Kuvitteellinen maailma ilman sotia

[Ted Raikas]

Kun kerran tänne on avattu n. miljoona erilaista sotaskenaariota, niin eikö olisikin sopivaa avata minunkaltaisilleni rauhanmerkkejä tekeville hippipäille oma ketju?

Odottamatta vastausta, avasin jo!

Kuvitelkaamme siis tässä ketjussa tilanne, että maailma olisi sellainen paikka, jossa sodat olisi aivan tuntematon käsite. Kaikki kirmaisivat raparperin/oliivipuunlehtiä (riippuen asuinpaikasta) häpynsä peittona, tai jopa ihan alasti. Kukkia hiuksissaan, käsi liitettynä käteen. Kaikkialla leijailisi erivärisä saippuakuplia ja istuttaisiin perhosniitylle popsimaan erivärisiä sieniä. Kaikki rakastelisivat toistensa kanssa ja hymyilisivät ja korkeintaan sormea heiluttamalla toruisi, jos tehdään jotain tuhmaa. Jäisi ilman hunajakakkuja rangaistukseksi. Myös kaikki väkivalta olisi tuntematon käsite ja jääkiekossa ei taklailtaisi eikä tapeltaisi (ei tosin sitä tehdä kohta muutenkaan, eli olemme matkalla kohti pasifistista maailmankaikkeutta).

Kuvitelkaa omin sanoin maailma, missä ei olisi ollut yhtään sotaa, tai ei tulisi sellaisia olemaankaan.

 

[krobbe]

Hyvä avaus, joka pisti miettimään miten tuohon paratiisinomaiseen tilaan päästäisiin. Täytyisi varmaan aloittaa sillä, että tapettaisiin kaikki sotahullut.

 

[Viljuri]

Sienien syöjät, paratiisin ruohokasvustojen polttelijat yms. päihteiden käyttäjät eivät kyllä pitkään riidatonta rauhantilaa kestäisi. Joko unohtaisivat syödä ja kuihtuisivat pois tai saisivat ennen pitkää psykoosin.

Siksi toisena tulisi em. henkilöt tappaa, jotta eteneminen rauhantilaa kohti voisi jatkua...

 

[Ted Raikas]

Hyviä kannanottoja! Lisää kaivataan, jotta saadaan selville, millainen olisi maailma ilman sotia ja rauhattomuutta.

 

[The Original Jags]

Mahdoton yhtälö.

Maailmassa on liikaa ihmisiä ja ihmisillä on liiallinen halu omistaa enemmän kuin naapuri, ja siksi sodat eivät lopu tule loppumaan ennen kuin jotain ratkaisevaa tapahtuu. Omin voiminsa ihmiskunta ei voi nousta sotien yläpuolelle.

 

[Ramchester]

Hyvä ketju vaikka on täysin selvää, etteivät sodat lopu maailmasta ennen kuin ihmiskunta on lopullisesti tuhoutunut. Ja ihmiskunnan tuhoutumisesta ei olisi loppujen lopuksi kenellekään edes mitään haittaa. Jokainen meistä joskus kuolee ja kuoleman jälkeen ei ole mitään väliä sillä jatkuuko ihmiskunta vai ei.

Uudet jaot mahdollisimman pian...

 

[ms.qvist]

Maailma ilman sotia tuntuu likimain mahdottomalta ajatukselta - ihmisen käyttäytymisen tulisi muuttua niin paljon, että laajat kansanjoukot pidättäytyisivät sotimisesta, ei nimittäin riitä, että yksin muutamat tuhannet hipit päättävät lopettaa sotimisen ja ryhtyvät sen sijaan elämään omissa kommuuneissaan tms.

Itseasiassa onhan näiden erinäisten vaihtoehtoryhmien toiminnastakin saatu viitteitä kuinka nekään eivät lopulta kaikissa tapauksissa pidättäydy väkivallasta - jos ei muuta niin niissäkin voidaan ajautua tilanteisiin joissa turvaudutaan henkiseen väkivaltaan fyysisen sijasta, mikä kuitenkin on väkivallan muoto sekin.

Näen nämä vaihtoehtoliikkeiden maalailemat kuvat väkivallattomasta maailmasta likimain yhtä absurdeina kuin kuvitelmat maailmasta ilman köyhyyttä.

Ihminen on sotinut tai tapellut kautta historian tähän peilaillen on tavattoman vaikea nähdä lähitulevaisuutta sellaisena jossa lopettaisimme sotimisen ja väkivaltaan turvautumisen.

vlad.

 

[krobbe]

Mahdoton yhtälö.

Maailmassa on liikaa ihmisiä ja ihmisillä on liiallinen halu omistaa enemmän kuin naapuri, ja siksi sodat eivät lopu tule loppumaan ennen kuin jotain ratkaisevaa tapahtuu. Omin voiminsa ihmiskunta ei voi nousta sotien yläpuolelle.

Eipäs, vaan kaikki uskonnot pitäisi kieltää. Uskonnon nimissä on tehty ikiajat kaikki maailman suurimmat hirmuteot.

 

[The Original Jags]

Eipäs, vaan kaikki uskonnot pitäisi kieltää. Uskonnon nimissä on tehty ikiajat kaikki maailman suurimmat hirmuteot.

Kerro mitä tarkoittaa uskonnon kieltäminen käytännön tasolla?

 

[Morgoth]

Hyviä kannanottoja! Lisää kaivataan, jotta saadaan selville, millainen olisi maailma ilman sotia ja rauhattomuutta.

Maailma ilman ihmisiä.

 

[Olkku]

Maailma ilman ihmisiä.

Maailma ilman elämää. Jopa eläimillä on sotansa. Leijonilla ym. laumanjohtaja on se joka voittaa taistelussa, haastajansa. Lähes kaikilla eläinlajeilla on reviiririidat, saati linnuilla soitimen aikaan. Kyllä maailmassa riitaa piisaa.

 

[Ramchester]

Maailma ilman elämää. Jopa eläimillä on sotansa. Leijonilla ym. laumanjohtaja on se joka voittaa taistelussa, haastajansa. Lähes kaikilla eläinlajeilla on reviiririidat, saati linnuilla soitimen aikaan. Kyllä maailmassa riitaa piisaa.

Ero on vain siinä mikään muu laji kuin ihminen ei pysty sodillaan tuhoamaan koko maapallon elämää.

 

[Olkku]

Ero on vain siinä mikään muu laji kuin ihminen ei pysty sodillaan tuhoamaan koko maapallon elämää.

Sitä ketjunavaaja ei kysynytkään, vaan mielipidettä maailmasta, ilman sotia. Siksi mainitsin, myös muiden eläinten väliset rähinät.

 

[Osmo Rapeli]

Kerro mitä tarkoittaa uskonnon kieltäminen käytännön tasolla?

Kaikki muutkin palvoisivat aurinkoa, josta olemme kaikki lähtöisin, ollen onnellisia kuten minä, ja sinä menettäisit uskosi trollaamiseen.

 

[Viljuri]

Jos ei olisi mitään (ei siis edes aika-avaruudellista tyhjiötä), niin tämä "ei mitään" olisi kaiken totaliteettina melko rauhallinen paikka. Kvanttiteorian perhana taitaa kuitenkin sotkea tämänkin rauhallisen seikan.

 

[dana77]

when money grow on trees, people live in peace.

ei valitettavasti sitä ennen.

 

[Sv veinikretski]

Kun maailmassa kaikki ajattelisivat kuin minä niin ei tulisi erimielisyyksiä eikä sotia, mutta olen melko varma että tähänkin kommenttiin tulee eriäviä mielipiteitä ja juuri tälläiset henkilöt aiheuttavat sotia ja eripuraa.Miksi aina pitää olla erimieltä, olisi paljon helpompaa olla samaa mieltä kokoajan. Sitä vaan ei millään käsitetä.

 

[Olkku]

Kun maailmassa kaikki ajattelisivat kuin minä niin ei tulisi erimielisyyksiä eikä sotia, mutta olen melko varma että tähänkin kommenttiin tulee eriäviä mielipiteitä ja juuri tälläiset henkilöt aiheuttavat sotia ja eripuraa.Miksi aina pitää olla erimieltä, olisi paljon helpompaa olla samaa mieltä kokoajan. Sitä vaan ei millään käsitetä.

Noniin. Piti sitten esittää oma näkemys. Olisit ollut mun kanssa samaa mieltä, että rauha maailmaan, vaikka nyrkillä. Sinä se vaan jaksat olla erimieltä ja riidellä:)

 

[BitterX]

Niin kauan, kun tällä pallolla on ihmisiä, on myös sotia. Ihminen taistelee reviiristään, siinä missä muutkin eläimet. Ihminen on myös niin älykäs ja kehittynyt eläin, että on tarpeeksi tyhmä tuhoamaan itsensä. Valitettavasti.

 

[Ted Raikas]

Keskustelu on nyt hieman hypähdellyt enemmän kuin ehkä odotin. Kieltämättä on kyllä niin, että ilman ihmistä, tai ylipäätään älyllistä rotua ei sotia olisi. Eläinten puhtaaseen selviytymiseen liittyvässä kamppailussa en sodan aineksia näe. Leijonat sun muut eläimet eivät mielestäni sodi. Ne vain koettavat selviytyä elossa.

Toki joskus ihmisten sodissakin on siitä kyse, mutta usein myös ylenpalttisesta ahneudesta, kun halutaan jotain, mitä ei todellisuudessa tarvitsisi selviytyäkseen. Monesti on ihmisen historiassa valtakuntia laajennettu, ei niinkään tarpeen, kuin puhtaan kyltymättömän halun takia. Usein tälläiset megalomaaniset valtakunnat sortuvat omaan mielettömyyteensä.

En silti pidä mahdottomana, että voisi olla älyllinen laji, joka olisi niin pasifistinen ja mielenlaadultaan eri asioihin pyrkivä kuin me, ettei ihmisen lailla kuluttaisi voimavaroja sotimiseen. Todennäköisesti tälläistä olentoa ei ajaisi ahneus, kateus ja himo eteenpäin elämässään. Tuskin se olisi kauheasti meidän kaltaisemme lopulta ja eläisi hyvin eri tavalla. Ehkä meidän näkökulmastamme aika askeettisesti, pelkistetysti ja ikävystyttävästi. Luultavasti sellaisen tulisi olla jo varhaisessa vaiheessa enemmän tietoinen ympäristöstään, sen olemuksesta ja rakenteesta, että suuntaisi voimavaransa sen hahmottamiseen ja kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, ei sen muuttamiseen. Tälläiseksi toivoisin ihmisenkin "kehittyvän", mutta en usko näin tapahtuvan.

Ehkä osa luonnonkansoista on ollut tuollaisia. Voisi ottaa esimerkkinä Australian aboriginaalit, jotka tiettävästi ennen valkoihoisen rodun saapumista, oli viettänyt varsin sodattoman historian. Ainakaan mistään perimätiedosta ei olla löydetty viitteitä, että aboriginaalit olisivat liiemmin sotineet toisiaan vastaan. Tälläisiä melko harvinaislaatuisia tapauksia maapallolta siis löytyy ihmistenkin parissa, joten sitä kautta pidän jokseenkin mahdollisena maailmaa, jossa ei ole sotia. Tai että kaikkialla ei sotia tunneta.

 

[X-Hearted]

Mahdotonta niin kauan kuin ihmisrotu jyllää tällä universumilla. Ihminen on toiselle raaka, kyltymätön ja kohtuuton. Mikään ei riitä, halutaan tehdä toiselle juuri se, mitä ei tarvitsisi tehdä. Ihmisluonne on semmoinen; katkera, kostonhimoinen, raaka, ylpeä, kateellinen... Syy, seuraukset ja luonne saavat ihmisolennon toimimaan kuin itse pahuus, joka lopettaa vasta sitten, kun toinen on kokonaan tuhottu. Siihen ollaan tulossa - ja menossa. Entistä enemmän maailmassa näkee ahneutta ja kostonhimoa, joka kylvää suurempia mittasuhteita päivä päivältä. Milloin tullaan tilanteeseen, jolloin kaikki on tuhottu eikä mitään ole saatu?

 

[bitnir]

Syy, seuraukset ja luonne saavat ihmisolennon toimimaan kuin itse pahuus, joka lopettaa vasta sitten, kun toinen on kokonaan tuhottu. Siihen ollaan tulossa - ja menossa. Entistä enemmän maailmassa näkee ahneutta ja kostonhimoa, joka kylvää suurempia mittasuhteita päivä päivältä. Milloin tullaan tilanteeseen, jolloin kaikki on tuhottu eikä mitään ole saatu?

Nykytrendillä ei milloinkaan. Sodat ja niissä kuolleiden ihmisten määrä kun on yllätys-yllätys vähentynyt 70-luvulta lähtien.

Itse olen ehkä hyperoptimisti, mutta sodaton maailma nykyihmisen luonteella on minusta täysin mahdollinen. Ja uskon nimenomaan siihen, että se saavutetaan hyödyntämällä näitä monen huonoina pitäminä ominaisuuksia ja ottamalla mallia historian menestystarinoista. Listaan alle asioita, jotka mielestäni edistävät tällaisen maailman syntymistä:

1) Maailmanlaajuinen talouskasvu ja kaupan vapauttaminen. Kiistaton historiallinen fakta on se, että avoimet taloudet ovat luoneet sekä hyvinvointia että ylläpitäneet rauhaa. Paras esimerkki tästä on Saksa-Ranska -pari, joiden alueilla ei ole sodittu 60 vuoteen.

2) Valistunut itsekkyys. Olipa yltiöindividiualistisesta kulttuurista mitä mieltä tahansa, voitaneen olla yhtä mieltä siitä, että aidosti itsekäs ihminen ei uhraa itseään minkään asian eteen. Pasifistinen lähtökohta siitä, että ihmisen pitäisi muuttua jotenkin paremmaksi ja epäitsekkäämmäksi lajiksi ennen kuin rauha on mahdollista on mielestä totaalisen väärä ja jopa vahingollinen. Väliajalla ennen kuin kaikki ihmiset ovat "hyviä", "pahat" ihmiset vain pissivät muita linssiin. Paljon toimivampaa on ajaa ihmisiä kohti tilannetta, jossa vain oma napa ja oma perhe ovat ensisijaisia huolenaiheita. Miten tähän päästään? Nakertamalla järjestelmiä, joissa ihmisen uskotellaan olevan osa jotain suurempaa, joka on yksilöä tärkeämpi. Uskontoja (nimenomaan uskontoa, ei uskoa), nationalismia ja muita vastaan toimimalla maailma viedään kohti parempaa.

3) Joutilaiden miesten määrän väheneminen. Tämä on oma vakioselitykseni kaikkeen, mutta maailman kaikesta hölmöydestä häviäisi reilusti yli puolet, jos joutilaita 15-30-vuotiaita miehiä ei olisi. Väestönkasvun loppuminen ja kääntyminen myöhemmin tällä vuosisadalla toki hoitaa tätä luonnonreittiä, mutta tuota joukkoa voi hoitaa toki ennen sitäkin esim. pitämällä huolta länsimaiden ja Pohjois-Afrikan nuorten työttömyydestä. Ja tähän ongelmaan toimii tough love paremmin kuin pohjoismainen paapomismalli.

4) Ihan perinteinen, kärsivällinen diplomatia. Maailma tarvitsee marttiahtisaaria, vaikkei Suomi tarvitsisikaan.

5) Kiinan nousu tasapainottaa maailman yleistilaa, vaikka uskonkin, että moni tuleekin katkerasti pettymään, kun "Kiina toimii ihan niin kuin Yhdysvallat".

6) Aseteknologian kehittyminen. Nopeampi ja tehokkaampi tappaminen tekee sodistakin lyhyempiä ja tehokkampia. Ja armeijoista pienempiä (mikä taas vähentää puolijoutilaiden miesten määrää).

 

[Vipu]

Itse olen ehkä hyperoptimisti, mutta sodaton maailma nykyihmisen luonteella on minusta täysin mahdollinen. Ja uskon nimenomaan siihen, että se saavutetaan hyödyntämällä näitä monen huonoina pitäminä ominaisuuksia ja ottamalla mallia historian menestystarinoista. Listaan alle asioita, jotka mielestäni edistävät tällaisen maailman syntymistä:

1) Maailmanlaajuinen talouskasvu ja kaupan vapauttaminen. Kiistaton historiallinen fakta on se, että avoimet taloudet ovat luoneet sekä hyvinvointia että ylläpitäneet rauhaa. Paras esimerkki tästä on Saksa-Ranska -pari, joiden alueilla ei ole sodittu 60 vuoteen.

2) Valistunut itsekkyys. Olipa yltiöindividiualistisesta kulttuurista mitä mieltä tahansa, voitaneen olla yhtä mieltä siitä, että aidosti itsekäs ihminen ei uhraa itseään minkään asian eteen. Pasifistinen lähtökohta siitä, että ihmisen pitäisi muuttua jotenkin paremmaksi ja epäitsekkäämmäksi lajiksi ennen kuin rauha on mahdollista on mielestä totaalisen väärä ja jopa vahingollinen. Väliajalla ennen kuin kaikki ihmiset ovat "hyviä", "pahat" ihmiset vain pissivät muita linssiin. Paljon toimivampaa on ajaa ihmisiä kohti tilannetta, jossa vain oma napa ja oma perhe ovat ensisijaisia huolenaiheita. Miten tähän päästään? Nakertamalla järjestelmiä, joissa ihmisen uskotellaan olevan osa jotain suurempaa, joka on yksilöä tärkeämpi. Uskontoja (nimenomaan uskontoa, ei uskoa), nationalismia ja muita vastaan toimimalla maailma viedään kohti parempaa.

3) Joutilaiden miesten määrän väheneminen. Tämä on oma vakioselitykseni kaikkeen, mutta maailman kaikesta hölmöydestä häviäisi reilusti yli puolet, jos joutilaita 15-30-vuotiaita miehiä ei olisi. Väestönkasvun loppuminen ja kääntyminen myöhemmin tällä vuosisadalla toki hoitaa tätä luonnonreittiä, mutta tuota joukkoa voi hoitaa toki ennen sitäkin esim. pitämällä huolta länsimaiden ja Pohjois-Afrikan nuorten työttömyydestä. Ja tähän ongelmaan toimii tough love paremmin kuin pohjoismainen paapomismalli.

4) Ihan perinteinen, kärsivällinen diplomatia. Maailma tarvitsee marttiahtisaaria, vaikkei Suomi tarvitsisikaan.

5) Kiinan nousu tasapainottaa maailman yleistilaa, vaikka uskonkin, että moni tuleekin katkerasti pettymään, kun "Kiina toimii ihan niin kuin Yhdysvallat".

6) Aseteknologian kehittyminen. Nopeampi ja tehokkaampi tappaminen tekee sodistakin lyhyempiä ja tehokkampia. Ja armeijoista pienempiä (mikä taas vähentää puolijoutilaiden miesten määrää).

Perskeles, että oli hyvin sanottu. Itse olen lähes samaa mieltä ja varsinkin kohdat 1-3 voisivat olla kuin suoraan omasta kynästäni.

Sitten hieman radikaaleja sivuaskelia. Väestönkasvu on välillisesti se suurin ongelmien aiheuttaja tässä maapallossamme. Väestönkasvuun taas eivät valitettavasti ihan yksinkertaiset keinot pure. Ei kai kukaan nyt edes uskalla ehdottaa ns. hyödyttömän aineksen likvidoimista, mutta se olisi kuitenkin toimiva ratkaisu, joka tosin vaatisi isoja uhrauksia. Tiedän, että vanha kunnon aatuhan tästä saattaa mieleen tulla, mutta tällaisia me wannabe-jumalat olemme. Tottakai ihmisarvo on kaikilla sama ja sitä ei voi rahassa mitata, mutta kuten populistit saattaisivat sanoa, niin "suuri muutos vaatii suuria uhrauksia".

 

[OldTimeHockey]

1) Maailmanlaajuinen talouskasvu ja kaupan vapauttaminen. Kiistaton historiallinen fakta on se, että avoimet taloudet ovat luoneet sekä hyvinvointia että ylläpitäneet rauhaa. Paras esimerkki tästä on Saksa-Ranska -pari, joiden alueilla ei ole sodittu 60 vuoteen.

Vapaakaupassa on hyötynsä ja haittansa. Nykyinen kehityssuunta ei valitettavasti niitä kaikista köyhimpiä auta. Taloudellisen avun ja velkahelpotusten vastapainoksi kehitysmaat velvoitetaan avaamaan markkinansa länsimaisille tuotteille, mutta kehitysmaiden tuotteiden kilpailukykyä sabotoidaan surutta tukiaisten ja rangaistustullien muodossa. Valistunutta itsekkyyttä?

Mitä talouskasvuun tulee, niin sehän ei sinänsä ole keneltäkään pois, mutta yhteiskunnallisen kehityksen sitominen kasvukäppyröihin johtaa vaatimukseen loputtomasta kasvusta, mikä alkaakin jo kuulostaa verkostomarkkinointiin hurahtaneiden huuhaalta.

2) Valistunut itsekkyys. Olipa yltiöindividiualistisesta kulttuurista mitä mieltä tahansa, voitaneen olla yhtä mieltä siitä, että aidosti itsekäs ihminen ei uhraa itseään minkään asian eteen.

Ei ehkä itseään, mutta toisia ollaan valmiita uhraamaan sitäkin helpommin. Ja bunkkerissa sitten naureskellaan, kun öljydollarit vilisevät silmissä. Pari sinkkiarkkua sinne tai tänne.

Nakertamalla järjestelmiä, joissa ihmisen uskotellaan olevan osa jotain suurempaa, joka on yksilöä tärkeämpi. Uskontoja (nimenomaan uskontoa, ei uskoa), nationalismia ja muita vastaan toimimalla maailma viedään kohti parempaa.

Nationalismista olen samaa mieltä, mutta uskontojen ja muiden yhteisöjen suhteen toteaisin, että asia itse ei ole välttämättä sama kuin mitä sen nimissä tehdään. Maailmanlaajuinen peruskoulutustasoon panostaminen vähentäisi radikaalisti järjenvastaisiin tekoihin höynäytettävien määrää.

3) Joutilaiden miesten määrän väheneminen.
...
mutta tuota joukkoa voi hoitaa toki ennen sitäkin esim. pitämällä huolta länsimaiden ja Pohjois-Afrikan nuorten työttömyydestä. Ja tähän ongelmaan toimii tough love paremmin kuin pohjoismainen paapomismalli.

Jos nyt sodan vastustamisesta puhutaan, niin en näkisi militarismia kovinkaan suurena uhkana suomalaisen "paapomisen" piirissä olevien työttömien keskuudessa. Itse asiassa väittäisin, että perustarpeista huolehtiminen vähentää katkeroitumisen, syrjäytymisen, yhteiskunnasta vieraantumisen jne. todennäköisyyttä. Vapaamatkustajia toki ilmaantuu, mutta nimeäpä järjestelmä, jossa ei olisi porsaanreikien kyttääjiä.

4) Ihan perinteinen, kärsivällinen diplomatia. Maailma tarvitsee marttiahtisaaria, vaikkei Suomi tarvitsisikaan.

Tämän allekirjoitan täysin. Länsimaiden pitäisi vaan ymmärtää, että kaikkien mielestä länsimainen tapa tarkastella asioita ei välttämättä ole ainoa oikea, ja että diplomatiaan kuuluvat myös myönnytykset.

 

[bitnir]

Vapaakaupassa on hyötynsä ja haittansa. Nykyinen kehityssuunta ei valitettavasti niitä kaikista köyhimpiä auta. Taloudellisen avun ja velkahelpotusten vastapainoksi kehitysmaat velvoitetaan avaamaan markkinansa länsimaisille tuotteille, mutta kehitysmaiden tuotteiden kilpailukykyä sabotoidaan surutta tukiaisten ja rangaistustullien muodossa. Valistunutta itsekkyyttä?

Mielenkiintoista on kyllä katsoa, ketkä oikeasti vaativat tukiaisia ja rangaistustulleja. Kyllä niiden kannattajia tuntuu löytyvän enemmän ns. globalisaatiokriittisestä porukasta. Milloin on sitten kyse "hallitusta kehityksestä" ja milloin "elävästä maaseudusta". Bullshit. EU:n maatalouspolitiikan tuho on yksi olennainen osa maailman köyhien auttamista.

Vaikea on mielestäni nähdä, miten muuten kuin maailmantalouteen integroimalla köyhimmät maat nousisivat nykyongelmistaan. Ideoita?

Mitä talouskasvuun tulee, niin sehän ei sinänsä ole keneltäkään pois, mutta yhteiskunnallisen kehityksen sitominen kasvukäppyröihin johtaa vaatimukseen loputtomasta kasvusta, mikä alkaakin jo kuulostaa verkostomarkkinointiin hurahtaneiden huuhaalta.

Loputon kasvu tai ei, mutta vaikea nähdä, että talouskasvua viimeiset kolmesataa vuotta pyörittäneet teknologian kehitys ja väestönkasvu häviäisivät johonkin ihan lähitulevaisuudessa. Esim. ennen vuotta 2100.

Ei ehkä itseään, mutta toisia ollaan valmiita uhraamaan sitäkin helpommin. Ja bunkkerissa sitten naureskellaan, kun öljydollarit vilisevät silmissä. Pari sinkkiarkkua sinne tai tänne.

Tasan niin kauan kuin epäitsekkäät/vedätettävät ihmiset antavat tämän tapahtua itselleen. Sinkkiarkuissa ei ole aidosti itsekkäitä ihmisiä.

Nationalismista olen samaa mieltä, mutta uskontojen ja muiden yhteisöjen suhteen toteaisin, että asia itse ei ole välttämättä sama kuin mitä sen nimissä tehdään. Maailmanlaajuinen peruskoulutustasoon panostaminen vähentäisi radikaalisti järjenvastaisiin tekoihin höynäytettävien määrää.

Jes. Tätäpä tarkoitin usko/uskonto erottelulla. Mutta on ihan turha väittää, etteikö kristinusko/islam/<uskonto> järjestelmänä olisi silloin syyllinen, kun sitä voidaan käyttää inkvisition/tyttöjen/yms. ympärileikkauksen perusteluna.

Jos nyt sodan vastustamisesta puhutaan, niin en näkisi militarismia kovinkaan suurena uhkana suomalaisen "paapomisen" piirissä olevien työttömien keskuudessa. Itse asiassa väittäisin, että perustarpeista huolehtiminen vähentää katkeroitumisen, syrjäytymisen, yhteiskunnasta vieraantumisen jne. todennäköisyyttä. Vapaamatkustajia toki ilmaantuu, mutta nimeäpä järjestelmä, jossa ei olisi porsaanreikien kyttääjiä.

Mitähän evidenssiä on siitä, että perustarpeista huolehtiminen ilman vastinetta oikeasti tekee ihmisestä rauhallisemman tai vähemmän katkeroituneen? Olen kysynyt tätä ennenkin ja kysyn uudestaan: mitä näyttöä tästä oikeasti on? Tekeekö sosiaaliturvan asiakkaat vähemmän rikoksia/itsemurhia/pommi-iskuja kuin vertailukelpoiset ei-asiakkaat?

Lähinnä tämä järjestelmä tuottaa kaksi-kolmekymppisiä, joilla ei ole mitään hajua miten päästä yhteiskuntaan sisään, kun työmarkkinoilta on ensi poistettu kaikki tylsät/helpot/likaiset hommat liian jäykillä työmarkkinoilla ja tuho on sitten täydennetty työllistämistoimenpiteillä.

Tätä toimettomuuden tyhjiötä kun täytetään keppanalla tai koraanilla, saadaan aikaiseksi ruumiita. Niin Suomessa, Ranskassa kuin Britanniassakin.

Niin ja täydellisessä yövartijayhteiskunnassa ei varmasti ole porsaanreiän kyttääjiä.