Löytyykö kokkeja?

  • 576 913
  • 2 899
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Itse asiassa luultuna poroa ei kannata tärvellä punaviinillä. Se kaipaisi viereensä jonkun muun maun, jota en ole vielä ihan täysin onnistunut löytämään.

Paremman puutteessa lienee tyydyttävä kokin marinoimiseen punaviinillä.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Itse asiassa luultuna poroa ei kannata tärvellä punaviinillä. Se kaipaisi viereensä jonkun muun maun, jota en ole vielä ihan täysin onnistunut löytämään.

Paremman puutteessa lienee tyydyttävä kokin marinoimiseen punaviinillä.
Oletko kokeillut balsamicoa? Olen joskus syönyt hyvää poronfilettä, jonka kyljessä oli balsamicolla maustettua kastiketta.
 

Orman Mollis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Pulled pork on tuossa uunissa ja huomasimpa että taisi kauppahallissa tulla moka myyjälle. Ei taida olla possun lapaa, vaan ihan kinkkua(?) tuo toinen pala. Isompi pala on sitten kassleria.

Eli nestettähän tuo on laskenut pirusti vuokaan, on ollut kolmisen tuntia uunissa ja nyt kurkkasin folion alle niin huomasin homman. Yläosa on jo ihan hyvän näköinen (toki vaatii vielä aikaa sekin tovin verran), mutta tuo alapuoli mikä on uinut siellä possunesteissä on taas aivan toisen näköistä...

Eipä tuossa vissiin muuta kuin uudestaan uuniin kun nesteet valuttelin pois? Ajattelin että onko tuossa vaaraa että "yläosa" kuivahtaa liikaa? Folion alla on vuuassa ja ajattelin että jatkan kypsyttelyä nyt tuolla n.150 asteen hujakoilla ainakin pari-kolme tuntia...

Niin vai soveltuukohan tuo toinen pala tähän hommaan ollenkaan, eli jokohan nesteet on ulkona kokonaan? Että viskaanko helvettiin koko kimpaleen, kassleria on se rapia kilo tuolla kyllä jäljellä kuitenkin.
 
Viimeksi muokattu:

maniakos

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pulled pork on tuossa uunissa ja huomasimpa että taisi kauppahallissa tulla moka myyjälle. Ei taida olla possun lapaa, vaan ihan kinkkua(?) tuo toinen pala. Isompi pala on sitten kassleria.

Eli nestettähän tuo on laskenut pirusti vuokaan, on ollut kolmisen tuntia uunissa ja nyt kurkkasin folion alle niin huomasin homman. Yläosa on jo ihan hyvän näköinen (toki vaatii vielä aikaa sekin tovin verran), mutta tuo alapuoli mikä on uinut siellä possunesteissä on taas aivan toisen näköistä...

Eipä tuossa vissiin muuta kuin uudestaan uuniin kun nesteet valuttelin pois? Ajattelin että onko tuossa vaaraa että "yläosa" kuivahtaa liikaa? Folion alla on vuuassa ja ajattelin että jatkan kypsyttelyä nyt tuolla n.150 asteen hujakoilla ainakin pari-kolme tuntia...

Niin vai soveltuukohan tuo toinen pala tähän hommaan ollenkaan, eli jokohan nesteet on ulkona kokonaan? Että viskaanko helvettiin koko kimpaleen, kassleria on se rapia kilo tuolla kyllä jäljellä kuitenkin.

En nyt oikein ymmärtänyt, että mistä olit päättelevinäsi, ettei lihapalasi ollut lapaa? Lavassa on niin paljon rasvaa, että kyllä siitä irtoaa myös nestettä todella paljon. On myös normaalia, että toinen puoli näyttää erilaiselta, jos se kypsyy nesteen peitossa.
En myöskään ymmärtänyt, että miksi koit nesteet ongelmaksi ja päätit kaataa ne pois.
 

Orman Mollis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
En nyt oikein ymmärtänyt, että mistä olit päättelevinäsi, ettei lihapalasi ollut lapaa? Lavassa on niin paljon rasvaa, että kyllä siitä irtoaa myös nestettä todella paljon. On myös normaalia, että toinen puoli näyttää erilaiselta, jos se kypsyy nesteen peitossa.
En myöskään ymmärtänyt, että miksi koit nesteet ongelmaksi ja päätit kaataa ne pois.

Saattoi olla lapaa, mutta olisiko ollut suolattua. En tiedä, mutta nestettä tuli niin perkeleesti että jotain tuossa oli erilaista kuin aiemmilla kerroilla. No tein uuden kastikkeen maustumaan tuohon pohjalle ja paistelin uudestaan pienemmällä lämmöllä vielä useita tunteja.

Ihan hyvin onnistui, mutta jotain hämärää tuossa oli. Aiemminkin olen tehnyt tuota (lähinnä tämän reseptin pohjalta), mutta nyt nestettä oli litrakaupalla...
 
Viimeksi muokattu:

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC, maapisteet, Captain Conker
Nyt kun löytyi todella hyvä pulled porkin ohje, niin pitäähän se jakoon pistää. Itse lisäsin hiukan chiliä ja valkosipulia ja haudutin kuutisen tuntia. Eli tässä:

Dr. Pepperissä haudutettua revittyä possua
n. 2 kg porsaan lapaa
1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
2 chilipippuria
5 dl Dr. Pepperiä
1 rkl liquid smokea
1/2 dl soijakastiketta
1/2 dl ketsuppia
suolaa ja pippuria

Lämmitä uuni 150 celsius asteeseen.

Kuori sipuli ja leikkaa se lohkoiksi. Leikkaa chilipippuri puoliksi pitkittäin, poista siemenet ja leikkaa puolikkaat muutamaan pienempään osaan. Kuori ja murskaa valkosipulit kevyesti veitsen lappeella.

Mausta porsaan lapa runsaalla suolalla ja pippurilla. Nosta kasvikset ja lapa suurehkoon uuninkestävään kannelliseen pataan.

Kaada Dr. Pepper, liquid smoke, soijakastike ja ketsuppi porsaan päälle pataan. Sekoita hiukan, laita pataan kansi päälle ja nosta uuniin.

Hauduta possua uunissa vähintään viiden tunnin ajan. Käännä liha pariin kertaan paistamisen aikana. Liha on valmista, kun se hajoaa helposti haarukalla.

Nosta pata pois uunista ja nosta liha pois padasta. Riivi liha kahdella haarukalla pienehköksi silpuksi erilliseen astiaan.

Siivilöi porsaan paistoneste ja kuori sen pinnalta enin rasva pois. Voit myös antaa paistonesteen jähmettyä yön yli jääkaapissa, jolloin rasvan kuoriminen on helpompaa.

Sekoita paistoneste ja revitty possu keskenään. Tarjoa heti lämpimänä tai säilytä jääkaapissa lämmitä tarvittaessa.


Toimi kuin tauti grillissä käväisseiden sämpylöiden ja coleslaw-salaatin kanssa.


Tuossa meikäläisen aikasemmin tähän ketjuun postaama resepti. Toimii.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Ostin ylläolevan linkissä olevan Poutun Kassler paistin ja mietin että sopisiko tämä lihan pala revitty porsas (=pulled pork) reseptiin? Ja jos sopisi niin olisiko jollain antaa hyväksi todettua pulled pork reseptiä?
Kai se siihen - tavallaan - sopii!

Ainakin valmistamani pulled porkit mä olen tehnyt juuri porsaan niskasta (Suomessa siis Kassler?) tai lavasta. Sveitsissä vastaavat raaka-aineet kulkivat nimillä Schwein-hals ja Schwein-oberschenkel. Ainoa, mikä tuossa todella tökkii, on se, että köntti on marinoitu. Huomaat kai itsekin, että 1,2kg sisältää vain 67% lihaa eli noin 800g.

Mitä mä nyt tuolle lihapalalle tekisin, on se, että ottaisin sen pois pakkauksestaan ja yksinkertaisesti pesisin. Raa'asti vain keittiön vesihanan alle ja kaikki marinadi yms. töhkä pois. Tuon puhtaahkon lihapalan pintaan mä hieroisin sitten karkeata merisuolaa ja jotain pippurirouhetta. Tämän jälkeen lihanpala ihrapuoli ylöspäin johonkin kannelliseen lasiastiaan tai -vuokaan. Ensin uuni lämmitetään johonkin 150-175 asteeseen, ja antaa Veli Pontevan hikoilla siellä sellaiset puolisen tuntia. Sen jälkeen lasketaan uunin lämpötila ~100-120 asteeseen, kansi päälle ja Veli Ponteva hikoilkoon sellaiset... 3-4 tuntia.

Kasslerista (jos nyt olen oikeassa lihapalassa) irtoaa aivan helvetisti nestettä. Sitä tullee olemaan tuon vuoan pohjalla 3-4cm. Luonnollisesti nesteen alapuolinen osuus ei "kuivu" halutulla tavalla. Siitä syystä mä ottaisinkin koko vuoan pois uunista 3-4 tunnin jälkeen. Lihaköntti folion päälle ja kaadetaan vuoasta nesteet pois (voi ottaa talteen kastiketta tms. varten). Yksinkertaisessa foliopeitteessä mä laittaisin lihan takaisin tyhjennettyyn vuokaan ja vielä pariksi-kolmeksi tunniksi takaisin reiluun sataan asteeseen.

Noiden parin-kolmen tunnin aikana voi jossain vaiheessa napsauttaa uunin pois päältä - lämpöhän siellä pysyy kuitenkin. Kun parin-kolmen tunnin foliohikoilut on suoritettu, on aika nostaa Veli Ponteva pöydälle. Edelleen kannattaa antaa folion olla vielä avaamatta työpöydällä ehkä... puolisen tuntia. Liha jatkaa kuitenkin kypsymistään edelleen - ja paisti "vetäytyy".

Puolen tunnin kuluttua foliot auki ja pari haarukkaa käteen. Takuumureasti repeytyvää! Todennäköisesti tuota revittyä lihaa kannattaa vielä hieman suolata tässä vaiheessa, mutta maista ensin! Jos helpolla haluat päästä, niin noiden revittyjen lihojen päälle hieman HP:n BBQ-kastiketta ja voilá! Omatoimiselle löytyy BBQ-kastikkeiden ohjeita tästäkin ketjusta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tuo mikkokuustonnin ohje on varmasti hyvä, mutta jos ei löydy limuja sun muita aineita kotoa, tulee perushyvä paketti ihan sillä, kun hieroo pintaan suolaa ja pippuria yms. mausteita makunsa mukaan, laittaa paistoastian pohjalle tilkan vettä ja sinne sipulia, laakerinlehden, valkosipulia, pippuria jne. Ja kuten Mr. Fox mainitsi, pesee aluksi scheisset veks pinnasta, jos on marinoitu jööti. Pitkään uunissa ja puolentoistasataa astetta. Folio päälle, muistaakseni.

Sitten kun hartaasti odotettu liha on murenevaista, nostetaan se jäähtymään ja liemestä voipi tehdä vaikka karamellin lihan kaveriksi. Desi paistolientä, pari lusikallista osterikastiketta tai makeaa soijaa ja köntsä fariinisokeria, joku vajaa desi ehkä. Porisuttelee seosta hämmennellen niin pitkään, että koostumus sitkostuu. Pienen jäähdyttelyn jälkeen se on siirappimaista, ja läimitään se possun päälle. Jos ei paistoliemi riitä tai sitä ei halua käyttää, voi pohjan tehdä perus lihaliemeen. Ja jos ei ole fariinisokeria ja osterikastiketta, voi kiehutella sokeri-liemi seosta, tehty on ja toimi noinkin.

Mutta joo, pääasia on, että maltat haudutella pitkään uunissa matalahkolla lämpötilalla.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Pakko jakaa tässä pari jouluna testattua ja tolkuttoman hyväksi havaittua reseptiä. Toinen tuli veljeltäni, ja on yksinkertainen kuten tekijänsäkin, nimittäin palsternakkapyre:

Kilo palsternakkaa paloiksi kattilaan, vettä sen verran, että matsku peittyy juuri. Kiehutellaan niin pitkään, että nesteestä on suurin osa haihtunut, mielellään liki kaikki. Loput vedet siivilöidään varovasti veks, sitten palsternakat blenderiin ja perään puoli kiloa sulaa voita. Seos sileäksi, suolaus maun mukaan - huomioi voin suola, älä suolaa liikaa - ja notkistus n. desillä lämmintä maitoa. Oli mielestäni yksi joulupöydän parhaista ruokalajeista ja natsasi paistetun kuhan kanssa todela hyvin. Käy varmasti muidenkin vaaleiden kalojen kanssa hyvin. Ja nuo ovat siis mittasuhteita, poikamieskokin tuskin kannattaa tehdä itselleen puoltatoistakiloa pyrettä, vaikka kuinka olisi hyvää.

Toinen erityisen onnistunut kokeilu oli mun sovellukseni New Scandinavian Cookingin lakkajuustokakusta:

Pohjaksi perinteinen digestivehässäkkä eli 14 keksiä hienoksi käsin, 100 grammaa voita miedolla lämmöllä kevyesti ruskeaksi ja sekaan n. puoli tl kuivaa rosmariinia. Voi ja keksi sekaisin, irtopohjavuokaan leivinpaperi ja pohjamatsku sinne tasaisesti taputellen odottelemaan.

Täyte on aivan loistava, mielestäni yksi parhaista, mitä olen näissä kylmäkakuissa syönyt, vaikkei ehkä mikään mullistuksellinen: 300g Philadelphia-tuorejuustoa, 400g Arlan ranskankermaa sekaisin huolella - Arla siksi, että heillä on rasvaisempaa ranskista kuin muilla ja Philly siksi, että perhepakkaus on juuri sopivan kokoinen tähän.

Kaksi liivatteenlehteä kylmään veteen lillumaan. Kattilaan tai paistinpannuun desi vettä lämpenemään ja sekaan n. 150g sokeria, muutama lastu sitruunankuorta sekä pari tl sitruunanmehua ja teelusikallinen hunajaa. Noita poristelee niin pitkään, että sokeri sulaa ja vesi kiehuu, liivatteista ylimääräiset vedet puristellen pois ja liemeen sekaan, sekoitus ja pieni jäähdytys. Sitten liemi ohuena norona kerma-juusto -täytteen sekaan ja välillä sekoitellen. Tässä vaiheessa on hyvä, jos täyte on reilussa kulhossa, jottei matskut roisku ympäri lattioita.

Täyte pohjan päälle, pieni tasoittelu ja jääkaappiin yön yli tai useammaksi tunniksi joka tapauksessa. Ikuisuuden päästä laidat pois ja kaakelsbergin päälle lakkahilloa muodossa tahi toisessa. Itse suosin kaupan kivetöntä, olikohan Meritalon hilloa, ja laitoin tekstuuriksi kotitekoista kivellistä pieninä kekoina. Myös tumma suklaa sopi pieninä lastuina koristeeksi/tekstuuriksi, ja saahan siihen kehitellä vaikka mitä kaveriksi.

Alkuperäinen ohje ehdotti havuja pieneksi hakattuna pohjaan, mutta olosuhteiden pakosta heitin tilalle rosmariinia, joka toi kivan pikku metsän vivahteen kakkuun. Sokeria ei kannata paljoa enempää täytteeseen laittaa, jotta täytteestä ei tule liian makeaa. Samalla myös juuston happamuus pääsee paremmin esille. Lakka natsaa tähän todella hyvin, mutta ajattelin kokeilla seuraavaksi karpaloa toisena tuollaisena luonteikkaana marjana.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Pulled pork tuli sitten tehtyä tänään koska huomenna ruuan valmistuminen olisi mennyt liian myöhäiseksi. Ensimaistelun perusteella ruoka onnistui vallan mainiosti. Kiitos kaikille vinkeistä ja ohjeista!

-Tinke
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pulled pork tuli sitten tehtyä tänään koska huomenna ruuan valmistuminen olisi mennyt liian myöhäiseksi. Ensimaistelun perusteella ruoka onnistui vallan mainiosti. Kiitos kaikille vinkeistä ja ohjeista!

-Tinke

Joulupukki toi uuden Gensen Le Gourmet -valurautapadan, joka pääsi neitsymatkalleen uunin syövereihin sisuksissaan erittäin maukkaaksi osoittautunut liha-juurespata, johon tuli possunpaistia, naudanpaistia, perunaa, porkkanaa, sipulia, bataattia ja juuriselleriä. Sekaan kasvislientä ihan kuutiosta, maustepippuria, mustapippuria, laakerinlehteä, rosmariinia ja tilkka soijaa. Reipas kolmen tunnin haudutus ja kyllä maistui. Monesti paras ruoka on simppeliä kuin kyrpä.

Ja seuraavaksi suunnitelmissa on juurikin tuo pulled pork, mutta taitaa mennä sen kanssa vielä pari viikkoa.
 

Viuhula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sain emännältä Creme Brulee -setin joululahjaksi eli tohottimen ja valmistukseen sopivat vuoat. Eilen testailin sitten paahtovanukkaan tekoa. Täytyy sanoa, että yllättävän helppoa. Olen aina luullut sitä jotenkin vaativaksi jälkkäriksi. Tosin resepti on hyvin simppeli. Ilokseni voin sanoa, että lopputulos oli erinomainen! Itse resepti on:
3,5 dl kuohukermaa
1,5 dl kevytmaitoa
4 keltuaista
3/4 dl sokeria
Vaniljatanko
Ruokosokeria

Kerma, maito ja vaniljatanko halkaistuna (siemenet raavitaan pois ja nekin sekaan vaan) kattilaan ja miedolla lämmöllä seos lähes kiehuvaksi. Keltuaiset ja sokeri sekaisin, mitään vaahtoa ei tartte tehdä. Sitten kuuma kerma ohuena nauhana keltuaisten sekaan. Sen jälkeen siivilöidään syntynyt seos ja tohottimella poltetaan nopeasti pinnasta mahdollisesti syntyneet kuplat. Annosvuokiin vaan ja vuoat vesihauteeseen (vesi saa yltää puoleen väliin vuokaa) ja 190 asteiseen uuniin n. 25 minuutiksi. Sitten jähmettyneet vanukkaat saavat levätä ainakin 4 h jääkaapissa. Ruokosokeria pintaan ja tohottimella vaan sulatellaan se siihen. Ja on muuten hyvää!
 

PuTi

Jäsen
Mitäs kokkikolmoset? Kellään kokemusta jäätelökoneista? Millanen kannattais hommata ihan omaks iloks kotikäyttöön? link link
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Pulled chickenin kehuin tuonne mitä tänään syötäisiin -ketjuun, joten enempää valmistuksesta mainitse kuin sen, että kannattaa kokeilla. Kanankoipia maustehilla ja nesteen kera uuniin pariksi tuntia, sitten repi ja nam.

Mutta, varsinainen asiani on se, että mikähän on vikana, kun kanelipullani syöksevät voin pihalle niin voimallisesti. Teen siis kanelipuusteja siten, että taitan kaulitun taikinan kolmeen osaan ja leikkaan nauhoiksi, jotka kieritän ja teen solmun. Teen kylmän taikinan, eli kohotan valmiit pullat pellillä pari tuntia, voitelen ja kiskaisen uuniin. Voi tulee aina pihalle ja vieläpä hyvin reippaasti. Alkuperäinen ohje sanoo 200 astetta, mutta pitäisikö iskeä enemmän poweria? Hyviähän nuo ovat kuin ajatus edelleen, mutta valmistuksen kannalta kivempi olisi, ettei rasva tursuaisi ympäriinsä.
 

Deko

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Tätä kirjoittaessa muuten lautasella on itsetehty salaatti, jossa on jääsalaattia, kirsikkatomaatteja, tuoretta basilikaa, mozzarellaa ja ilmakuivattua kinkkua. Päällä hieman merisuolaa, mustapippuria ja loraus oliiviöljyä.

Kenelle maistuisi?

2 nippua jääsalaattia
rasiallinen kirsikkatomaatteja
cantaloupemeloni
pussi mozzarellaa
tuoretta basilikaa
paketti parmankinkkua
vähän pecorinojuustoa
loraus oliiviöljyä
vähän mustapippuria

Eilen kokeilin tuollaisella yhdistelmällä, hyvää tuli ja teen uudestaankin. Kiitokset vielä ernestipotsille alkuperäisestä ideasta!
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Salaatti kaipaa mielestäni ehdottomasti mukaan jotain hapanta. Itse yleensä käytän siihen tehtävään fetaa tai turkkilaista jogurttia. Esim. eilen iltapalana oli salaatti, jonka rakentelin kutakuinkin näin:

- Lautasen pohjalle salaattipeti jäävuorisalaattikerästä, 5-6 lehteä pieniksi revittynä.
- Seuraavaksi miniluumutomaatteja ja vähän kurkkua. Päälle valkoviinietikkaa hiukan sekä oliiviöljyä.
- Vaaleaa tonnikalaa oli eilen, jota tiputtelin tasaisia klönttejä n. puoli purkillista. Joskus on paistettuja kanafileita, joskus palvikinkkua.
- Teelusikallisia turkkilaista jogurttia sinne tänne, silleesti kuitenkin, että kaikki värit jäävät esille. Keltainen paprika sopisi kivasti tuomaan väriä, mutta ei ollut sitä eilen. Samoin erilaiset oliivit.
- Päälle jotain rapeaa, kuten krutonkeja, paahdettua sipulia tai suolapähkinöitä ja riippuen mausteista, mustapippuria ja suolaa myllystä.

No, tuotahan voi tuunata kuinka tykkää. Joskus on aurinkokuivattuja tomaatteja, joskus taas parmesan-lastuja, milloin mitäkin löytyy. Perussatsi on kuitenkin rapea salaatti pohjille, johon maut viinietikasta ja oliiviöljystä, vähän protskuja ja jotain juustoa tahi muuta hapanta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kokeilin tänään viime vuoden toisen some-sensaatioreseptin innoittamana heittää pari siivua appelsiininkuorta tomaattikastikkeeseen. Piristi kieltämättä kivasti. Vaan jäin siinä samalla miettimään, että aika hupaisaa tämä ruokavouhotus jossain määrin nykyään on. Joku julkkiskokki tai parhaimmillaan kotikokki raapustaa reseptin nettiin ja kohta kaupat on tyhjinä yksittäisistä tuotteista. Ja hommahan pitää hoitaa nimenomaan kuten resepti sanoo, koska omaa mielikuvitusta ei monellakaan trendipetterillä lopulta ole, vaikka ehkä lattekuppi kourassa tarinoita mainostoimistoille kirjoitellaankin kaiket päivät. Eikä nyt mitään herneitä tästä, voi siihen heittää minkä tahansa muunkin ammattikunnan.

Mutta hei, tomaattikastike. Kuullotellaan kastikkeen pohjat hiljalleen. Onko tuo uutinen, oikeasti? Porisuttele kastiketta pitkään, mielellään yli tunti. Hae kastikkeeseen happoja ja makeutta, ai katos joo. Kun tuota Alenin reseptiä tsekkailin, niin tällaisia kommentteja blogeissa oli. Hassua.

Tai avokadopasta. Ei jumankauta, kokeilin tuota kerran kyllä ja ihan hyvää se oli. Mutta siis oikeasti, mikä saa ihmiset lamaantumaan näistä jutuista kuin jokin jumala taivaasta olisi ilmestynyt. Ehkä mä teen niin tolkuttoman hyvää perussafkaa, etten pääse aivan näihin vouhotuksiin sisälle. Toki otan vaikutteita vastaan, kuten tuon appelsiininkuorijutun ja onhan se ihan jees, että ruokakulttuuri menee eteenpäin, mutta väkisin tulee mieleen, että nämä some-villitykset ja vastaavat ovat aikalailla karjalalippismeininkiä.

Vai yllättääkö yhtään enemmän ruokaa laittavan se, että happaman ja makean tasapaino kera kivan suutuntuman maistuu hyvälle?
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Pientä elitismiä havaittavissa sampion vuodatuksessa. Minä olen vain ilahtunut siitä, jos joku kokeilee hype-reseptetiä valmisaterian sijaan. Kokkaaminen vaatii harjoitusta. Ei se raaka-aineiden ja välineiden hallinta ole mikään itsestäänselvyys, vaikka sampio sieltä yläilmoista niin huuteleekin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kyllä tässä alkaa elitismi olla rapissut jo ajat sitten, jos joskus sellaista olen yrittänyt uskotella. Jo ihan sen vuoksi, että joudun aika taloudellisesti funtsimaan raaka-aineet yms. Sen vuoksi lähinnä ihmetyttääkin, miten vähän ihmiset lopulta ajattelevat itse jossain niinkin perusjutussa kuin ruoanlaittaminen.

Olen samaa mieltä, että ruokaohjelmat ja erinäiset trendireseptit ovat sikäli hyviä, että ehkä ne innostavat ruoanlaittoon ja saan niistä itsekin ideoita, mutta pointti on lähinnä siinä, että hupaisia ilmiöitä ne lopulta ovat. Vähän kuin jotkin laihdutusjutut tai trendiliikuntalajit.

Toinen on näihin ilmiöihin liittyvä urpo piirre on niiden noudattamisen orjallisuus. Pitää hommata vain tiettyä tomaattilaatua, tiettyä hedelmää tai syödä vain lihaa, vain kasviksia tai vain jotain ituja. Puntarit kehiin ja sukujuhlat pilalle, kun se yksi pulla pilaa dieetin. Kävisi läski juoksemassa pidemmän lenkin jos ei pysty muutoin elämän pikku iloista nauttimaan. Ymmärrän kyllä kurinalaisuuden dieeteissä ja tarkkuuden resepteissä, mutta nämä ilmiöt ruoan ympärillä ovat hassuja.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Jäi aiemmista kokkailuista jääkaappiin sinihomejuustoa, halloumijuustoa, pekonia ja vihreitä papuja. Mitä itse lähtisitte tekemään niin että nuo saataisiin tungettua jollain tapaa mukaan?

Halloumin ainakin itse käyttäisin salaattiin, mutta saa toki ehdottaa muutakin.
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Jäi aiemmista kokkailuista jääkaappiin sinihomejuustoa, halloumijuustoa, pekonia ja vihreitä papuja. Mitä itse lähtisitte tekemään niin että nuo saataisiin tungettua jollain tapaa mukaan?

Oliko tarkoituksena selvitä mahdollisimman helpolla?

Halloumi (paistettuna) ja vihreät pavut (keitettynä) vihersalaattiin tomaatin ja paprikan kera. Kastikkeen voi värkätä vaikka sekoittamalla balsamicoa ja oliiviöljyä sekä yrttejä oman maun mukaan.

Sinihomejuusto uunijuuresten, kuten vaikka punajuuren, lantun ja porkkanan kaveriksi, ja pekoni paistettuna muruna valmiin annoksen päälle.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Jäi aiemmista kokkailuista jääkaappiin sinihomejuustoa, halloumijuustoa, pekonia ja vihreitä papuja. Mitä itse lähtisitte tekemään niin että nuo saataisiin tungettua jollain tapaa mukaan?

Halloumin ainakin itse käyttäisin salaattiin, mutta saa toki ehdottaa muutakin.
Minä paistaisin pilkotut pekonit ja heittäsin vihreät pavut sekaan lämpiämään. Siiitä tulee kiva lisuke vaikka mille. Halloumin paistaisin myös. Sinihomejuuston jämät käytän yleensä aurajuustoperunoihin. Eihän tuo ole enää kuin pihviä vaille ateria, jos paistetun halloumin ymppää salaattiin, johon voi nyt laittaa mitä tahansa oman maun mukaan. Kastikkeeseen ainakin oliiviöljyä, balsamicoa ja valkosipulia. No, eipä se muuta tarvitsekaan, ellei halua hifistellä hunajalla ja sambal oelekilla. Ilman viimeksi mainittua saattaa kaivata ripauksen suolaa ja pippuria.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös