Kouvola on parempi kuin Lappeenranta

[Everton]

Onko tämä tehdas kaurajuomatuotannossa? (Kaslink)

On. Tai kai ne muitakin kauratuotteita siellä tekee, Kaarinan tehdashan lopetettiin ja tuotanto siirrettiin sieltä Korialle.

 

[nummenkallio]

Katso, missä köyhät asuvat Suomessa – onko tässä sote-uudistuksen tikittävä aikapommi?

Suomessa on lähes 700 000 pienituloista. IS jakoi heidät perustettaville hyvinvointialueille, koska köyhät ratkaisevat koko valtavan sote-uudistuksen onnistumisen.

www.is.fi

Lappeenrannassa on enemmän pienituloisia (16,7%) kuin Kouvolassa (13,7%).

Tämän Lappeenranta voitti, perhana!

 

[Malmi]

Katso, missä köyhät asuvat Suomessa – onko tässä sote-uudistuksen tikittävä aikapommi?

Suomessa on lähes 700 000 pienituloista. IS jakoi heidät perustettaville hyvinvointialueille, koska köyhät ratkaisevat koko valtavan sote-uudistuksen onnistumisen.

www.is.fi

Lappeenrannassa on enemmän pienituloisia (16,7%) kuin Kouvolassa (13,7%).

Tämän Lappeenranta voitti, perhana!

Just tuli kateltua tätä samaa uutista.

Mikä tossa idässä aina on kun se on aina köyhempi kuin länsi.

Suomessa, Saksassa, Euroopassa, Helsingissä, Maailmassa...

 

[nummenkallio]

Just tuli kateltua tätä samaa uutista.

Mikä tossa idässä aina on kun se on aina köyhempi kuin länsi.

Suomessa, Saksassa, Euroopassa, Helsingissä, Maailmassa...

Jenkeissä ei välttämättä näin ole. Eiköhän itärannikko pärjää länsirannikolle ihan hyvin.

Edelliseen uutiseen liittyen tulos oli sama myös maakunnissa: Etelä-Karjala 15,4% ja Kymenlaakso 14,1%.

 

[Derrick]

Just tuli kateltua tätä samaa uutista.

Mikä tossa idässä aina on kun se on aina köyhempi kuin länsi.

Suomessa, Saksassa, Euroopassa, Helsingissä, Maailmassa...

Kiinassa? Australiassa?

 

[Malmi]

Kiinassa? Australiassa?

Noista en osaa sanoa.

 

[nummenkallio]

Kiinassa? Australiassa?

Australiassa on enemmän asutusta itärannikolla, joten siellä itä varmaankin voittaa. Kiinakin on itäpainotteisesti asutettu, koska länsiosa on ihan takamaata, joten sama homma. Lisätään listaan myös Argentiina, ja varmaan muitakin löytyisi.

Eli ei näistä voi nyt ihan sääntöä luoda, vaikka länsi lienee useammin rikkaampi kuin itä. Ja onhan se toinenkin akseli, eli etelä-pohjoinen. Eikä sekään ole ihan yksiselitteinen.

 

[Everton]

Mikä tossa idässä aina on kun se on aina köyhempi kuin länsi.

Veikkaisin, että syy on osiltaan siinä, että vauraus on tullut aikoinaan meriteitse. Vienti, tuonti ja sen myötä myös monet merkittävimmät yritykset ovat olleet rannikolla.

Pätee siis Suomen lisäksi niihin maihin, joissa meri on enimmäkseen lännessä. Esim. Ruotsissa voi olla toisin, eli idässä ja etelässä ehkä mennyt paremmin kuin jossain Norjan rajalla lännessä tai pohjoisessa?

Lappeenrannasta nyt on ollut aikoinaan ihan kohtuulliset kulkuyhteydet rannikolle, Viipuriin tai Pietariin. Sen sijaan kun mennään Joensuusta ylöspäin, jonnekin Kuhmoon tai Kajaaniin, niin onhan se ollut pitkään melkoista periferiaa ja pitkien ja huonojen kulkuetäisyyksien johosta aika eristynyttä siitä Suomesta, joka ensimmäisenä alkoi kehittymään.

EDIT: plus sitten Suomen tapauksessa yksi merkittävä tekijä on vanhat valtakunnan rajat. Länsi kuului Ruotsiin, itä Venäjään.

 

[nummenkallio]

Esim. Ruotsissa voi olla toisin, eli idässä ja etelässä ehkä mennyt paremmin kuin jossain Norjan rajalla lännessä tai pohjoisessa?

Ruotsin länsirannikolla on muun muassa kaupunki nimeltä Göteborg. Ei sillä ole kovin kehnosti mennyt, maan toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä teollisuuskaupunki. Pohjois-Ruotsi taitaa olla nykyään aikamoista takamaata, mutta sielläkin on ollut merkittävää kaivosteollisuutta.

Lappeenrannasta nyt on ollut aikoinaan ihan kohtuulliset kulkuyhteydet rannikolle, Viipuriin tai Pietariin.

Tuo Pietarin-suunta on Lappeenrannalle suuri mahdollisuus, mutta sitä ei ole kaiketi päästy kovin hyvin hyödyntämään. Joku asiaa tunteva osaa varmaan kertoa lisää.

Viipurilla nyt ei ole mitään väliä kuin Karjala-nostalgian ystäville, vaikka Suomeen kuuluessaan se oli maan merkittävimpiä kaupunkeja. Tämä on kyllä harmi, sillä Viipuri voisi olla nykyään vähän samantapainen kaupunki kuin Turku. Ja jos Viipuri kuuluisi edelleen Suomeen, Lappeenranta olisi pikkuruinen kylpyläkaupunki.

 

[CuJo#31]

Sen sijaan kun mennään Joensuusta ylöspäin, jonnekin Kuhmoon tai Kajaaniin, niin onhan se ollut pitkään melkoista periferiaa ja pitkien ja huonojen kulkuetäisyyksien johosta aika eristynyttä siitä Suomesta, joka ensimmäisenä alkoi kehittymään.

On tämä Kainuu edelleenkin melkoista periferiaa.

Metsähän se rikkaus oli ennen vanhaan täällä korvissa. Sitä kautta terva oli se juttu. Se toi tännekin rikkautta ainakin hieman. Jokia ja muita vesistöjä pitkinhän sitä vietiin täältä ihan ulkomaille saakka.

Tietenkin itse puukin kulki ennen vesiteitse. Ja sitä puutahan riitti pettuleivänkin raaka-aineeksi (se siitä rikkaudesta).

 

[Everton]

Ruotsin länsirannikolla on muun muassa kaupunki nimeltä Göteborg. Ei sillä ole kovin kehnosti mennyt, maan toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä teollisuuskaupunki. Pohjois-Ruotsi taitaa olla nykyään aikamoista takamaata, mutta sielläkin on ollut merkittävää kaivosteollisuutta.


Tuo Pietarin-suunta on Lappeenrannalle suuri mahdollisuus, mutta sitä ei ole kaiketi päästy kovin hyvin hyödyntämään. Joku asiaa tunteva osaa varmaan kertoa lisää.

Ihan hyvä huomio Göteborgin maantieteellisestä sijainnista, mutta vahvistaa edelleen pointtiani siitä, että varsinkin ennen sijainti meren rannalla on ollut merkittävä tekijä kaupungin kehittymisen ja ihmisten varallisuuden osalta.

Ruotsin suurimmat kaupungit ovat Tukholma, Göteborg, Malmö, Uppsala, Vesterås, Örebrö ja Helsingborg. Kaikki muut on satamakaupunkeja, paitsi Uppsala, Vesterås ja Örebrö ns. "Tukholman lähikaupunkeja". Täällä on puolestaan lista ruotsalaisten varallisuudesta asuinpaikoittain - kärkisijoilla on aika vahva edustus Tukholman suunnalta.

Kaivokset ovat merkki luonnonrikkauksista, mutta kun noita luonnonvaroja hyödynnettiin, niin mahtoiko varallisuus jäädä piakallisille kaivosmiehille ja poroisännille sinne Kiirunaan ja Jällivaaraan? Vai olisiko ehkä kuitenkin valunut Creutzeille, Wallenbergeille ja muille mahtisuvuille, jotka asustelivat juuri Tukholman ja Etelä-Ruotsin kaupungeissa.

Pietarin ja Viipurin mainitsin Lappeenrannan luontaisina kaupankäyntisuuntina historiallisia aikoja tarkoittaen. Eli joskus 1600-1700-luvuilla, kun jonkinlainen kaupungistuminen ylipäätään käynnistyi. Kyllä Suomessakin monen yrityksen juuret ja usean suvun rikkaudet ovat peräisin vuosisatojen takaa. Ja tätä takamatkaa on monen itäsuomalaisen edelleen vaikea kuroa kiinni.

Lisäksi Suomessa vielä se, että lännessä (lähinnä Pohjanmaa) maa on ollut sopivampaa maanviljelyksiin kuin vaikkapa Savossa tai Kainuussa. Ne on vähän eri mittakaavassa olleet siellä nuo pellot kuin idemmässä.

 

[nummenkallio]

Ihan hyvä huomio Göteborgin maantieteellisestä sijainnista, mutta vahvistaa edelleen pointtiani siitä, että varsinkin ennen sijainti meren rannalla on ollut merkittävä tekijä kaupungin kehittymisen ja ihmisten varallisuuden osalta.

Tottakai sijainti meren rannalla on aika ratkaiseva tekijä. Se on ollut sitä historiallisesti - ja on sitä edelleen. Kun maailman metropoleja laitetaan vahvuusjärjestykseen, niin enemmän siellä taitaa olla satamakaupunkeja kuin sisämaakaupunkeja. Esimerkiksi joitain Roomaa ja Berliiniä pidetään b-tason metropoleina osittain sen takia, etteivät ne sijaitse meren rannalla, vaikka on siinä toki taloudellisiakin syitä.

Kyllä Suomessakin monen yrityksen juuret ja usean suvun rikkaudet ovat peräisin vuosisatojen takaa. Ja tätä takamatkaa on monen itäsuomalaisen edelleen vaikea kuroa kiinni.

Kyllä, suurimmalta osin näin, mutta minun käsitykseni mukaan Viipuri oli varsin menestyvä ja vauras kaupunki. Omana aikanaan hyvin kansainvälinenkin. Mutta se oli kai ainoa laatuaan itäisessä Suomessa, ja eihän sen nyt voi sanoa kovin syvällä idässä olevan, kun meren rannallakin on.

 

[Glove]

En ole tietääkseni käynyt kummassakaan, mutta valitsen Kouvolan, koska serkkuni asui siellä lapsena.

 

[Krepo]

Kovasti Kouvolan hieman heikommalla istunnolla varustetut veljet tätä ketjua nostavat ylös. Käyttävät ilmeisesti kaiken vapaa- aikansa löytääkseen jonkin tilaston, jonka turvin kirjoittaa tähän ketjuun. Heti löytäessään jonkin Kouvolaa mairittelevan tilaston nousee tämä ketju ylös.

@nummenkallio n kanssa ollaankin jo aihe aikalailla kaluttu loppuun. Mutta yhdessä asiassa Kouvola ja KooKoo on selkeästi Lappeenrantaa ja SaiPaa edellä. Alasarjavoitosta kertovien viirien nostamisessa hallin kattoon. Kouvolan hallin katosta noita rättejä löytyy. Lappeenrannassa sitten ei. Huomattavan paljon enemmän noita olisi voitu halutessamme nostaa kisapuiston kattoon halutessamme. Toisille riittää vähempikin ja onhan tuokin tietyllä tapaa arvostettavaa sinällään.

 

[Krepo]

En ole tietääkseni käynyt kummassakaan, mutta valitsen Kouvolan, koska serkkuni asui siellä lapsena.

Hyh Hyh sinua.! Jos olisin tämän tiennyt miitissä, niin mykkäkoulua olisi ollut suuntaasi.

 

[nummenkallio]

Kovasti Kouvolan hieman heikommalla istunnolla varustetut veljet tätä ketjua nostavat ylös. Käyttävät ilmeisesti kaiken vapaa- aikansa löytääkseen jonkin tilaston, jonka turvin kirjoittaa tähän ketjuun. Heti löytäessään jonkin Kouvolaa mairittelevan tilaston nousee tämä ketju ylös.

@nummenkallio n kanssa ollaankin jo aihe aikalailla kaluttu loppuun. Mutta yhdessä asiassa Kouvola ja KooKoo on selkeästi Lappeenrantaa ja SaiPaa edellä. Alasarjavoitosta kertovien viirien nostamisessa hallin kattoon. Kouvolan hallin katosta noita rättejä löytyy. Lappeenrannassa sitten ei. Huomattavan paljon enemmän noita olisi voitu halutessamme nostaa kisapuiston kattoon halutessamme. Toisille riittää vähempikin ja onhan tuokin tietyllä tapaa arvostettavaa sinällään.

Taas on mennyt tunteisiin. Tulee tämä sama jankutus siitä, että olisi SaiPa divarissakin voinut nostaa viirejä kattoon. No miksette nostaneet? Jos silloin ei ollut tapana, niin ei voi mitään. Mutta älkää siitä vinkuko.

Tsemppia sinne kulttuuriseen, taloudelliseen ja ties mihin keskukseen. Ja röhönaurut täältä. Toivon että ne venäläiset pääsee vihdoin sinne, ettei niin paljon ahdista.

Keskus. Röhöhööhöhöhöh.

 

[Krepo]

Taas on mennyt tunteisiin. Tulee tämä sama jankutus siitä, että olisi SaiPa divarissakin voinut nostaa viirejä kattoon. No miksette nostaneet? Jos silloin ei ollut tapana, niin ei voi mitään. Mutta älkää siitä vinkuko.

Kuten tiedät, niin niitä oikeita viirejä on tulossa Lappeen suunnalle pitkä rivi tässä ihan lähitulevaisuudessa, ja hallin pienestä koosta johtuen on pidettävä huoli siitä, että mahtuvat kattoon sitten.

 

[nummenkallio]

Kuten tiedät, niin niitä oikeita viirejä on tulossa Lappeen suunnalle pitkä rivi tässä ihan lähitulevaisuudessa, ja hallin pienestä koosta johtuen on pidettävä huoli siitä, että mahtuvat kattoon sitten.

Tähän ei voi nyt sanoa enää mitään. Meillä ei ole katossa tilaa. Onneksi Lappeenrannassa on.

 

[finnjewel]

Tähän ei voi nyt sanoa enää mitään. Meillä ei ole katossa tilaa. Onneksi Lappeenrannassa on.

Onhan siellä ainakin Lalli Partinen#3. Niin, ja ...Skriko?

 

[nummenkallio]

Onhan siellä ainakin Lalli Partinen#3. Niin, ja ...Skriko?

Lalli ei nouse sinne koskaan, koska pelasi IFK:ssa. Ei se nouse Lappeenrantaan. Silti se on Stadissa seinillä Isona Kolmosena. Lallihan oli se Iso Kolmonen. Mutta ei se nouse Stadissakaan.

Vaikea tilanne.

 

[finnjewel]

Lalli ei nouse sinne koskaan, koska pelasi IFK:ssa. Ei se nouse Lappeenrantaan. Silti se on Stadissa seinillä Isona Kolmosena. Lallihan oli se Iso Kolmonen. Mutta ei se nouse Stadissakaan.

Vaikea tilanne.

Eikö paita voi olla kuin yhden hallin katossa? Oli Lalli iso jo SaiPassa pelatessaan.

 

[nummenkallio]

Eikö paita voi olla kuin yhden hallin katossa? Oli Lalli iso jo SaiPassa pelatessaan.

Ilmeisesti ei voi. Käytäntöhän on pikemminkin se, että jos on tyrkkyä useammankin hallin kattoon, niin ei laiteta minnekkään.

 

[penaz]

J

Mikä tossa idässä aina on kun se on aina köyhempi kuin länsi.

Olisiko kansanluonteesta kiinni. Länsi-Suomessa ihmiset ovat olleet aina yritteliäitä, kun taas idässä ollaan tyytyväisinä maattu uunin pankolla ja syljeskelty kattoon. Nykyisin tuo vanha perinne näkyy ehkä sosiaalietuuksien nauttimisena.

 

[sampio]

J

Olisiko kansanluonteesta kiinni. Länsi-Suomessa ihmiset ovat olleet aina yritteliäitä, kun taas idässä ollaan tyytyväisinä maattu uunin pankolla ja syljeskelty kattoon. Nykyisin tuo vanha perinne näkyy ehkä sosiaalietuuksien nauttimisena.

Niin, siinä missä lännessä jumitettiin paikoillaan ja pantiin lampaita tai kunnianhimoisimmat aatelisten hevosia (Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio, 2011), itäsuomalaiset asuttivat korven sekä Suomen että Ruotsin osalta, pitivät yllä siirtokuntaa Pohjois-Amerikassa ja perustivat kaupanpäälle Amerikan Yhdysvallat.

 

[sampio]

Tottakai sijainti meren rannalla on aika ratkaiseva tekijä. Se on ollut sitä historiallisesti - ja on sitä edelleen. Kun maailman metropoleja laitetaan vahvuusjärjestykseen, niin enemmän siellä taitaa olla satamakaupunkeja kuin sisämaakaupunkeja. Esimerkiksi joitain Roomaa ja Berliiniä pidetään b-tason metropoleina osittain sen takia, etteivät ne sijaitse meren rannalla, vaikka on siinä toki taloudellisiakin syitä.

Lontoo, Pariisi ja Moskova ovat myös sisämaakaupunkeja käytännössä. Syy näiden arvostukseen metropoleina ohi Berliinin ja Rooman on käytännöllinen - jälkimmäiset ovat 3,5 - 5 miljoonan alueen talousalueita hiukan laskentatavasta riippuen, edelliset 11 - 17 miljoonan asukkaan. Lisäksi tuo suurempi tripla on myös toisen maailmansodan eurooppalainen voittajatroikka, ja tätä narratiivia vasten Rooman ja varsinkin Berliinin asema vääristyy, kun sitä verrataan edustamansa valtion vaikutusvaltaan.