Kuolleet Idolit

[Viikatemies]

Mieltäni masentaa joidenkin, eritoten muusikoiden, liian aikaiset poismenot.
Varmasti meillä kaikilla on mukavia muistoja yhtyeistä, artisteista, ja muista esiintyneistä taiteilijoista, jotka nyt ovat historiaa.
Haluaisin avata keskustelun, missä muistelemme itselle tärkeitä yhtyeitä yms.

Jos mahdollista, laittakaa myös linkkiä omiin "suosikkeihin".

Aloitan nuoruuteni suosikista, yhtyeestä nimeltä Plasmatics.
Wendy Orlean Williams 1949-1998. Vaikutti omaan musiikkimakuuni, muuntamalla sen punkin kautta metalliin, millä tiellä edelleenkin. Kuoli oman käden kautta, ampumalla.
http://www.youtube.com/watch?v=CCYMCFOMHQU

Nirvana - Kurt Cobain 1967-1994
Paras koskaan kokemani keikka, ruisrockissa -92.
Heroiini ja haulikko.
http://www.youtube.com/watch?v=Jup5G0meTm4&feature=related

 

[Hejony]

Yksi ylitse muiden, Freddie: http://youtube.com/watch?v=MfYcKNqQoJo.

John Lennon on niin ikään vakiovastaus näissä, ja osuu myös minuun. Elviksellä taas ei niinkään väliä.

 

[obi-wan]

Tämän jälkeen otsikko voidaan sulkea

Ian Curtis

 

[qhangas]

Juice Leskinen omalla neroudellaan.

Juicen paras miete, jota säilytän pöytäni laatikossa kuuluu näin:

Rakastan elämää. Mutta mitä minä sanon jos se kosii?

 

[Lone Wanderer]

Itse ehdotan mukaan Metallican Cliff Burtonia. Aivan huikea basisti ja myös aivan mahtava säveltäjä. R.I.P. Cliff

 

[TML]

Itse ehdotan mukaan Metallican Cliff Burtonia. Aivan huikea basisti ja myös aivan mahtava säveltäjä. R.I.P. Cliff

Pakko yhtyä kaikista kovista vaihtoehdoista tähän.

Orion 4ever!

 

[hannes_ko]

Kaikki toki tietävät, miten iso menetys omalle sukupolvelleni Kurt Cobainin kuolema oli.

Nyt taas Heath Ledgerin näyttämöltä poistuminen on hyvässä muistissa.

Siispä otetaan esille hieman tuntemattomampi menetetty lupaus: Mitch Hedberg. Huumeisiinhan kuoli tuokin. Varsin omaperäinen koomikko, pelkäsi ihmisiä. Niinpä hän laukoikin vitsinsä silmille ulottuvan tukan ja aurinkolasien takaa.

En tiedä tuleeko Mitchistä koskaan James Dean -tason legendaa, saisi kyllä tulla.

Dr. Scholl vs. Mr. Scholl. Who is the real hero?

Bed and breakfast vs. chair and dinner

 

[Lone Wanderer]

Orion 4ever!

Kyllä!

Rob tekee hyvää työtä ja kunniaa Cliffille tuossa linkissä. Yksi parhaimmista instrumentaaleista koskaan. Eikä Cliffin oma Anesthesia(pulling teeth) soolokaan nyt yhtään huono ollut.

 

[Jet Pilot]

Gösta.

Joku surkea Juice ei sinänsä ansaitsisi tulla tämän herran kanssa samassa lauseessa edes mainituksi, mutta pakko provosoida.

 

[Fingerpori]

kaksi on joukosta poissa

Elikäs basisti jumalan armosta Clifford Lee Burton sekä kitaravirtuoosi Darrell Lance Abbott aka Dimebag Darrell.

Monesti on tullut mietittyä että mitähän kaverit olis yhdessä saaneetkaan aikaan...

 

[Mats Bedö]

Kylla kaksi nousee muiden yli mun listalla.

Koris-aikojen ehdoton idoli, Draza:

http://www.youtube.com/watch?v=j5K5S9tw53A&feature=related

ja myohemman ian "idoli", Mr. Aani, Barry White. Han, jonka levyn kun pani soimaan, niin pimppaa tuli aina. Tassa klipissa toisen neron kanssa, joka kelpaa kylla seuraavana listalleni:

http://www.youtube.com/watch?v=kL0WFcygdWY&feature=related

Ja neljantena, nyt kun vauhtiin paastiin, niin ehdottomasti se kaikkein kovin rattimies ikina...

http://www.youtube.com/watch?v=EgqnJpIz0Io

 

[Evil]

Ian Curtis

Syvä kumarrus.

Jouni Mömmö tulee myös mainita.

Gösta Sundqvist, Bob Marley ja John Bonhamkin menivät manalle valitettavan varhain.

 

[Yläpesä]

Elvis. Synnytti rok-kipinän pienessä ihmisessä.

Bon Scott. Huikeimmassa lennossaan olleen kaverin keskenlähtö oli todella satuttava.

Jossain määrin toki Henkankin (Hendrix) poismeno on näin jälkikäteen harmittanut. Hänellä kun todennäköisesti olisi ollut paljonkin sanottavaa ja annettavaa pitkäksi aikaa.

 

[Viikatemies]

Burtonin tapaus oli kyllä valitettava. Voin kuvitella millaiset oli muun bändin tunnelmat, kun linja-auton alta näkyivät tutut leveät lahkeet. Muut autossa olleethan eivät juuri edes loukanneet itseään, kaikki tähdet olivat tuona syyskuisena yönä -86 väärässä asennossa.

Myös Dimebagin poismeno oli traaginen. Mielenterveysongelmista kärsinyttä ampujaa en jäänyt säälimään.

 

[Radiopää]

Timo K. Mukka ei ihan päässyt 27-kerhoon. Joka tapauksessa lähti liian nuorena.

 

[chelios77]

Layne Staley lähti liian aikaisin, mutta sitä ne huumeet välillä tekee. Loistava laulaja kuitenkin.
Legendaarisen KISS-rumpalin Eric Carrin kuolema oli myös liian aikainen, syöpä vei sympaattisen oloisen kettumiehen.

 

[The Rock]

Selattuani tämän ketjun viestejä läpi huomasin ettei yhtä suurimmista idoleistani ole täällä mainittu, vaikka muita hienoja tapauksia löytyykin pilvin pimein. Kyseinen henkilö menee omissa kirjoissani samalle viivalle esim. Freddie Mercuryn kanssa, sillä kumpainenkin näistä kavereista todella osasi laulaa ja tehdä loistavaa musiikkia.

Tummista aurinkolaseistaan esiintymistensä aikana tunnetuksi tullut herrasmies áka The Big O koki elämänsä aikana traagisia menetyksiä (mm. vaimo kuoli moottoripyöräonnettomuudessa ja poika tulipalossa), joista moni ei olisi selvinnyt ilman pulloa. Mielestäni aivan liian aikaisin manan majoille lähtenyt legenda ansaitsee tulla mainituksi ainakin kertaalleen tässä viestiketjussa.

Ladies and gentlemen: Roy Orbison

 

[Ted Raikas]

Petri Walli.

Uskon, että miehellä olisi vielä ollut erittäin paljon annettavaa rockille, kun ajattelee millainen kehityskaari oli mutta ehkä itse ajatteli, että ympyrä on suljettu ja loppu sitten tiedetäänkin.

 

[Evil]

Petri Walli.

Uskon, että miehellä olisi vielä ollut erittäin paljon annettavaa rockille, kun ajattelee millainen kehityskaari oli mutta ehkä itse ajatteli, että ympyrä on suljettu ja loppu sitten tiedetäänkin.

Sen verran herra oli kuutamolla jo kolmoslevyä tehdessään, että tuskinpa olisi kummempia saanut enää aikaan. Ior Bockin kanssa istuskelisi luultavasti lootusasennossa jossain, ja ryystäisi kuksasta mitä nyt sitten ryystäisikään...

Mielestäni KW:n ja Petrin kehityskaaren huipentuma oli kakkoslevy. Tri-Logy meni jo liikaa haahuiluksi, itsetarkoitukselliseksi "vaikeudeksi". Se levy ei juurikaan kommunikoi.

 

[Ted Raikas]

Tri-Logy meni jo liikaa haahuiluksi, itsetarkoitukselliseksi "vaikeudeksi". Se levy ei juurikaan kommunikoi.

Olen toista mieltä, mutta makuasioitahan nämä. Yhtä kaikki, turhan nuorena Walli lähti.

 

[Siren]

Laitetaanpa tähän väliin Badding ja Elvis.

 

[Henry Blavatsky]

Suomalaisista Gösta Sundgvist ja Petri Walli. Varsin erilaisia musiikkipersoonia, mutta molemmat aivan loistavia omalla alallaan. Göstan poismeno tuli kuin salama kirkkaana taivaalta ja järkytti melkoisesti.

Ulkomaalaisista sitten Layne Staley ja Johnny Cash. Laynen uskomaton ääni tuo aina kylmiä väreitä, surullisen mollivoittoisia olivat hänen viimeiset vuotensa. Sitä se pahanlaatuinen huumeriippuvuus teettää. Johnny Cash eli todella vaiherikkaan elämän, kuka olisi uskonut, että 50-luvun puolivälissä ensihittinsä laulanut mies tulisi tekemään vielä vanhoilla päivillään uskomattoman onnistuneita tulkintoja Soundgardenin ja Nine inch nailsin kaltaisten bändien biiseistä..

 

[Claudius]

Jokunen aika sitten minulle avautui, että Leo Jokela oli kuollessaan vasta 48-vuotias. Tätä en olisi uskonut, kun katsoi hänen ulkoista olemustaan yhdessä hänen viimeisimmistä roolisuorituksistaan elokuvassa Rautatie. Harmittavan nuorena suosikkinäyttelijäni poistui keskuudestamme.

 

[morningstar]

Chris Penn (minulle aina "Nice Guy" Eddie) olisi saanut minun puolestani näytellä vielä monta roolia. Sen sijaan otti ja kuoli 40-vuotiaana.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Oma listani, näin pikaisella kelauksella on tämänmoinen:

Freddie Mercury
Layne Staley
Petri Walli

Yllättäen kaikki musiikin saralta.