Taas pitkällisen selailun jälkeen löyty sopiva ketju. Perhanan harvoin jaksaa mitään alkaa raapustaan, mutta nyt iski inspiraatio. Nyt uskaltaa jo ajatella tuota viime sunnuntain oloa. Viime viikonlopun tapahtumia:
Olin kaverin luona kyläilemässä pääkaupunkiseudulla, alettiin ottamaan siinä puolenpäivän aikoihin kaljaa, vajava sikspäkki kerittiin juoda ennen terassille siirtymistä. Kolmen jälkeen terassille ja sieltä Allianssin intertotomatsia katteleen. Siihen mennessä oli jo niin seilissä, ettei matsi kiinnostanu kuin ekan puoliajan. Jatkettiin taas samaa rataa, eli jonnekkin Jalkkisstadionin lähele terassille oluelle (usealle).
Sieltä sitten jatkettiin tsadiin jonnekkin irkkupaariin. Tirpasin kolme 11 eken drinkkiä, jotka tehtiin tuoppiin. Viinaa taisi olla vajava desi/motti. Sen jälkeen alko jo jalat pettämään riverdancea lattialla mentäessä =)
Ajantaju katos täysin, mutta illan pääle vaihettiin jonnekkin yökerhoon siihen lähele rautatieasemaa. pari skruudraiveria heti naamaan ja kalja kyytipojaksi, jokunen hetki sen jälkeen katos muisti joksikin aikaa.
...Seuraava muistikuva tanssilattialta, jossa olin tanssahdellu jonkun blondin kans ja sattumalta sen poikakaveri sattu näkemään. Ja pitikin vielä olla joku +120kg jönse. Noh, pikku riuhtasulla meikäläinen vaihto sijaintia tanssilattialla. Puoli kolmen jälkeen otettiin taksi pois keskustasta, mutta vielä oli vajava tunti aikaa tirpasta pari terävää jossain päin vantaata???
Kämpile puoli viiden aikoihin. Pihala kaaduin nokkospuskiin, joka helvetin paikkaa kirveli,pisteli sun muuta. Kaveri tipahti samoilla paikoilla maihin mutta löi vielä poonuksena päänsä liikennemerkin tolppaan. Sisäle päästyä piti koettaa puuduttaa haavoja ja ottaa pari yömyssyä. Kaheksan maissa lähti taju.
Aamula heräsin yhentoista maissa (eli kolmen nukutun tunnin jälkeen), päissä ko pelikaani, aattelin ,että sehän olis sopiva aika jatkaa matkaa takasin pohjoseen (kuningasajatus). Kaveri jäi sängyn pohjale. Nokkosista koituneet jäljet poltti selkää, käsiä, jalkoja, mutta ei auta, junaan oli mentävä. Pumjmasin kaverilta osan junalipusta, koska edellisen eillan riennot olivat verottaneet lomapkkoa Erittäin Raskaasti!
Pari ekaa tuntia junamatkasta meni hyvin(vielä pienessä sievässä), mutta sitten se pikkuhiljaa alko iskemään. AIVAN HIRVEÄ KOHMELO! Muutaman kerran kävin arabian luuriin puhumassa, käet tärisi ihan sairaasti, päässä tuntu aivan samalta ko olis soralapiolla lyöty, käet oli punaset ko........selästä puhumattakaan. Oulussa iltasella, olo ei vieläkään hellittänyt, ei yhtään silmällistä unta koko matkalla, koska olo oli niin järisyttävä. Kämpile raahauduttuani tilasin pitsan, aamupala, klo 21. Söin vajaan neljäsosan, pää tyynyyn ja yritystä unen saamiseksi. Parin tunnin päästä olo oli korjaantunut siihen asteeseen, että uni tulla tupsahti. vielä maanantaiaamunakin heikotti. Onneksi hengissä ollaan!
