Ihmetyttää vaan se, että miten samalle joukkueelle voi käydä kolme kertaa kesän aikana näin.
Näin naapurin silmin tuo näyttää kohtuullisen paskalta tuurilta:
- Raannan kanssa oli sovittu yhteiselosta ilmeiesti jo ennen pleijareita. Hyvällä tasolla torjunut potentiaalinen kaveri sitten väänsi unelmiensa kevään ja NHL-soppari kutsui. Näitä sattuu pelaajan onnistuessa ja that's it.
- Virtasen kohdalla koko homma näyttää kohtuullisen pahasti pelaajan ja/tai tämän agentin perseilyltä. Vaikea syyttää HIFK:ta siitä, että pelaaja tekee oharit syystä tai toisesta. Näitä sattuu lähes joka vuosi, mutta tällä kertaa oharit tehnyt pelaaja ei hoitanut omaa osaansa (vrt. Wärn) kunnialla.
- McLean oli kova fisu, mutta lopulta Igor heilutti liikaa seteleitä. Kun sitten Igor lupautui korvaamaan jotain ja verkkoon tarttui uusi (Fata) kala, niin sinänsä ymmärrettävä siirto. Tuossa seura kuitenkin sai kompensaation ja paikkaajan heti, toisin kuin esimerkiksi Jokerit Filppulan tapauksessa.
Karu fakta liigan osalta, mutta tähän ollaan tultu. Itä vaatii veronsa jatkuvan laajenemisen kautta ja samalla suomalaisten rivimiesten asema on kummasti kasvanut Liigassa. Kun tarjontaa on vähän, niin jopa rivimiesten kesken (Virtanen) seurat (JYP) voivat ottaa riskejä "tuplabuukkauksesta". Ja samalla pelaajat nauravat matkalla pankkiin, osa saadessaan järkyttävät massit Venäjältä ja osa saadessaan liigan kärkipalkkoja heppoisin näytöin ja kyvyin.
Oli niin tai näin, niin mielestäni HIFK on tehnyt näiden kolmen veijarin kanssa sen, minkä se pystyi tekemään. Kolme pelaajaa lähti ja lähtökohtaisesti kolme erilaista syytä näihin oli: Raannalla unelma, McLeanilla raha ja Virtasella mikä lie. Oli Virtasen syy mikä tahansa, niin tuskin JYP maksaa merkittävästi HIFK:ta enempää ja jos unelmasta olisi kyse, niin HIFK:hon ei sopparia olisi tehtykään.