Kuinka sinusta tuli puolueesi kannattaja?

[Snakster]

Se riippuu varmaan kovasti puolueesta.
Jos Kepu, niin saattaisi alkaa vimmattu alueellistaminen.
Jos SDP+vas, niin en edes uskalla ajatella.

Mitä yritän sanoa, on, että jokainen puolue on tavallaan ääriliike ja nykyinen tilanne suojelee meitä.

Jos nyt nostetaan vaikka tuo kepu esimerkiksi, niin enemmän tuo minusta kuitenkin tuntuu ihan vaan paskalta politiikalta kuin miltään varsinaiselta ääriajattelulta. Voihan se toki olla, että keinovalikoima olisi mallia äärimmäinen, jos mitään pidäkkeitä ei olisi. Vaikea kyllä silti kuvitella, että kaupungistumisen kannattajia kuopan reunalle vietäisiin, vaan voihan se olla...

 

[Sanainen arkku]

Jos nyt nostetaan vaikka tuo kepu esimerkiksi, niin enemmän tuo minusta kuitenkin tuntuu ihan vaan paskalta politiikalta kuin miltään varsinaiselta ääriajattelulta. Voihan se toki olla, että keinovalikoima olisi mallia äärimmäinen, jos mitään pidäkkeitä ei olisi. Vaikea kyllä silti kuvitella, että kaupungistumisen kannattajia kuopan reunalle vietäisiin, vaan voihan se olla...

No ei kai ääriajattelun tarvitse olla ihan kansanmurhatasoista sentään. Itse pitäisin äärimmäisyyspolitiikkana esimerkiksi ohjelmaa, jossa yksityisautoilusta tehtäisiin niin kallista, että siihen pystyisi vain vaikkapa 20% kansasta. Aiheuttaisi aika rajun mullistuksen esimerkiksi asuntomarkkinoihin sellainen.

 

[magnum37]

Vaikea kyllä silti kuvitella, että kaupungistumisen kannattajia kuopan reunalle vietäisiin, vaan voihan se olla...

Ehkä pari kuukautta eheytymisleiriä voisi kuitenkin olla paikallaan varsinkin niille kuplassa eläville stadilaisille, jotka eivät koskaan pysähdy miettimään, mistä ne idut ja tomaatit tulee sinne Espan salaattiravintolaan. Siinä se vihervasemmistolainen hyvesäteily vaikuttaa melko daijulta, kun kolmansien maiden halpatyövoima poimii Pohjanmaalla vihannekset stadilaisten hurskastelijoiden lautasille *.

*) Tätä viestiä ei ehkä ole tarkoitus ottaa LIIAN vakavasti.

 

[Erkka Lapanen]

*) Tätä viestiä ei ehkä ole tarkoitus ottaa LIIAN vakavasti.

Hyvä.
Kuinka korkealle verenpaine ehtiikään kohota vain puolikkaan lauseen aikana..

 

[Hilperi]

Näissäkään vaaleissa en äänestänyt. Ainoa ideologia, joka minuun todella vetoaa, on kulutuskulttuuriin perustuvan yhteiskunnan alasajo, paluu niukkuuteen ja köyhyyteen ja uudelta pohjalta rakentaminen kohti yhteiskuntaa, jossa ympäristö ja ilmasto voidaan suojella, kun kaikille maapallon ihmisille tarjotaan sama kulutustaso.

Tällä hetkellä näen kaikki puolueet ympäristötuhon puolueina, joten ei tee mieli äänestää.

Kyllä, yksikään puolue ei ole ollut virallisesti jatkuvaa talouskasvua vastaan. Mutta Vasemmistoliitto on kuitenkin sentään periaatteissaan nostanut esille kohtuutalouden, reilun siirtymän ja ekologisen jälleenrakennuksen. Jos täydellistä puoluetta tähän jää odottamaan, aika varmasti loppuu. Mutta uskon että jos yksikään ns. vakavasti otettava puolue Suomessa tulee muuntumaan kohti degrowthia, se on vassarit. Siksi itse olen liittymässä siihen, koska jotain minun on pakko tehdä yksin pähkäilyn sijaan. Tokihan sitä voisi ruveta itse puuhaamaan uutta Kohtuupuoluetta, mutta se olisi kivinen tie, vaikka degrowth varmasti tulee nousemaan enemmän ihmisten tietoisuuteen kun ekokriisi etenee.

 

[ernestipotsi]

Kyllä, yksikään puolue ei ole ollut virallisesti jatkuvaa talouskasvua vastaan. Mutta Vasemmistoliitto on kuitenkin sentään periaatteissaan nostanut esille kohtuutalouden, reilun siirtymän ja ekologisen jälleenrakennuksen. Jos täydellistä puoluetta tähän jää odottamaan, aika varmasti loppuu. Mutta uskon että jos yksikään ns. vakavasti otettava puolue Suomessa tulee muuntumaan kohti degrowthia, se on vassarit. Siksi itse olen liittymässä siihen, koska jotain minun on pakko tehdä yksin pähkäilyn sijaan. Tokihan sitä voisi ruveta itse puuhaamaan uutta Kohtuupuoluetta, mutta se olisi kivinen tie, vaikka degrowth varmasti tulee nousemaan enemmän ihmisten tietoisuuteen kun ekokriisi etenee.

Koko degrowth-ajattelussa on ongelmana se, että sitä kannattavat pääasiassa ne, jotka hyötyvät suhteessa eniten markkinatalouden luomasta talouskasvusta.

 

[Hilperi]

Koko degrowth-ajattelussa on ongelmana se, että sitä kannattavat pääasiassa ne, jotka hyötyvät suhteessa eniten markkinatalouden luomasta talouskasvusta.

Meinaatko että eliitti on suurikin fani? Eiköhän eniten tätä kannata he (tai me), jotka näkevät että kulutusyhteiskunta on sairas, ei pelkästään ympäristötuhon takia, eikä talouskasvu enää edes takaa ihmisten hyvinvointia.

 

[Stonewall]

Itse olen jo jonkin aikaa ajatellut, että tietyn puolueen fakkiutunut kannattaminen (ellei ole aikeissa ryhtyä ehdolle) on demokratian kannalta huonoa. Minusta ratkaisevaa on hallitusvastuussa onnistuminen. Jos koen, että mentiin eteenpäin, voin samaa puoluetta äänestää. Jos en ole tyytyväinen, vaihdan oppositioon. Käytännössä on tarkoittanut, että aika usein on tullut oppositiota äänestettyä.

Toinen juttu on, että välttämättä valtakunnan vaaleissa ja kunnallisvaaleissa ei tarvitse äänestää samaa puoluetta. Eduskuntavaaleissa on valtakunnalliset teemat, kunnallisvaaleissa paikalliset.

Jos rupeaa tietoisesti liikkuvaksi äänestäjäksi, niin joutuu kuitenkin ottamaan selvää mitä eri puolueet nyt ovat ajavinaan. Se auttaa sekä aina käsillä olevien vaalien äänestyspäätöksen tekemisessä että vaalikaudella kun arvioi miten ja mitä asioita oikeasti ajetaan. On sitten omasta jaksamisesta kiinni minkä verran jaksaa kulloinkin seurata, mutta pointti on että ei valitse ihan pelkän mielikuvan perusteella.

 

[ultrar]

Oma puoluekantani on vakiintunut joskus 2000-luvun vaiheilla Kokoomuksen linjaksi. Nuoruudessa 80- ja 90 luvulla äänestin enemmän henkilöitä, kuin puolueita. Joskus 90-luvulla alkoi Kokoomuksen linja kiinnostaa enemmän ja Holkerin syökää silakkaa nauratti, Riitta Uosukainen oli ollut opettajani ja joskus myöhemminkin juteltiin, mutta se ei kuitenkaan ollut ratkaiseva käänne vielä.

Oma ajatusmaailmani ei vain osaa ajatella yhteiskunnan hyvinvointia muuten, kuin talouden kasvun kautta. Tänä päivänä se on entistä tärkeämpää ja ilman merkittävää tuottavuuden kasvua ei Suomen hyvinvointi tule säilymään. Tämä ei millään tavalla poista sitä, etteikö hoidettaisi vanhuksia tai sairaita, päinvastoin, tämä mahdollistaa sen.

Sotien jälkeen moni ei uskonut, että Suomi nousee niin nopeasti, se vaati koko kansan kovan panoksen, kuten Vennamo hyvin kertoo. Vähän samassa tilanteessa olemme nytkin, Suomi nousee, mutta se vaatii kaikki mukaan ja mielestäni Vasemmisto, Vihreät ja SDP etunenässä eivät tätä ymmärrä. Olen siis omasta mielestäni valinnut oikean puolueen.

 

[Kälvis]

Monen muun tavoin olen liikkuva äänestäjä. Mielipiteiltäni olen "sinivihreä" Kokoomuksen ja Vihreiden välimaastosta. Vihreissä vierastutti aikaisemmin ydinvoimavastaisuus, nykyisin sinivihreyden jääminen taka-alalle puolueessa. Kokoomuksessa vierastan puolueen konservatiivisempaa siipeä.

Vanhempani eivät politiikkaa lapsuudessani puhuneet, mutta päättelisin molempien olevan kallellaan enemmän oikealle kuin vasemmalle. Isovanhemmistani kaikki neljä olivat ihan syvältä maaseudulta kotoisin ja äidin puolen isovanhemmat olivat maanviljelijöitä. Suurella todennäköisyydellä kaikki isovanhempani äänestivät Maalaisliittoa/Keskustaa, mutta se perinne lienee katkennut kun omat vanhempani muuttivat jo nuorella iällä kaupunkiin.

 

[Tadu]

En itse haluaisi kannattaa mitään puoluetta. Urheiluseuroja kannatetaan pääasiassa tunnesyistä, mutta samanlaisen logiikan käyttäminen poliittiseen puolueeseen olisi outoa. Äänestäminen on ainakin itselleni järkiperäistä.

Jos oma puolue alkaisi ajamaan jotain täysin omia arvoja vastaan olevaa asiaa, niin sitäkö pitäisi fanittaa? Ja jos joku sanoo, että puolue X on 100 prosenttisesti samaa mieltä kuin hänkin, niin kyllä kyse on fanittamisesta.

Äänestän itse sitä puoluetta joka kyseisellä hetkellä vaikuttaa vähiten huonolta vaihtoehdolta. Oikeistopuolueissa ei tosin hirveästi valinnanvaraa ole.

 

[alwahla]

Olen äänestänyt porvareita aina siitä lähtien, jolloin tulin täysi-ikäiseksi, sillä yrittäjänä en vaan ole tuntenut yhteenkuuluvuuden tunnetta vasemmistolaisten puolueiden kanssa. Vuosien saatossa maailmankuvani on laajentunut ja omat arvoni ovat kokeneet merkittäviä muutoksia, joten persujen äänestäjäksi en enää palaa.

Todennäköisesti tämä tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kun pääsen työelämään kiinni, jolloin demarit saattaa olla se puolue, jota voin kuvitella alkavani äänestämään, sillä he ajavat enemmän omia etujani kuin kokoomus taikka persut.