Breeze Harbour
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Arvon kiekkofanit, se ois sitten finaali! Eikä ihan mikä tahansa finaali vaan jumbofinaali. Tää onkin sitten ihan kuuden pisteen peli. Voitolla Pelicans tekisi jo pientä hajurakoa Ilvekseen, tappiolla taistelu jumbosijasta tiivistyisi entisestään Teurastetaanko lauantai-illassa Tampereen kissaeläin vai todistetaanko lahtelaista sulkasatoa? Oli miten oli, tästä se lähtee!
Lähtökohdat:
Ilveksen syksy on ollut odotetun hankala. Vielä alkukierroksilla isompiaankin voittanut kissalauma on syksyn pimettyä vajonnut odotetusti liigan hännille. Ipa-fanin on varmasti vaikea löytää nykyhetkestä positiivisia ajatuksia kun tiedetään missä tilassa seura organisaatiota myöten on ja että kaikki odottavat heidän taas keväällä karsivan liigapaikastaan. Jos nyky-Ilveksestä haluaa kaivaa onnistujia esiin, suuntautuu katse ensimmäisenä työsulkuapuihin Talbot sekä Lindbäck. Myös nuori Matias Sointu on ottanut askeleita eteenpäin liigapelaajana ja onkin kantanut Ilveksen kultakypärää lähes koko alkukauden ajan. Kai Kantola on aina yhtä yritteliäs ja Ville Koistinen on tehnyt monessa voittopelissä sen tärkeimmän maalin. Jyrki Jokipakka on Ilveksen muuten varsin keskinkertaisen puolustuksen lupaavin nimi ja hän varmasti tulee kehittymään vielä entisestään. Siinäpä Ilveksen valonpilkahdukset tällä hetkellä ovat. Viime aikoina pistepelit ovat kuitenkin olleet todella harvassa
Eipä ole paljon paremmin menneet syksyn pelit Pelicansillakaan. Joukkue väläyttelee ajoittain mutta tasaisuus on ollut alusta asti täysin kateissa. Viime aikoina Pelsulla on ollut tapana mennä jopa aikaiseen johtoon, antaa katsojalle se fiilis että "hei, ehkä tänään" mutta lopulta ollaan hävitty pelit milloin paskaan itseluottamukseemme, milloin typeriin jäähyihin, milloin puolustajien töppäilyihin. You name it.
Kaikki kuitenkin lähtee pelaajien pääkopasta ja siitä ettei uskota. Jos henkinen puoli olisi kunnossa, noilla otteilla käännettäisiin jo useampikin peli voitoksi.
Huominen on molemmille kuolemanottelu. Pelicansille se tarkoittaa sitä että jos tästä pelistä ei saada kaivettua sitä itseluottamuksen nostamiseksi elintärkeää voittoa, oltaisiin jo niin syvällä suossa että luoja tietää vaikka Ipakin tulisi vielä kiitämällä ohi.
Ilvekselle puolestaan Pelicans on varmasti sellainen tietynlainen mittari, joukkue joka heidän täytyy pystyä voittamaan jotta karsintasijalta nouseminen mahdollistuisi. Tästä puhdas tappio ja joukkueiden välinen piste-ero olisikin jo tuntuvat 7 pistettä. Voitolla puolestaan ero kavenisi jo marginaaliseksi.
Molemmat tietävät, että tätä peliä ei saa hävitä. Nyt on pakko voittaa! Noh, toisen on kuitenkin pakko hävitä.
Nyt on pelissä paljon. Game on, kaikki likoon ja voitto kotiin!
Huomenna kuten aina me tosifanit seistään teidän tukena, voitettiin tai hävittiin. Ei vaan hetkinen, nyt saatana voitetaan!! Muistakaa sit lahtelaisyleisö pitää helvetisti ääntä, vielä enemmän ku yleensä! Itekin oon toki taas paikalla huutamassa kurkkuni käheäksi.
Jännittävää kiekkoillan odotusta kaikille! :)
Lähtökohdat:
Ilveksen syksy on ollut odotetun hankala. Vielä alkukierroksilla isompiaankin voittanut kissalauma on syksyn pimettyä vajonnut odotetusti liigan hännille. Ipa-fanin on varmasti vaikea löytää nykyhetkestä positiivisia ajatuksia kun tiedetään missä tilassa seura organisaatiota myöten on ja että kaikki odottavat heidän taas keväällä karsivan liigapaikastaan. Jos nyky-Ilveksestä haluaa kaivaa onnistujia esiin, suuntautuu katse ensimmäisenä työsulkuapuihin Talbot sekä Lindbäck. Myös nuori Matias Sointu on ottanut askeleita eteenpäin liigapelaajana ja onkin kantanut Ilveksen kultakypärää lähes koko alkukauden ajan. Kai Kantola on aina yhtä yritteliäs ja Ville Koistinen on tehnyt monessa voittopelissä sen tärkeimmän maalin. Jyrki Jokipakka on Ilveksen muuten varsin keskinkertaisen puolustuksen lupaavin nimi ja hän varmasti tulee kehittymään vielä entisestään. Siinäpä Ilveksen valonpilkahdukset tällä hetkellä ovat. Viime aikoina pistepelit ovat kuitenkin olleet todella harvassa
Eipä ole paljon paremmin menneet syksyn pelit Pelicansillakaan. Joukkue väläyttelee ajoittain mutta tasaisuus on ollut alusta asti täysin kateissa. Viime aikoina Pelsulla on ollut tapana mennä jopa aikaiseen johtoon, antaa katsojalle se fiilis että "hei, ehkä tänään" mutta lopulta ollaan hävitty pelit milloin paskaan itseluottamukseemme, milloin typeriin jäähyihin, milloin puolustajien töppäilyihin. You name it.
Kaikki kuitenkin lähtee pelaajien pääkopasta ja siitä ettei uskota. Jos henkinen puoli olisi kunnossa, noilla otteilla käännettäisiin jo useampikin peli voitoksi.
Huominen on molemmille kuolemanottelu. Pelicansille se tarkoittaa sitä että jos tästä pelistä ei saada kaivettua sitä itseluottamuksen nostamiseksi elintärkeää voittoa, oltaisiin jo niin syvällä suossa että luoja tietää vaikka Ipakin tulisi vielä kiitämällä ohi.
Ilvekselle puolestaan Pelicans on varmasti sellainen tietynlainen mittari, joukkue joka heidän täytyy pystyä voittamaan jotta karsintasijalta nouseminen mahdollistuisi. Tästä puhdas tappio ja joukkueiden välinen piste-ero olisikin jo tuntuvat 7 pistettä. Voitolla puolestaan ero kavenisi jo marginaaliseksi.
Molemmat tietävät, että tätä peliä ei saa hävitä. Nyt on pakko voittaa! Noh, toisen on kuitenkin pakko hävitä.
Nyt on pelissä paljon. Game on, kaikki likoon ja voitto kotiin!
Huomenna kuten aina me tosifanit seistään teidän tukena, voitettiin tai hävittiin. Ei vaan hetkinen, nyt saatana voitetaan!! Muistakaa sit lahtelaisyleisö pitää helvetisti ääntä, vielä enemmän ku yleensä! Itekin oon toki taas paikalla huutamassa kurkkuni käheäksi.
Jännittävää kiekkoillan odotusta kaikille! :)
Viimeksi muokattu: