Kuolema

  • 54 927
  • 147
Suosikkijoukkue
TPS
Ensimmäinen kerta kun läheinen henkilö kuolee, ja pahaltahan se tuntuu. Todella pahalta. Pahinta tässä katsoa kun avovaimo perheineen suree. Parhaani mukaan olen esittänyt vahvaa ja koittanut avovaimoa tukea, mutta välillä nousee tunteet niin pintaan, että minua joudutaan lohduttamaan.

Se on todella epätodellinen tunne, kun saa kuulla läheisen kuolemasta. Se on jotain mitä ei voi sanoin kuvailla... Elämä on niin pienestä kiinni... Nyt vietiin todella todella sydämellinen, elämäniloinen, nuori mies, jolla oli elämä vasta edessään...
 

Worrell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arizona Coyotes, Sympatiat: Seattle Kraken
Se on todella epätodellinen tunne, kun saa kuulla läheisen kuolemasta. Se on jotain mitä ei voi sanoin kuvailla... Elämä on niin pienestä kiinni... Nyt vietiin todella todella sydämellinen, elämäniloinen, nuori mies, jolla oli elämä vasta edessään...

Tiedän tunteen. Toinen isoisäni kuoli kun olin 4 vuotias, siitä en muista juuri mitään. Ainoa muisto tuosta on, kun hautajaisissa naskaleina serkkupojan kanssa leikittiin jotain, pieniä kun oltiin.

Viime helmikuussa kuulin peruskoulun opettajani menehtyneen 65-vuotiaana syöpään. Muutama viikko tästä, niin äitini äiti kuoli 91 vuotiaana ja tästä noin kuukausi, niin isäni isä menehtyi 79 vuotiaana syöpään.

Kolme minulle läheistä ihmistä kuoli lyhyen ajan sisällä. Kaksi syöpään ja kolmas luonnollisesti. Isoisälläni ja luokanopettajallani olisi ainakin ollut jotain annettavaa elämälle, mutta syöpä on vakava sairaus. Kyllä nämä kolme kuolemaa on saanut minut ajattelemaan elämää aivan eri tavalla kuin ennen.

En tiedä Urmaksen kuolleen sukulaisen ikää, mutta minä tiedän sen surun joka sinua tällä hetkellä painaa. Osanottoni.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viikonloppuna meni äiti ja isäpuoli häkämyrkytykseen. Poliisin alustava arvio. Eilen löysin heidät, kun kävin katsomassa, että miksi ei äiti tullut töihin...

Olo on ihan turta.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Raskaita uutisia, @Sako . Osanottoni.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Viikonloppuna meni äiti ja isäpuoli häkämyrkytykseen. Poliisin alustava arvio. Eilen löysin heidät, kun kävin katsomassa, että miksi ei äiti tullut töihin...

Olo on ihan turta.

Osanotto ja voimia surutyöhön. Kamalalta kuulostaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Viikonloppuna meni äiti ja isäpuoli häkämyrkytykseen. Poliisin alustava arvio. Eilen löysin heidät, kun kävin katsomassa, että miksi ei äiti tullut töihin...

Olo on ihan turta.

Osanottoni. Läheisten kuolema noinkin konkreettisesti iskee lujaa, moukarin tavoin. Senkin yli pääsee. Tsemppiä!
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Viikonloppuna meni äiti ja isäpuoli häkämyrkytykseen. Poliisin alustava arvio. Eilen löysin heidät, kun kävin katsomassa, että miksi ei äiti tullut töihin...

Olo on ihan turta.

Paljon voimia. Sure rauhassa
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Sako

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kuulin aamulla, että veljessarjamme kolmas on kuollut, sydän lakannut lyömästä kesken yöunien. Tuli kyllä ihan helvetillisen puskista. Tai no, kai se aina, mutta siis kolmekymppinen isä ja puoliso. Välillä tekisi mieleni hakata seinään reikä, välillä taas ajatus jäsentyy selkeäksi, välillä puhalluttaa ja pakahduttaa.

Ajatukset ovat vahvasti nuoren vaimon ja pienen pojan puolella. Ja jäi mullakin niin monta kalastus- ja metsästystarinaa kuulematta, NHL-tilanteet kertaamatta ja oluet maistelematta. Leppoisa mies. Suututtaa ja surettaa.

En tiedä, mitä helvettiä minä tänne siitä kirjoitan, mutta jonnekin on pakko purkaa. Metsään kävin jo huutamassa. Ehkä velipoika kuuli, metsästäjä kun oli.

Lepää rauhassa, Santeri. Kiitos kaikesta.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Kuulin aamulla, että veljessarjamme kolmas on kuollut, sydän lakannut lyömästä kesken yöunien. Tuli kyllä ihan helvetillisen puskista. Tai no, kai se aina, mutta siis kolmekymppinen isä ja puoliso. Välillä tekisi mieleni hakata seinään reikä, välillä taas ajatus jäsentyy selkeäksi, välillä puhalluttaa ja pakahduttaa.

Ajatukset ovat vahvasti nuoren vaimon ja pienen pojan puolella. Ja jäi mullakin niin monta kalastus- ja metsästystarinaa kuulematta, NHL-tilanteet kertaamatta ja oluet maistelematta. Leppoisa mies. Suututtaa ja surettaa.

En tiedä, mitä helvettiä minä tänne siitä kirjoitan, mutta jonnekin on pakko purkaa. Metsään kävin jo huutamassa. Ehkä velipoika kuuli, metsästäjä kun oli.

Lepää rauhassa, Santeri. Kiitos kaikesta.
Noi on surullisia ja valitettavia tapahtumia. Voimia, vaikka nyt varmasti tuntuu pahalta.
 

Pulle Nah

Jäsen
Suosikkijoukkue
Palevan Kallo
Kuulin aamulla, että veljessarjamme kolmas on kuollut, sydän lakannut lyömästä kesken yöunien. Tuli kyllä ihan helvetillisen puskista. Tai no, kai se aina, mutta siis kolmekymppinen isä ja puoliso. Välillä tekisi mieleni hakata seinään reikä, välillä taas ajatus jäsentyy selkeäksi, välillä puhalluttaa ja pakahduttaa.

Ajatukset ovat vahvasti nuoren vaimon ja pienen pojan puolella. Ja jäi mullakin niin monta kalastus- ja metsästystarinaa kuulematta, NHL-tilanteet kertaamatta ja oluet maistelematta. Leppoisa mies. Suututtaa ja surettaa.

En tiedä, mitä helvettiä minä tänne siitä kirjoitan, mutta jonnekin on pakko purkaa. Metsään kävin jo huutamassa. Ehkä velipoika kuuli, metsästäjä kun oli.

Lepää rauhassa, Santeri. Kiitos kaikesta.
Otan osaa. Kyllä tämmöiset uutiset koskettavat eri tavalla, kun joku lähtee "ennen aikojaan".
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Voimia @sampio . En osaa mitään muuta tuohon sanoa. Itse menetin eilen mummoni nopeasti edenneeseen syöpään (alle 3kk ensioireista kuolemaan), oli terve ja hyväkuntoinen ikäisekseen. Ikää tosin jo yli 80, että sai elää paljon kauemmin sinänsä kuitenkin.

Aika sanattomaksi vetää kyllä tuollaiset kertomukset.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Se tulee usein pyytämättä ja yllätyksenä. Joskus odotettuna ja toivottuna.

Molempia olen tavannut. Voimia veli @sampio
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En tiedä, mitä helvettiä minä tänne siitä kirjoitan, mutta jonnekin on pakko purkaa. Metsään kävin jo huutamassa. Ehkä velipoika kuuli, metsästäjä kun oli.

Lepää rauhassa, Santeri. Kiitos kaikesta.

Kirjoittaminen ei ole millään muotoa väärin. Se voi auttaa edes vähän sinua käymään läpi tuota asiaa. Ja toisaalta tuo toimii meille muille hyvänä muistutuksena siitä, että elämä on arvaamaton, ja sitä ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä.

Osanotot sinulle ja voimia asian käsittelyyn. Tuollaiset uutiset pistävät meikäläisenkin hiljaisena miettimään, vaikka minulle tuntematon henkilö olikin kyseessä.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
@sampio
Huuda metsään jos se auttaa. Mulle se aikoinaan auttoi kun sisko vaihtoi hiippakuntaa.
Oli kaukana metsästäjästä. Mutta helpotti huutaa.
 

Siren

Jäsen
Suosikkijoukkue
Man City, Bolts
Kuulin aamulla, että veljessarjamme kolmas on kuollut, sydän lakannut lyömästä kesken yöunien. Tuli kyllä ihan helvetillisen puskista. Tai no, kai se aina, mutta siis kolmekymppinen isä ja puoliso. Välillä tekisi mieleni hakata seinään reikä, välillä taas ajatus jäsentyy selkeäksi, välillä puhalluttaa ja pakahduttaa.

Ajatukset ovat vahvasti nuoren vaimon ja pienen pojan puolella. Ja jäi mullakin niin monta kalastus- ja metsästystarinaa kuulematta, NHL-tilanteet kertaamatta ja oluet maistelematta. Leppoisa mies. Suututtaa ja surettaa.

En tiedä, mitä helvettiä minä tänne siitä kirjoitan, mutta jonnekin on pakko purkaa. Metsään kävin jo huutamassa. Ehkä velipoika kuuli, metsästäjä kun oli.

Lepää rauhassa, Santeri. Kiitos kaikesta.
Osanottoni, itseltäni lähti kesän aluksi kaksi kaveria n. kuukauden välein. Keski-ikäisiä tosin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kiitokset kaikille. Huomenna menen moikkaamaan veljeä ruumishuoneelle ja korkkaan kaljan hänelle jossain paikallisessa. Perheen ja suvun kesken on juteltu ja itse olen hakenut myös ammattiapua. Ehkä tämä suru vielä muuntuu haikeaksi, mutta kauniiksi muistoksi.
 

Yön Kärppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & Suomi
Kuulin aamulla, että veljessarjamme kolmas on kuollut, sydän lakannut lyömästä kesken yöunien. Tuli kyllä ihan helvetillisen puskista. Tai no, kai se aina, mutta siis kolmekymppinen isä ja puoliso. Välillä tekisi mieleni hakata seinään reikä, välillä taas ajatus jäsentyy selkeäksi, välillä puhalluttaa ja pakahduttaa.

Ajatukset ovat vahvasti nuoren vaimon ja pienen pojan puolella. Ja jäi mullakin niin monta kalastus- ja metsästystarinaa kuulematta, NHL-tilanteet kertaamatta ja oluet maistelematta. Leppoisa mies. Suututtaa ja surettaa.

En tiedä, mitä helvettiä minä tänne siitä kirjoitan, mutta jonnekin on pakko purkaa. Metsään kävin jo huutamassa. Ehkä velipoika kuuli, metsästäjä kun oli.

Lepää rauhassa, Santeri. Kiitos kaikesta.
Lämpimän osanotot koko perheelle ja erityisesti sinulle.

Minullakin on valitettavasti kokemusta sisaren menettämisestä. Olin itse 11-vuotias, kun minun isosiskoni menehtyi. Tuon ikäisenä minun oli todella vaikeaa ymmärtää, että se sama isosisko jolta olin aina kysynyt apua läksyissä, ei enää ollutkaan mukana elämässä. Vaikka monesti oli inhottavaa, kun isosisko kyyläsi kaikkea, niin antaisin mitä vain jos hän olisi nykyisin mukana 16-vuotiaan Yön Kärpän elämässä. Useasti sitä tulee isoveljen tai vanhempien kanssa mietittyä, että mitähän se isosisko nykyisin tekisi. Olisiko hän kenties jo äiti? Olisiko töissä vai kenties yliopistossa kehittämässä lääkettä syöpään? Samaan aikaa rentouttaa todella paljon ajatella näin, mutta samalla se myös sattuu sisimpään todella, TODELLA paljon. Toivottavasti sinä osaat arvostaa niitä lukuisia hetkiä, jotka sait viettää veljesi kanssa. Toivottavasti saat pidellä sylissäsi sitä lasta, jonka veljesi teki. Ne hetket ja lapset ovat kultaakin arvokkaampia.

Äärimmäisen surullista on se, että tämä ei ole vanhempien ainoa kuollut lapsi. Äitini on ollut raskaana viisi kertaa. Hän synnytti vain kolme elävänä, joista yksi on jo poistunut keskuudestamme. Kohtalo osaa olla niin julma. Viisi lasta hän halusi, ja kaksi hänellä on tällä hetkellä elävänä. Äitini ja isäni ovat todellisia supersankareita, kun jaksavat elää tällä hetkellä.
 

Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
Perheen ja suvun kesken on juteltu ja itse olen hakenut myös ammattiapua. Ehkä tämä suru vielä muuntuu haikeaksi, mutta kauniiksi muistoksi.
Ekana otan osaa menetykseen..

Erittäin hienoa kuulla että olet hakenut myös kunnolla apua..
Harvalla löytyy rohkeutta sanoa että tarvitsee apua.. sitä vain kokeilee kahlaa kaiken paskan läpi yksin.
Voimia sinne..
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Kuulin aamulla, että veljessarjamme kolmas on kuollut, sydän lakannut lyömästä kesken yöunien. Tuli kyllä ihan helvetillisen puskista. Tai no, kai se aina, mutta siis kolmekymppinen isä ja puoliso. Välillä tekisi mieleni hakata seinään reikä, välillä taas ajatus jäsentyy selkeäksi, välillä puhalluttaa ja pakahduttaa.

Ajatukset ovat vahvasti nuoren vaimon ja pienen pojan puolella. Ja jäi mullakin niin monta kalastus- ja metsästystarinaa kuulematta, NHL-tilanteet kertaamatta ja oluet maistelematta. Leppoisa mies. Suututtaa ja surettaa.

En tiedä, mitä helvettiä minä tänne siitä kirjoitan, mutta jonnekin on pakko purkaa. Metsään kävin jo huutamassa. Ehkä velipoika kuuli, metsästäjä kun oli.

Lepää rauhassa, Santeri. Kiitos kaikesta.
Voimia suruun.

Tuo ottaa koville kun joku läheinen lähtee ennen aikojaan. Oman pojan aikaisesta pois menosta tulee kohta viisi vuotta ja vieläkin asia on päivittäin mukana.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös