Tämä on väite, mikä keskusteluissa aina esiintyy "faktana", mutta ymmärtääkseni tällä ei ole todellisuuden kanssa välttämättä suuremmin tekemistä. Aika monessa eteläisen pallonpuoliskon maassa on ollut tautihuippuja suunnilleen puolen vuoden välein, joista toinen on osunut keskelle paikallista talvea, ja toinen keskelle kesää. No, tämä ei toki ole näin suoraviivaista, ja olen kuullut väitteen, että täällä Suomen leveysasteilla olisi kesällä niin paljon valoa, että se olisi ratkaiseva tekijä. Toisaalta Ruotsissa tauti kiihtyi juuri juhannuksen tienoilla (vaikkakin keväällä tauti oli alidiagnosoitu, ja silloin sitä oli varmasti enemmän kuin keskikesällä).
Tuo Ruotsin esimerkki perustuu mielestäni tilastoharhaan. Ruotsissa testattiin viime vuonna toukokuun loppuun asti aivan tolkuttoman vähän, sen lisäksi että rajoitukset olivat löysiä. Tämä tarkoittaa että havaitsematta jäi todella suuri osuus tartunnoista. Jos katsotaan koronakuolleisuutta niin se Ruotsissakin oli huipussaan huhtikuussa ja laski melko tasaisesti kesää kohti. Ja nyt toinen aalto sielläkin piikkasi aika tasan vuodenvaihteessa.
Eteläisellä pallonpuoliskolla on tosiaan ollut muutama maa, joissa epidemioiden ajoitus on mennyt tätä normaalia tendenssiä vastaan, kuten esim. Uruguay ja Etelä-Afrikka. Toisaalta esim. Australiassa ei ole nyt heidän kesäaikana epidemia alkanut ollenkaan. Kuitenkin jos katsotaan isoa kuvaa niin pohjoisella pallonpuoliskolla epidemiat ovat keskittyneet talvikuukausille ja kesällä saatiin hyvin monessa paikassa hengähdystauko.
Kausivaihtelua aiheuttaa monen tekijän summa, yksi on varmasti se paljonko ihmiset viettävät aikaa ja kohtaavat toisiaan sisällä. Sitten muita tekijöitä ovat ihmisten d-vitamiinitasot ja hengityselinten kunto, jotka ovat kesäaikaan parempia, ja toisaalta se, että itse virus voi kesällä uv-säteilyn tai korkeamman ilmankosteuden ansiosta tarttua heikommin. Itse lämpötilalla tuskin on isommin merkitystä.
Näiden tekijöiden vaikutusta on hankala erotella toisistaan, mutta yhteisvaikutus on aika selvä eli se, että koronavirus on kausiluonteinen. Tutkimuksetkin tätä jo aika hyvin tuntuvat tukevan, täällä yksi:
The virus causing COVID-19 has spread rapidly worldwide. It remains unknown whether summer weather will reduce its spread and justify relaxing political interventions and restarting economic activities. We develop statistical models that predict the maximum potential of COVID-19 worldwide and...
www.pnas.org
Suomessa kausivaihtelu tuntuu melkeinpä enemmän kuin missään muualla, koska sijaitsemme täällä erityisen pohjoisilla leveysasteilla. Jossain Ecuadorissa ei tätä vaihtelua ole lainkaan, ja vaikka Floridan tai Kanarian saarten leveysasteilla vaikutus on hyvin pieni.
Kausivaihtelu ei tietenkään tarkoita, etteikö yksilön olisi _mahdollista_ saada tartunta kesällä tai etteikö jotain epidemiaakin voisi syntyä, jos joukolla käyttäydytään holtittomasti. Hyvä esimerkki tästä taisi olla se Novak Djokovicin ja kumppanien tennisturnaus viime kesänä, jossa koronavarotoimet olivat nollissa ja matsien ohella biletettiin kuin pandemia olisi vain pahaa unta. Yllättäen turnauksen jälkeen aika moni pelaaja ja muu osallistuja olikin sitten tartunnan saanut.