2-5
Ei totisesti hyvältä näytä tuo Kiekko-Vantaan touhu... Jokipojat oli joukkueena selkeästi parempi, mutta mikäli Vantaa olisi pystynyt käyttämään edes puolet tarjotuista tilaisuuksista, Jokipojat olisivat kärsineet hölmöilynsä nahoissaan. Mutta kun ei. Parempi joukkue voitti, ehdottomasti. Ei Vantaa missään nimessä pelillisillä esityksillä voittoa olisi ansainnutkaan, mutta 3. erän säpinöiden johdosta tilaisuuksia oli vaikka kuinka paljon.
Itse peliesitykseen mennäkseni, on aivan sama tällä kohtaa onko vialla pelisysteemi (eli Anderssonin teesit) vai laatikossa hyörivät äijät (otteet ovat kieltämättä huolimattomia ja kaksikamppailuissa ollaan jatkuvasti altavastaajina), mutta eihän tuota peliä herranjumala pelata tuolla tavalla! Oli syy mikä tahansa, jotain pitää asioille tehdä! Haloo! Ensimmäisessä erässä KiVa sai tuotua organisoidusti kiekon hyökkäysalueelle maksimissaan 3-4 kertaa. Loput hyökkäykset tulivat jotenkin muuten, lähinnä Jokipoikien omista kämmeistä. Mutta kerta toisensa jälkeen oman pään kämmäilyt ja neppailut päättivät hyökkäysten rakentelut alkuunsa. Ja toinen maali tuli NIMENOMAAN tällaisesta tilanteesta. Niin kauan kuin oman pään pelaaminen on tätä, on aivan sama kuinka monta maalia sinne toiseen päähän tehdään; kaverille avautuu lähes joka kerta karvatessa paikka riistää kiekko ja rakentaa maalipaikka, koska KiVan oman pään pelaaminen on niin täydellisen sekaisin. Jopa ylivoimalla kiekon roudaaminen hyökkäyspäähän oli vaikean näköistä. Kolmannessa erässä hommassa alkoi yv:llä olla jo vähän meininkiä, mutta sitten suurin osa laukauksista jäi joko blokkaavaan pelaajaan tai veskan räpsään...
Välillä peli oli Oikarinen vs. Jokipojat, kyllä niin yössä muu porukka oli. Oikarisen ketjulla oli ihan ok mieninkiä, mutta näkyy jo kyllä kyseisen vauhtikoneenkin otteista turhautuminen, kun ympärillä mikään ei tunnu onnistuvan. Niki peluutti alun jälkeen Oikarista usein Jokipoikien nelosta vastaan ja sai tällä aikaan aina hetkellistä painetta Jokipoikien päähän, mutta muiden kenttien peli lohipaitojen osalta oli niin hakusessa, että Jokipojat hallitsivat muilta osin otteita melko selkeästi.
Jokipoikien ykkösketju on kyllä pelottavan vahva. Karlssonin potkussa oli välillä sellaista sykettä, että oikein hirvitti. Hienoa katsoa Puruskaisen, Keräsen ja kumppaneiden pyöritystä. Jokipoikien esitys oli itselleni positiivinen yllätys ja joukkue tulee taistelemaan tuon ilmeen pysyessä loppuun saakka keväällä kotiedusta.
Ottelussa sattui kaksi kovemman luokan tärskyä laitaa vasten, joista ensimmäisen seurauksena Jokipoikien Immonen roudattiin paareilla kentältä. En nähnyt tilannetta sen tarkemmin, muuta kuin että laitaa lähestyttäessä väännettiin kaksinkamppailua ja Immonen lennähti kovasta vauhdista holtittomasti laitaa päin. Ei jäähyä. Rehellisesti sanottuna en tiedä olisiko tilanteesta pitänyt tuomita jäähy, mutta mitään supersikaa tilanteessa ei kyllä ollut.
Toinen tärsky sattui korealaisvahvistukselle, joka lennähti niin ikään laitaa vasten, mutta tällä kertaa oma näkemykseni on, että sillä kohtaa kaverilla kävi vaan huono mäihä, ettei pystynyt pitämään itseään kontrollissa vaan ponnahti vääntötilanteessa päin laitaa. Jäähyn aihetta en tilanteessa nähnyt. Leppäsen tuomitsema Mustosen pelirangaistus oli tilanteeseen nähden kova ratkaisu; en tiedä menikö Lipastilta (sehän se loukkaantunut pelaaja oli, olihan?) tilanteessa jotain rikki, mutta enemmän vaikutti meikäläisen kyynisiin silmiin, että kyseessä oli enemmänkin "loukkaantuminen" kuin loukkaantuminen. Tiedä sitten, voi olla, että olen täysin mettässä arvelujeni kanssa. Joka tapauksessa tunteet lopussa kävivät kuumina puolin ja toisin, mutta oikeastaan kuumeneminen ei lopulta ratkaissut peliä suuntaan tai toiseen. Jokipoikien voitto oli heidän omissa käsissään jo toisen erän jälkeen. Vain ihme olisi voinut sysätä vieraiden junan voittoraiteilta. Ja toden totta, KiValla ei tänään ollut aseita kääntää tappiollista kurssiaan.
Eli pelillisesti kovin riemullista iltaa ei Valtti-Areenalla tänään vantaalaisittain nähty, mutta se kaveri, kuka olutravintolan tiskillä piti jumalatonta elämää, oli kyllä elämänsä vedossa... Ilmeisesti jotain hyvin perustavaa laatua olevaa kaunaa miehellä isäntäkaupunkia kohtaan oli... Ei sillä, mistäs tuota tietää oliko kaveri edes Joensuusta, mutta erottui kyllä muuten sympaattisen oloisesta JOkipoikien kannattajistosta, jota oli paikalla ympäri hallia aika reilusti. Toivottavasti kaverilla itsellään oli mukavaa, koska kaikki juttuja lähistöllä kuunnelleet tunsivat kyllä syvää myötähäpeää...
Ei muuta. Onnittelut Joensuuhun ansaituista sarjapisteistä ja vauhdikkaasta esityksestä. Toivottavasti pelin tiimellyksessä loukkaantuneet kaverit kummankin joukkueen osalta pääsevät takaisin peliin pikimmiten eikä vakavampia vammoja tullut.
G
