Kuinka tuomittavana pidät kertapanopettämistä?

[Byvajet]

Erilaiset parisuhdeoppaat ja sivustot huutavat punakirjaimin pettämisen traumatisoivasta vaikutuksesta. Huomattava osa petetyistä lähteekin suhteesta.

Minulla on kokemus petetyksi tulemisesta, eikä se ollut traumatisoiva. Teko satutti ja se palasi satunnaisesti mieleeni vielä vuoden kuluttua tapahtuneesta, mutta se ei vienyt luottamusta kumppaniini tai kyseenalaistanut parisuhteemme perustaa.

Vaikutuksensa on tietenkin sillä, kuinka pettää. Oma eukkoni petti kännissä täysin vieraan miehen kanssa. Reaktioni olisivat todennäköisesti olleet erilaiset, jos pettäminen olisi ollut pitkäkestoista ja siihen olisi liittynyt sivusuhde.

Reaktioihini vaikutti aivan varmasti myös se, että puolisoni on kohdellut minua kunnioittavasti, huomioiden ja tukien koko suhteemme ajan. Olen yrittänyt tehdä saman hänelle. Minun on vaikea käsittää, miksi yksi väärä teko pyyhkisi pois lukuisat hyvät teot. Oleellisinta minulle suhteessa on se, että minulla on puolisoni kanssa perusmukava olo. Yksittäiset kuprut ovat yksittäisiä kupruja, ne eivät määritä koko suhdetta.

Kuinka sinä suhtaudut pettämiseen?

 

[KiVi]

Anteeksi voisin antaa, mutta suhteen jatkamisesta ei kyllä tulisi mitään

 

[tsajari]

Kertaalleen omaa hölmöyttäni olen puolisoani pettänyt ja saanut sen anteeksi, joten tässä tapauksessa lienisin jossain määrin velvollinen toimimaan samoin, vaikka hampaita kiristellen. Nimenomaan jos kyse olisi ketjun nimen mukaisesti vain yhdestä kerrasta. Pitempiaikainen pettäminen ei tietenkään tulisi kyseeseen sen ollessa liian järjestelmällistä ja harkittua. Sekin tietysti vaikuttaa jos pettäjänä on joku omasta ystäväpiiristäsi. Se todennäköisesti tuntuisi liian röyhkeältä vaikka miten kertaluontoista olisikin. Kaikkea sitä ei tahdo jaettavan ystävienkään kesken. Pettämisestä koitunut häslinki tosiaan säilyi pitkään mielessämme ja aiheutti tiettyjä säröjä rakkauteen, mutta kuten avausviestissä todettiin se jäi lopulta vain kupruksi matkalle kun sitä nyttemin jälkikäteen muistelee. Pitemmän aikaan on jo pyyhkinyt äärimmäisen hyvin ja ikävistä asioista ja ajoista on päästy puhumalla eteenpäin.

Vaikka aina sanotaan, ettei humalan taakse pidä piiloutua niin kyllä se tekee asiasta kuitenkin paljon anteeksiannettavampaa tai hyväksytympää minun silmissäni. Selvinpäin ei voi hurmaantua vieraasta ihmisestä niin paljon, että olisi heti päästävä toimiin, mutta alkoholin vaikutuksen alaisena viettelemyksille on enemmän altis.

Kyselyn vaihtoehdot eivät minusta ole ihan parhaat, sillä kertapanopettäminen(kin) on aina tuomittavaa - tietysti - mutta se miten anteeksiannettavaa se on merkitsee. Jos ei tuomitsisi puolison kertapanopettämistä se olisi sama kuin olisi täysin avoimessa suhteessa, enkä minä ainakaan siihen pystyisi. Vastaisin, että ehdottomasti tuomittavaa, mutta vaikeuksien kautta anteeksiannettavaa. Ajan kanssa. Pystyisin jatkamaan seurustelusuhdettani puolison kertapanopettämisen jälkeenkin.

 

[FASlapsi]

Ehdottoman tuomittavaa. Rangaistus tulisi olla mallia ISIS, jotain elävältä polttamisen ja pään katkaisemisen sorttista.

 

[Savon Detroit]

Pahin ongelma taitaa näissä olla se, että siitä omasta parisuhteesta katoaa jotakin vakaaseen luottamukseen perustuvaa herkkää ja ainutkertaista kahdenkeskistä taivaan tuuliin, jota ei monasti takaisin saa. Väliin tullut syrjähyppäys on kuin muukalainen joka käy hakemassa kahden luottamuksella elävän ihmisen välistä sen kauniin ainutkertaisen luottamuksen pois, sen jutun joka oli vain sinun ja puolisosi. Tuollaisen jälkeen on tosikova homma aloittaa uudestaan, koska se jokin katosi. Hatunnosto kuitenkin niille, jotka jaksavat siivota pöydän eivätkä aina toisen nähdessään kysy mielessään, että no miksi tuo nyt sitten meni ja petti minut, jos kerran oikeasti välittää minusta?
Siinä ikäänkuin pitää aloittaa suhden kokonaan alusta, löytää uusi SE kahden ihmisen välille,koska SE vanha entinen kuukahti.
Niin valitettavaa kuin se onkin, elämässä on joitakin asioita mitä ei voi rikkoa kuin kerran ja se on sitten ikäänkuin siinä. Tämä ei ole moralismia, pelkkä sydämen pieni ääni. se sisäinen, joka tahtoo rakastaa ja luottaa edes johonkin varmaan tässä maailmassa, jossa pitää aina ottaa veskari pois ja yrittää kuudella tasoihin ja jatkoajalle pääsyä ja yleensä sekin menee niinkun menee...

 

[JypFabu]

Vain moralistit hikoilee tämmöisen kanssa, sitten ollaan äärellä, jos kysymys menee, että kykeneekö olemaan tuomitsematta itseänsä. Errare humanum est. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää, joka määräytyy suhteen ulkopuolelta annettuina totuuksina. Kaikki vastuu on itsellä itsestään, toisista ei vastuu ole mahdollista.

 

[benicio]

Ei ole olemassa oikeaa tai väärää, joka määräytyy suhteen ulkopuolelta annettuina totuuksina.

Eikös tässä ole tarkoitus kunkin ajatella tilannetta juuri oman suhteensa sisäpuolisena asiana, eikä mitenkään että "kuinka tuomittavana pidät että kimi petti minttua?"
Itse kysymykseen: En pidä kovinkaan tuomittavana, vapaassa maassa saa panna ketä tahansa suostuvaista lain rajoissa. Ero siitä tietysti tulisi.

 

[JypFabu]

Eikös tässä ole tarkoitus kunkin ajatella tilannetta juuri oman suhteensa sisäpuolisena asiana, eikä mitenkään että "kuinka tuomittavana pidät että kimi petti minttua?"
Itse kysymykseen: En pidä kovinkaan tuomittavana, vapaassa maassa saa panna ketä tahansa suostuvaista lain rajoissa. Ero siitä tietysti tulisi.

Tarkoitin, että jokaisessa suhteessa on omat lakinsa, riippumatta kenenkään muun mielipiteistä, mutta vastuussa ja niinmuodoin tuomita voi vain oman pettämisensä, jos erehtyy, toisen pettäminen on asiana suhteen sisällä ja yleinen retostelu tekee siitä moralismia, koska pitävää mittaria retostelulle ei voi olla se on ajanhukkaa.

 

[Savon Detroit]

...ei kai tuossa ole kyse mistään montako kertaa pökkäsee millon mitäkin vastaantulijaa, asia kai on se että ylipäätänsä menee ja tekee sen?
Eihän tuommosta herkkää kahdenkeskiseen asiaan liittyvää pettämistä voi laskea kertamittarilla kuin jotakin perskoulun muikkaria, montako pitää olla että jälki-istuntoon?? Vetäsenkö vielä lapaseen 200 kertaa ja ilmotan siitä mammalle että nyt olis 201 kerta sun kanssa juu sopiikos tämmönen? KännykkäKaisan kanssa petin omassa vessassa sinnuu, kultapieni eikä tullu lapsia, ne vaeltaa nyt onnellisina taloyhtiön viemäriputkistossa täh? Kuka petti ketä, jätetäänkö siis naapurin liisat ja kännykaisat ?
Juttuun liittyy vähän niinkun sekin kysymys, että no miksi pitää ylipäätänsä olla kenenkään kanssa kun pitää kerran kusettaa? Eikös sitä pääse helpommalla jos on pakko pökkiä vapaasti kun pökkäsee kaikkiin neljään ilmansuuntaan vapaana siitoksena, ei tarvi tapella muniensa lisäksi vielä aivojensa ja omatuntonsa kanssa : Z

Eijei, minä pökin tässä iässä vain konjakkipullon korkkia irti, muy bien! Vanhaa ihmistä tämmöset ajatukset vielä vaivaa, mutta se elon merkki on! Viva la France! : X

 

[banaaninviljelijä]

En ole pettänyt nykyistä vaimoa ja tuskin vaimokaan on minua pettänyt. Edellisessä liitossa kumpikin petti ja vaimo läksi toisen matkaan. Mutta silti sanon, että en pidä tuomittavana. Ei se järvikään soutamalla kulu.

 

[DTremens]

Riippuu täysin parisuhteen laadusta ja keskinäisestä käsityksestä näiden asioiden suhteen. Jos elää "vasta avioliitossa seksiä" -liitossa niin se lienee kovasti tuomittavaa, jos taas elää enemmän tai vähemmän avoimessa parisuhteessa niin silloin ei niinkään.

Edit. tällä meinaan sitä, että itseäni esim. eniten loukkaisi se etteikö asiasta olisi voinut puhua ennen kuin sitten katumuspäissään. Itselläni nimittäis ei olisi juurikaan sitä vastaan että puolisko nussii jotain muuta jos mieli tekee. Kannattaa puhua sen puolison kanssa eikä elää jonkun ulkoa annettujen oletusarvoisten "sääntöjen" varassa.

 

[NDT665]

... ja pään katkaisemisen sorttista.

Aikana?

 

[penkinlämmittäjä]

Tuomittavaa se on. Ihminen on luonnostaan halukas lisääntymään kaikkien kanssa, joten miksi siitä ei voisi kumppanin kanssa puhua ennen pettämistä. On paljon pareja jotka käyvät omilla retkillään toisen tiedostaen asian. Jos siis haluaa panna muita, niin asiasta on parempi jutella ennen kuin pilaa suhteen. Tiedä vaikka siinä oppisivat toisistaan jotain uutta. Minua on petetty ja olen lähtenyt. Itse en ole pettänyt enkä petä.

 

[Ted Raikas]

Kannattaa olla polyamorisessa suhteessa, niin ei tartte tälläisten asioiden kanssa painia ja piehtaroida. Avoimuus - kyky puhua kaikista tunteista ja haluistaan auttaa pitkälle. Tietysti kaikkien kanssa ei näin voi tapahtua, mutta sitten voi miettiä onko oikeanlainen ihminen osunut kohdalle.

Yksiavioinen mentaliteetti on lopulta aika harvinaista ja siksi osaltaan erojakin syntyy paljon, etenkin kun se eroaminen ei ole niin tabu enää.. Modernin yhteiskunnan normit ja moraalikäsitykset luo ruusunpunaista unelmaa, että on yksi ja ainoa oikea suhde ja että yksi ihminen riittää ja on kaikkea mitä elämässään haluaa ja tarvitsee. Joskus tietysti on, mutta harvemmin, uskallan väittää. Paljon tapahtuu itsensäkieltämistä ja itsepetostakin, koska on iskostettu, että ihmisellä tulee olla yksi kumppani. Kielletty hedelmä kuitenkin houkuttaa usein ja tilaisuus tekee varkaan.

Jos moniavioisuus olisi länsimaisessakin kulttuurissa sallittua, niin ajan kanssa se ja ylipäätään suhteet, joissa on useempi ihminen ei tuntuisi enää niin epäilyttäviltä ja vierailta. Siitä tulisi tavallista, ihan ihmisen perusluonteeseen kuuluvasta asiasta.

Halu omistaa toinen ihminen on yksi suurimmista ongelmista mitä tiedän. Rakkauden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

 

[Jaws]

Olen sen verran mustasukkaista sorttia luonteeltani, etten missään nimessä hyväksyisi toisen pettämistä saatika omaani. Kuvottaa jo ajatuksen tasolla.

 

[MustatKortit]

Olen sen verran mustasukkaista sorttia luonteeltani, etten missään nimessä hyväksyisi toisen pettämistä saatika omaani. Kuvottaa jo ajatuksen tasolla.

Minä taas en ole kovin mustasukkainen, kerran on petetty, lähinnä nauroin koko asialle. Voi tosin olla, että kun olin tuolloin 18v, niin vaikka tykkäsin kyllä tytöstä, niin se nyt oli sellaista tapailua, en oikein osannut ajatella sitä minään elämän kestävänä parisuhteena, eli who cares?

Tapa millä sain tämän selville oli niin erikoinen, kuin jostain leffasta ikään. Olin intissä ja tulin lomalle. Näin tämän tyttöystäväni ja jotain vitsailin, että keskiviikkona iltalomilla ollut frendini olisi nähnyt hänet miesseurassa kaupungilla... noh, mimmi romahti ihan täysin ja kertoi pelänneensä että saan tietää... :)

 

[Leon]

Halu omistaa toinen ihminen on yksi suurimmista ongelmista mitä tiedän. Rakkauden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Yksiavioisuudella ja omistamisenhalulla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

 

[Byvajet]

Väliin tullut syrjähyppäys on kuin muukalainen joka käy hakemassa kahden luottamuksella elävän ihmisen välistä sen kauniin ainutkertaisen luottamuksen pois, sen jutun joka oli vain sinun ja puolisosi.

Miksi tämä merkitys liitetään juuri syrjähyppyyn? Miksi seksin harrastaminen toisen kanssa on ylin mittari, jonka perusteella tehdään jyrkkiä ratkaisuja? Monissa suhteissa kestetään puolison huonoa käytöstä, viinan väärinkäyttöä, työholismia, velvollisuuksien epätasaista jakautumista ja jakavan tunnesiteen puuttumista, mutta nämä eivät eroon johda. Yksi känninen hairahdus voi kuitenkin suhteen lopettaa. Mistä sille syntyy merkitys, jonka arvo on kertakaikkiaan murskaava?

Tässä on minusta varsin terve suhdemalli. Myönnetään tarpeet, myönnetään ongelmat eikä edes kuvitella, että olisi jokin ideaali, joka ratkaisisi kaiken.

WEMBULA: avoin parisuhde

 

[MustatKortit]

...
Tässä on minusta varsin terve suhdemalli. Myönnetään tarpeet, myönnetään ongelmat eikä edes kuvitella, että olisi jokin ideaali, joka ratkaisisi kaiken.

WEMBULA: avoin parisuhde

Avoin parisuhde on suhdekartalla samaa, kuin mitä kommunismi poliittisen ideologian kartalla. Teoriassa kaikilla pitäisi olla kivaa ja rauha maassa, todellisuus on jotain muuta. Errare humanum est, erehtyminen on inhimillistä. Ihmisillä on tunteita, mielihaluja, mustasukkaisuutta jne.

Aika monella ihmisellä on jossain vaiheessa elämäänsä ollut ainakin lyhyt avoin parisuhde, niin minullakin. Periaatteessahan homma menee puihin aina siinä vaiheessa, kun toisen henkilön tunteet syvenevät enemmän, loukkaantuminen ja mustasukkaisuus lisääntyy. Eipä silti, varmasti on olemassa myös ihmisiä, joille avoin parisuhde sopii. Pilkkeellä silmäkulmassa kuitenkin toteaisin, että tällaisen naisen löytäminen on harvinaista.

 

[Byvajet]

Teoriassa kaikilla pitäisi olla kivaa ja rauha maassa, todellisuus on jotain muuta.

Blogin kirjoittaja ei edes yritä väittää, että homma toimii ilman ongelmia. Sehän asennoitumisessa hyvää onkin. Parisuhteisiin pitäisi suhtautua samalla tavalla kuin tyttö suhtautuu omaan avoimeen suhteeseensa. Parisuhteen ongelmalliset peruslähtökohdat tulisi tunnustaa. Tällöin pettäminenkään ei saisi enää niin kohtuutonta merkitystä kuin se nykyään saa.

Yksi hankalimmista asioista parisuhteessa on se, että ihminen ei näytä lajityypillisesti kuuluvan pitkään suhteeseen. Hän on sarja-avioinen.

 

[attendo]

Pitkällisen pohdinnan tuloksena, kun ollaan kuitenkin jo yli 20-v. oltu yhdessä, niin vastaan että kertapettämisen antaisin anteeksi. En ole kuitenkaan mikään mestarirakastaja niin ymmärtäisin kyllä miksi vieras ja iso kestävä muna kiinnosti. Mutta kynnysmatoksi en alkaisi eli toisella kerralla silmät mustaksi ja Saksaan huoriin.

 

[korkki]

Ei kertapaneminen ole mun mielestä pettämistä. Pettämistä se on vasta silloin kun siinä on tunteita mukana. Nykyään aika harva pystyy olemaan täysin uskollinen koko elämänsä, jos suhde on pitkä.

 

[Apa]

Äänestystulos on kyllä hämmentävä. Melkoisen ahdasmielistä sakkia täällä.

 

[KiVi]

Äänestystulos on kyllä hämmentävä. Melkoisen ahdasmielistä sakkia täällä.

Jos sinä olet niin avomielinen, voit varmaan pistää privana puolisosi yhteystiedot, niin minä voin olla häneen yhteyttä ja kysellä halukkuutta varveihin, jos tarvetta esiintyy joskus tulevaisuudessa. Eihän se järvi soutamalla kulu ja toista ei voi omistaa jne jne.

Edit. No en kyllä yhteenkään avoimeen suhteeseen koskisi missään roolissa edes pitkällä tikulla.

 

[Dee Snider]

Pitkällisen pohdinnan tuloksena, kun ollaan kuitenkin jo yli 20-v. oltu yhdessä, niin vastaan että kertapettämisen antaisin anteeksi. En ole kuitenkaan mikään mestarirakastaja niin ymmärtäisin kyllä miksi vieras ja iso kestävä muna kiinnosti. Mutta kynnysmatoksi en alkaisi eli toisella kerralla silmät mustaksi ja Saksaan huoriin.

No nyt löytyi soulmate tämän asian muotoilun suhteen. Juuri näin! Ei tuohon oikein lisättävää ole.

Omalta osalta on turhaa miettiä, koska tällä naamalla ei saa edes kalaa.