkola ottikin pian jo harvinaisen varhaisessa vaiheessa aikalisän. Gysbersin jäähyn aikana HPK pelasi kiekon maaliviivalle asti, mutta Ilves selvisi tilanteesta jotenkin ilman toista takaiskua.
Peli jatkui sekavana ja etenkin toisen erän alussa Ilves oli suurissa vaikeuksissa. Pitkällä mainoskatkolla Ilves-valmentaja keräsi joukkueensa vaihtopenkin eteen ja antoi painokkaat ohjeet terävien kädenliikkeiden vahvistaessa sanomaa. Tämän jälkeen Ilves painoikin pelin HPK-päätyyn ja onnistui pian tasoittamaan pelin ylivoimalla. Kangasniemi laukoi viivalta ja sekä Ruuttu että Sandell väänsivät maalin edessä. Kiekko ajautui lopulta vasemmalle kulmalle, josta Corso nosti rystyllä laatan Saroksen ohi.
Kolmas erä oli minun silmilläni katsottuna hieman enemmän Ilves-merkkinen, mutta myös HPK kilautti kerran ylärimaa ja kerran tolppaa. Jatkoajan alussa Ilves rakensi omasta päästä asti vauhdikkaan hyökkäyksen, joka päättyi Saroksen torjuntaan. HPK iski seuraavasta hyökkäyksestä voittomaalin: Juha Koivisto polki Gysbersin ohi laidasta ja syötti kiekon maalin edessä katkoa yrittäneen Kangasniemen ohi Kiilholmalle, joka sai upottaa lätkän maaliin Ilves-hyökkääjän näennäisestä estelystä huolimatta.
Joka tapauksessa pisteeseenkin täytynee olla tyytyväinen. Sen verran usein Ilveksen heiveröinen varamiespuolustus oli vaikeuksissa oman maalinsa edessä. Otteluun kasaan saatu puolustus ei myöskään auttanut pelin käynnistämistä ylöspäin. Neljä pistettä kahdesta pelistä on kuitenkin kelpo suoritus.
HPK:n joukkueesta jäi oikeastaan mieleen vain hyvin torjunut Saros. Kenttäpelaajat ehtivät myös harmillisen usein Ilves-pelaajien laukausten eteen.
D1-kulman fanikatsomo piti useaan otteeseen hyvää meininkiä yllä ja näkyipähän sillä muutamaan otteeseen sveitsiläistyylistä "pomppukannustustakin".
Pesonen sai kolmannen erän puolivälissä alaselkäänsä poikittaista mailaa Aleksi Laaksolta ja palasi tuskaisen näköisenä vaihtopenkille. Jotain särkylääkettä hän näytti nappaavan ja pelasi ottelun loppuun. Varsin tahmea esitys oli nähty jo ennen tärskyäkin ja Pessi näytti hieman jopa kaihtavan kontaktia.