Kolahtaako klassinen musiikki?

  • 27 822
  • 185

Puscutractori

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
Musiikkia käsittelevien muiden ketjujen lisäksi avattakoon tällainenkin ketju. Lyhyesti: Kolahtaako klassinen musiikki? Nautitko vanhasta tai vähän uudemmastakin klassisesta? Sana on vapaa niin säveltäjiä, klassisen musiikin eri tyyppejä kuin ylipäätään klassisen musiikin merkitystä kohtaan.

Kertaukseksi lyhyt oppimäärä klassisesta musiikista:

Kaikki sellainen musiikki, joka ei ole rockia tai muuta jumputusta ja jota kuunneltiin ala-asteen musiikkitunneilla kasettisoittimelta 1980-luvulla, on yleensä klassista. Klassinen musiikki on usein myös helppo tunnistaa siitä, että sitä soitetaan sellaisilla hassuilla soittimilla kuin viululla, käyrätorvella, oboella tai vielä kummallisemmilla soittimilla monenlaisissa kokoonpanoissa.

Klassinen musiikki ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi siihen syydetään valtion ja kaupunkien taholta hirveästi rahaa. Tällä saadulla rahalla rakennetaan sellaisia rakennuksia kuin Musiikkitalo ja Ooppera, joiden hinnalla saisi monta metriä moottoritietä tai tuhansia vaippoja vanhuksille.

Tyypillinen klassisen musiikin kuuntelija on rouva, joka käyttää turkkia ja asuu Töölössä (Oopperaan pääsee kätevästi kävellen, jos ei viitsi mennä taksilla). Hänellä on myös sylikoira, ja hän halveksii kaikkea muuta musiikkia kuin klassista. Näistä muista musiikkilajeista hän käyttää yleisnimitystä "mökä".

Muutamia merkittäviä säveltäjiä pähkinänkuoressa:

Suomalaisia:

Jean Sibelius (oik. Johan Sibelius) eli "Sibbe" on tunnetuin suomalainen säveltäjä. Hänen säveltämäänsä sävelrunoa Finlandia ei kukaan voi olla tunnistamatta, ainakaan hymniosansa osalta. Muita Sibeliuksen tunnettuja ja populäärejä sävellyksiä ovat muun muassa Valse Triste, Jääkärimarssi ja Karelia. Toki Sibelius sävelsi paljon muutakin, muun muassa seitsemän sinfoniaa, milloin sikarinpoltolta ja viskin siemailulta ehti. Muista ansiosta mainittakoon, että Sibelius pääsi sadan markan seteliin ja on saanut nimeään kantavan musiikkikorkeakoulun ja -lukion. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty lukuisia rakennuksia, katuja, tapahtumia jne. Sibelius lakkasi yllättäen 1920-luvulla säveltämästä, minkä jälkeen hän vietti hiljaiseloa kuolemaansa saakka. Sibelius on haudattu kotitalonsa Ainolan pihaan.

Oskar Merikanto jäi usein pahasti Sibeliuksen varjoon mutta onnistui silti säveltämään muutamia tunnetuiksi jääneitä sävellyksiä. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Kesäillan valssi, joka heräsi 1980-luvulla uuteen kukoistukseen, kun Spede, Vesku ja Simo esittivät sen sanoilla "Pistäppäs soppaan pippuri". Muista sävellyksistä mainittakoon lähes jokaisen amatööripianistin pimputtelema Valse Lente. Oskar Merikannon poika Aarre Merikanto oli myös säveltäjä.

Toivo Kuula sävelsi tunnetun häämarssin ja paradoksaalisesti kuoli saamalla kuulan kalloonsa vuoden 1918 tohinoissa.

Muita merkittäviä suomalaisia säveltäjiä ovat muun muassa Väinö Raitio, Kalevi Aho, Joonas Kokkonen, Aulis Sallinen, Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja epävirallisen sinfonioiden säveltämisen maailmanennätyksen tehnyt ja kapellimestarinakin mainetta niittänyt Leif Segerstam.

Ulkomaisia:

Johann Sebastian Bach sävelsi valtavan määrän kirkko- ja muuta musiikkia. Kuolemansa jälkeen hän vaipui pitkälti unohduksiin, kunnes hänen musiikkinsa arvo havaittiin uudestaan 1800-luvulla. Bach käytti hassua peruukkia ja oli ahkera jatkamaan sukuaan: lapsia hänelle syntyi 20. Bachin tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa Toccata ja fuuga d-molli "tilulii-tilulilu-luuluu", Brandenburgilaiset konsertot, Matteus-passio ja viulukonsertot. Bachin musiikkiin monet ovat tutustuneet muun muassa pelaamalla tietokonepelejä, joiden taustalla hänen musiikkinsa soi varsinkin Commodore 64:n valtakaudella.

Ludvig "Burana" van Beethoven oli hollantilaisesta nimestään huolimatta saksalainen säveltäjä. Hänen tunnetuin sävellyksensä on taustamusiikki Orionin Burana-mainokseen. Muista teoksista mainittakoot pianosonaatit "Pateettinen", "Kuutamosonaatti" ja "Hammerklavier", 5. sinfonia ("Kohtalonsinfonia") ja 9. sinfonia. Beethoven paukutti pianoa niin lujaa, että hän kuuroutui. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan hänen sävellystyösä jatkui kuolemaan asti.

Wolfgang Amadeus Mozart (oik. vaatimattomalta nimeltään Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart) on länsimaisen musiikin ehkä merkittävin ja ainakin toiseksi tuotteliain säveltäjä. Itävaltalaissyntyinen Mozart sävelsi lapsesta lähtien kaikkia silloisia teostyyppejä. Toki Mozart ehti lyhyen elämänsä aikana tekemään myös paljon muuta, kuten pelaamaan uhkapelejä, käymään naisissa ja riitelemään faijansa kanssa. Mozartista on tehty myös lukuisia elokuvia. Tunnetuin niistä on fiktiivinen Amadeus, joka saavutti lukuisia Oscareita ja aiheutti melkoisen Mozart-buumin. Mozartin synnyinkaupungin Salzburgin lentokenttä on nimetty hänen mukaansa. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty muun muassa makeisia, taloja ja katuja. Mozartin tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa oopperat Figaron häät, Don Giovanni ja Taikahuilu ja populääri serenadi no. 13 "Eine Kleine Nachtmusik" sekä lukuisat piano-, viulu- ja käyrätorvikonsertot, pianosonaatit, kesken jäänyt Requiem ja sinfoniat no. 40 ja 41. Mozart kuoli vain 35 vuoden ikäisenä.

Franz Scubert oli itävaltalainen säveltäjä. Hän oli valtavan tuottelias säveltäjä ja ilmeisesti myös ahkera naistenmies, koska hän kärsi hankalasta syfiliksestä jo varsin nuorena. Schubertin tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa pianoteos Serenadi, 9. sinfonia ja kirkkoteos Ave Maria. Maallisen vaelluksensa Schubert päätti vain 31 vuoden iässä.

Frédéric François Chopin on historian merkittävin pianomusiikin säveltäjä ja yksi tunnetuimmista romantiikan ajan säveltäjistä. Puolalaissyntyinen Chopin uudisti sekä pianolle säveltämistä että itse pianonsoittoa. Hänen tunnetuimpia sävellyksiään ovat muun muassa monet etydit, nocturnot, balladit ja masurkat. Chopin kärsi nuorena sikotaudista, minkä epäillään vaikuttaneen hänen seksuaalisuuteensa. Hän ei tiettävästi ollut kovin kiinnostunut naisista, mikä herätti aikanaan epäilyksiä homoseksuaalisuudesta. Toisaalta hän ei oikein pitänyt miehistäkään, mikä kumoaa edellisen väitteen. Avioitumaton ja lapseton Chopin kuoli vain 39 vuoden iässä. Hänen mukaansa on nimetty muun muassa eräs vodkamerkki ja Varsovan kansainvälinen lentokenttä. Lisäksi hänen nimeään kantavaa Puolassa järjestettävää pianokilpailua pidetään yhtenä alan merkittävimmistä. Chopinin hauta Pariisissa on suosittu nähtävyys. 2000-luvulla Chopinin suosio kasvoi edelleen, kun suosittu ja kehuttu elokuva Pianisti niitti mainetta. Elokuvassa soi lähes yksinomaan Chopinin musiikki. Monet miespuoliset amatööripianistit ovat Chopinille suuressa kiitollisuudenvelassa, koska tiettävästi hänen surullista ja sielukasta musiikkiaan soittamalla on tietyissä piireissä helppo saavuttaa naisten suosiota ja sitä myötä päästä pukille.

Pjotr Iljitš Tšaikovski oli venäläinen säveltäjä, joka tunnetaan varsinkin baleteistaan. Tšaikovski ei ollut kovin tuottelias säveltäjä, koska hän kulutti paljon aikaa muun muassa dokaamiseen ja itsesäälissä rypemiseen. Hänen verrattoman herkkä ja kaunis musiikkinsa on kuitenkin tuonut hänelle jalansijan maailman merkittävimpien säveltäjien joukossa. Tunnetuimmista Tšaikovskin sävellyksistä maininnan arvoisia ovat muun muassa baletit Joutsenlampi, Pähkinänsärkijä ja Romoa ja Julia. Niiden kuulemiselta kukaan taitoluistelua joskus televisiosta katsellut ei ole voinut välttyä. Tšaikovskia vitutti usein. Yhtenä syynä oli se, että hän piti pojista eikä tytöistä, mikä oli 1800-luvun Venäjällä varsin hankala juttu. Tšaikovski kärsinkin, masennuksesta, ahdistuksesta ja alkoholismista. Hän teki itsemurhan yhdeksän päivää kuudennen sinfoniansa "Pateettinen" ensiesityksen jälkeen.

Edellisten lisäksi historia tuntee valtavan määrän myös säveltäjiä, jotka ansaitsisivat tässä tulla mainituiksi. Heistä ja muista voivat kaikki halukkaat jatkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Harrastan pienessä määrin, ei ole leipälaji. Läheisimmät musiikin alueeni ovat toisaalla, mutta myös klassisen musiikin alueeseen kuuluu kiinnostavaa tavaraa.

Pömpöösi klasari ei suurimmaksi osaksi kiinnosta pätkääkään. Bach on läpeensä ikävystyttävää. Beethoven ja varsinkin Mozart ovat jo loppuunkaluttuja. Pianosäveltäjiä kuten Liszt, Chopin ja Rahmaninov jaksan kuunnella toisinaan kotvasen, sama viulujuttujen kanssa.

Nykymusiikki ja yleisesti ottaen 1900-luvun taidemusiikki on jo paljon kiinnostavampaa tavaraa. Stravinsky, Varese, Debussy, Bartok, Schönberg ja niin päin pois. Leimallisimpia minimalisteja en oikein jaksa. John Cage ja sen sellaiset kokeilijat ovat melko epäkuunneltavia joskin institutionaalisessa mielessä kiinnostavia.

Koen 1900-luvun alun modernin musiikin erityisen tärkeänä siksi, että sitä kautta muodostuu erikoisen bluesia, rockia, doo-wopia ja jazzia käsittävän kulkutien kautta yhteys viime vuosisadan kenties merkittävimpään säveltäjään eri genret huomioiden, eli Frank Zappaan. Zappaa nyt ei tietenkään pidetä klassisena säveltäjänä, mutta sitäkin olennaisempana lahjakkuutena myös modernismin saralla. Frank Zappa teki tyylipuhdasta modernia musiikkia erityisesti viimeisinä elinvuosinaan, mutta fuusioi modernismia pääosin jazziin ja rockmusiikkiin vaihtelevassa määrin lähes koko uransa.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Lyhyesti: Kolahtaako klassinen musiikki?

Kolahtaa kyllä. Varsinkin romantiikan ajan klasari soi useasti, mutta sekä vanhempia että tuoreempiakin tekijämiehiä löytyy soittolistalta.

Suomalaisia:

Jos jollakin on kipinää tutustua, niin laitetaan listalle yksi lisää.

Uuno Klami

Varmasti aliarvostetuimpia suomalaisia säveltäjiä. Erosi merkittävästi romantiikan ajan edeltäjistään ja otti rohkeasti vaikutteita Euroopasta, aivan kuten aikansa runoilijat ja kirjailijatkin. Klami oli persoonana outolintu, mutta osasi kyllä tehdä musiikkia.

Kalevala-sarjasta:
http://www.youtube.com/watch?v=s9WYaehs8G4

Ulkomaisia:

En nyt jaksa mitään kaikkien merkittävien säveltäjien luetteloa väsätä, mutta mainittakoon ulkomaisista Igor Stravinsky, joka lienee klassisen musiikin suurimpia uudistajia kautta aikain. Lukekaapa huviksenne wiki-artikkeli Kevätuhrista.

Kevätuhri kokonaisuudessaan:
http://www.youtube.com/watch?v=aGFRwKQqbk4
 

Puscutractori

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
... En nyt jaksa mitään kaikkien merkittävien säveltäjien luetteloa väsätä, mutta mainittakoon ulkomaisista Igor Stravinsky, joka lienee klassisen musiikin suurimpia uudistajia kautta aikain ...

Hyvä lisäys. Aikomuksenani oli kirjoittaa laajemminkin Stravinskystä, samoin muun muassa Prokofjevista ja Šostakovitšista, mutten jaksanut.

Kevätuhri on eittämättä yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä teoksia.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kysynpä täältä, vaikkei suoraan klassista musiikkia koskekaan. Eli onko nuo musiikkitalon kauimmainen parvipaikka (K) kuinka perseestä vai kannattaisiko mieluummin ottaa läheltä mutta takaviistosta permantopaikka, esim. J-permannolta? Hintaa noilla on saman verran eli 40 euroa.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
No niin, olihan täällä klassista musiikkiakin käsittelevä ketju, näppärä tuo hakutoiminto.
Vastaus kysymykseen, kyllä kolahtaa.Niinkuin moni asia, klassinen musiikkikin on parasta paikan päällä.Kiekon osalta kausi korkattiin torstaina ottelulla Tappara-Stavanger ja klassisen musiikin osalta kausi polkaistaan käyntiin 4.9 Tampere-talossa.
Laitetaanpas tähän tuo tuon torstain ohjelma:

Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
Julian Rachlin, viulu
Tsaikovski: Alkusoitto 1812
Prokofjef: Viulukonsertto no 2
Tsaikovski: Sinfonia no 6

Tampere Filharmonia on tällä hetkellä Rouvalin johdolla erittäin kovassa iskussa.Ei orkesteri huonolta kuulostanut Hannu Linnun aikanakaan mutta nyt tuntuu että orkesteri nauttii enemmän soittamisesta.Ehkä tuo Santtu-Matiaksen energisyys on tarttuvaa sorttia.

Jos sinulla vain suinkin on mahdollisuus, kannattaa Tampere Filharmonian nykykunto tulla toteamaan paikanpäälle.Et tule pettymään.

ps.palstaveli Sampio, miltä vaikutti Helsingin uusi musiikkitalo? Mitä oli ohjelmistossa?
 
Silloin tällöin tulee kuunneltua, lähinnä myöhäisemmän romantiikan ajan säveltäjiä, kuten Gabriel Faure, Antonin Dvorak, Jean Sibelius, Pjotr Tsaikovski, jne. Kuuntelua rajoittaa eniten oikeastaan Spotifyn tapa lajitella musiikkia (artisti - biisi vs. säveltäjä - teos). Klassinen on mulle selkeästi taustamusiikkia, hyvän mielen musaa leppoisalle lenkille komeissa maisemissa tai kiireettömään kahvintuoksuiseen sunnuntaiaamuun.

Livenä ei jaksa, vaikka edellisessä viestissä mainitun Rouvalin johtama itsenäisyyspäivän juhlakonsertti olikin lisämausteineen virkistävä poikkeus.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Sanapari klassinen musiikki ja Spotify kalskahtaa hieman korvaan, no ehkä olen vain liian vanha.Konserttitilanteessa kaikki häiriötekijät on suljettu ulkopuolelle ja voi keskittyä täysin musiikkiin.Lisäksi on hauska seurata kapellimestarin työskentelyä.

Tuo syyskuun alun ohjelmahan on ns."helppoa" klassista, mikä on tarkoituskin.Ideana on tavoittaa uusia kuuntelijoita ja lähteä tällaisesta hieman helpommin sulavasta liikkeelle.Myöhemmin kaudella on sitten tulossa hieman vaikeampaakin tavaraa.

Tuo 1812 on sävelletty Borodinon taistelun muistoksi, taistelun jossa venäläiset puolustivat Moskovaa Napoleonin armeijan hyökkäykseltä.Teos valmistui 1880 ja vaikka teoksella ei ole mitään tekemistä Englannin ja Yhdysvaltojen 1812 käydynsodan kanssa, sitä soitetaan Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä.Teoksen kohokohtahan on nuo loppupuolen kanuunanlaukaukset.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
...
Teoksen kohokohtahan on nuo loppupuolen kanuunanlaukaukset.

Offtopiccina mainittakoon että oli myös yksi V for Vendetta -leffan kohokohtia kun elokuvan alkupuolella mossautettiin Old Bailey palasiksi tämän soidessa taustamusiikkina.
 

Baldrick

Jäsen
En nyt voi itseäni luonnehtia klassisen musiikin suurkuluttajaksi, mutta on tässä parin vuoden aikana tullut hieman tutustuttua klassiseen. Itselleni on kolahtanut André Rieu aika hyvin. Varsinkin näyttelijä Sir Anthony Hopkinsin säveltämä "And The Waltz Goes On" on erittäin hieno biisi Rieun esityslistalla.

Tottakai muita mieleisiä löytyy legendaarisimmista, kuten Queen of Night Aria (Taikahuilu) ja Four Seasons, sekä Schubertin Ave Mariasta olen pitänyt jo pienestä pitäen, kaunis viisu.

Olisiko teillä vinkata joitakin "helppoja" sävellyksiä kuunneltavaksi? Puhutaan tällaisista "mainstream"-sävellyksistä, jotka asettuvat hyvin aloittelijan korvalle. Mieluiten rauhallisen kauniita kappaleita olisi mukava kuulla.

Tässä vielä tuo Hopkinsin sävellys ja Rieun orkestereineen esitys, mikäli joltakulta on mennyt ohi. Esitys alkaa kunnianosoitusten jälkeen siinä 4:20 jäljestä:

André Rieu - And The Waltz Goes On - YouTube
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Tottakai kolahtaa. Mutta yleensä vain instrumentaalina. Esimerkiksi oopperalaulannasta en voisi vähempää piitata. Hieno sävellys on aina hieno sävellys, oli se sitten metallia, hiphopia, klassista tai mitä tahansa. Klassisen musiikin osalta enimmäkseen tulee kulutettua elokuvamusiikkia. Olen haaveillut jo pitkään siitä, että Tuomas Holopainen tekisi täysin klassisen levyn jonkin orkesterin kanssa. Mielestäni kyseessä on nimittäin aikamme suurin säveltäjänero ja voisin kuvitella, että tuotos olisi kaikessa mahtimontisuudessaan mieletön.

Lapsena sain ja välillä jouduin kuuntelemaan reilusti klassista musiikkia, mutta tavallaan siihen syntyi positiivinen tunneside. Vuoden jopa lauloin itse klassisessa kuorossa, mutta se harrastus loppui liian raskaisiin päiviin. Myöhemmin olen kyllä katunut päätöstä, kun laulaminen ylipäänsä jäi ja vanhaan ei ole paluuta. Hienojen orkestereiden kanssa ehdin esiintyä ja yllättävän paljon on muistissa tapahtumia, vaikka olin vain 9-10 kesäinen tuolloin. Paljon muuta en nimittäin spesiaalisti noilta ajoilta muista.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Olisiko teillä vinkata joitakin "helppoja" sävellyksiä kuunneltavaksi? Puhutaan tällaisista "mainstream"-sävellyksistä, jotka asettuvat hyvin aloittelijan korvalle. Mieluiten rauhallisen kauniita kappaleita olisi mukava kuulla.

Smetanan Moldau nyt ainakin, olen kuunnellut nyt tässä keväällä, kun Itä-Euroopassa taas kuohuu. Aika mielenkiintoisella tavalla Smetana on onnistunut soittimilla kuvaamaan sitä, miten mahtava joki alkaa pienistä puroista, kasvaen valtavaksi pauhuksi.

Helppoa kansallisromantiikkaa, vasta-alkajalle.

Mielestäni aloittelevan klasari-diggailijan tulisi kuunnella myös jonkin verran Chopinin valsseja, Mozartia (vaikka sinfonioita) sekä Bachin Das Wohltemperierte Klavier.

Noilla pääsee hyvin alkuun.

Pitkän linjan kuuntelijana ja klassista musaa pianolla itsekin pimputtelevana olen huomannut, että aina sitä vaan mieli vetää takaisin noihin perusteoksiin. Mozartin nerous on asia, jota en koskaan jaksa lakata ihailemasta.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Tottakai kolahtaa. Mutta yleensä vain instrumentaalina. Esimerkiksi oopperalaulannasta en voisi vähempää piitata. Hieno sävellys on aina hieno sävellys, oli se sitten metallia, hiphopia, klassista tai mitä tahansa. Klassisen musiikin osalta enimmäkseen tulee kulutettua elokuvamusiikkia. Olen haaveillut jo pitkään siitä, että Tuomas Holopainen tekisi täysin klassisen levyn jonkin orkesterin kanssa. Mielestäni kyseessä on nimittäin aikamme suurin säveltäjänero ja voisin kuvitella, että tuotos olisi kaikessa mahtimontisuudessaan mieletön.

Lapsena sain ja välillä jouduin kuuntelemaan reilusti klassista musiikkia, mutta tavallaan siihen syntyi positiivinen tunneside. Vuoden jopa lauloin itse klassisessa kuorossa, mutta se harrastus loppui liian raskaisiin päiviin. Myöhemmin olen kyllä katunut päätöstä, kun laulaminen ylipäänsä jäi ja vanhaan ei ole paluuta. Hienojen orkestereiden kanssa ehdin esiintyä ja yllättävän paljon on muistissa tapahtumia, vaikka olin vain 9-10 kesäinen tuolloin. Paljon muuta en nimittäin spesiaalisti noilta ajoilta muista.

Itselläni on sama vika, laulettu klassinen ei vain uppoa, varsinkaan ooppera.Tuossa viime kaudella oli täällä Tampereella konsertti joka koostui yksinomaan John Williamsin elokuvasävelmistä.Aivan loistava konsertti.Konsertissa kuultiin sävelmiä mm. elokuvista Tappajahai, Kolmannen asteen yhteys, E.T, Indiana Jones-elokuvat sekä tietenkin Tähtien sota.Niin ja tietenkin elokuvasta Schindlerin lista.En muista mikä teeman nimi on mutta äärimmäisen kaunis sävellys joka nosti kosteutta silmäkulmaan tällaiselle raavaalle miehellekin.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Sen verran vielä tuosta Santtu-Matias Rouvalista että oli todellinen onnenpotku että Tampere Filharmonia onnistui kiinnittämään hänet.Hän on onnistunut nostamaan tässä kaupungissa todellisen buumin.Liput hänen johtamiinsa konsertteihin suorastaan revitään käsistä.
Rouvali on nuorista nousevista kapellimestareista kovin nimi tällä hetkellä ja pitää valittaen todeta että hänen kautensa täällä päättyy keväällä 2015.En usko että pystymme häntä täällä pitämään vaan suuremmat estradit kutsunevat.Erittäin pidetty persoona orkesterin keskuudessa.
 

Flusher

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Panthers
Hienoa, että tämmöinenkin ketju löytyy! Itselleni kolahtaa klassinen musiikki todellakin, ja klassista pianoa on tullut soittetua todella paljon pikkulapsesta lähtien. Pianomusiikki on minulle läheisin, mutta orkesterimusiikkikin on todella suosikkejani. Se on muuten hauska juttu, kuinka klassisen musiikin soittaminen yleensä periytyy suvussa, esim. suvussani on monta eri instrumentin opettajaa ja soittajaa. Minulle pianonsoitto oli luonnollinen valinta, talossa kun kerran oli piano jo ennen syntymääni. Onko täällä foorumilla muuten miten paljon klassisen musiikkin harrastajia?

Tavallaan klassinen musiikki Suomessa on hauska ilmiö. Sen ammattilaiset muodostavat suomenruotsalaiseen tapaan "ankkalammen". Tämä klassinen piiri on Suomessa pelottavan pieni, etenkin tullut huomattua se eri kesäleireillä, yleensä monet musisoijat tuntevat toisensa jo ennaltaan!

RäpyläRepelle voin pianopuolelta suositella ehdottomasti Chopinin pianomusiikkia, esim. nokturnoja. Impressionismin säveltäjistä Debussyn musiikki on yleensä myös rauhallista, ja ehdottomasti kaunista. Clair de Lune ("Kuutamovalo") ja Arabesque I ovat Debussyn pianomusiikin ehdottomia helmiä.
(kaikki linkit vievät YouTubeen)
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Morjensta pöytään Flusher.Varmastikin on niin että klassisen musiikin soittajat muodostavat pienen sisäpiirin.Itse olen klassisen musiikin harrastaja, joitain kitarateoksia pystyn soittamaan eli en todellakaan ole mikään pro.

Debussyn teoksiin olen tutustunut jonkin verran ja on kyllä mielenkiintoista musiikia.Itselläni ei ole varsinaisia suosikkisäveltäjiä vaan enemmänkin suosikkiteoksia.Lähinnä nuo suosikit osuvat ajanjaksolle 1850 ja nuoremmat.Uudemmista kotimaisista Eino-Juhani Rautavaaralla on joitakin erittäin hyviä teoksia.
 

Flusher

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Panthers
Itselläni ei ole varsinaisia suosikkisäveltäjiä vaan enemmänkin suosikkiteoksia.

Hyvä pointti, varmaan aika monen kohdalla tosi. Itselläni Chopin ylivoimainen suosikki, sen jälken kyllä voin sanoa samaa, eli paljon suosikkiteoksia löytyy, mutta ei muita suosikkisäveltäjiä.

Santtu-Matiaksesta sen verran, että muistan hänen tulleen parrasvaloihin jo viitisen vuotta sitten, kun hänet pikahälytettiin Radion sinfoniaorkesterin konserttiin. Hauska juttu muuten, Suomen kansainvälisesti tunnetuimman kapellimestarin, Grammy-voittaja Esa-Pekka Salosen uran läpimurto tuli samantapaisesta "pikahälytyksestä", eli en lainkaan epäile Rouvalin siirtyvän isoimmille estradeille tulevaisuudessa.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Yksi suosikkiteoksiani on Edvard Griegin Peer Gynt sarja 1 op.46. Vaikka tämä on paljon soitettu niin silti toimii aina vaan.Teos koostuu neljästä osasta jotka ovat:

1.Aamutunnelma
2.Åsen kuolema
3.Anitran tanssi
4.Vuorenkuninkaan luolassa

Teoksen avaava Aamutunnelma on erittäin kaunis, lyyrinen teema.Tämä on varmasti monelle tuttu vaikka ei klassista kuuntelisikaan.Toinen ja kolmas osa eivät ole kaikille niin tuttuja mutta teoksen päättävä Vuorenkuninkaan luolassa sitäkin tutumpi.

Erittäin mahtipontinen teema jota kasvatetaan ja kiihdytetään kohti loppuhuipennusta.
Grieg sävelsi musiikin Ibsenin näytelmään kirjailijan pyynnöstä.
On myös olemassa Peer Gynt sarja 2 joka on oma itsenäinen teoksensa.Tämä on vähemmän tunnettu ja soitettu.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Klassisen musiikin suhteen - kuten musiikin suhteen yleensä - elän kausissa, toisinaan kuuntelen sitä hyvinkin paljon ja sitten on kausia jolloin musiikin kuunteleminen ei anna minulle riittävää nautintoa ja niinpä tulen kuunnelleeksi sitä hyvin vähän.

Olen kuunnellut ja olen nauttinut klassisen musiikin kuuntelemisesta jo vuosikymmenten ajan. Lapsena minulla oli muutamia suosikkeja joita levyltä halusin kuunnella Sibeliuksesta ja Finlandiasta alkaen ja päätyen sitten norjalaisen Edvard Griegin Peer Gynt, joista erityisesti mahtipontisuuteen yltävä Vuorenkuninkaan luolassa sykähdytti minua suuresti. Mutta teini-ikäisyyteen päästyäni kiinnostukseni klassista kohtaan laski olennaisesti ja kului liki vuosikymmen etten sitä pahemmin kuunnellut - toisinaan ehkäpä Sibeliusta mutta siihen se sitten jäikin.

90-luvun alkupuolella heräsin uudelleen klassiseen musiikkiin ja tuolloin aloitin matkani tietyssä mielessä uudelleen - ensin vanhojen tuttujen eli Sibeliuksen ja Griegin myötä ja siitä sitten laajensin hiljalleen tutkimusmatkaani ensinnä Ludwig van Beethovenin tuotantoon, josta aiemmin oikeastaan vain Kuutamosonaatti oli minulle tutumpi, mutta nyt tutkimusmatka hänen sävellyksiinsä muodostui pidemmäksi ja niinpä Beethovenin tuotanto tuli jo hiukan paremmin minulle tutuksi.

Todellisen herätyksen oikeastaan sain sitten tavallaan vahingossa katsottuani aikanaan ensimmäistä kertaa Ilmestyskirja. Nyt -leffan ja eräs sen kuuluisimmista kohtauksista johdatti minut Wagnerin maailmaan the Ride of the Valkyriesin (Ritt der Walküren) myötä ja sen jälkeen Wagner on innoittanut minua suuresti tavattoman usein ja hän on edelleen minulle klassisen musiikin säveltäjistä se läheisin kaikessa germaanisessa mahtipontisuudessaan. Wagnernin tuotannosta hyvin läheinen ja tärkeä on myös Lohengrin ja erityisesti prelude.

Yllä mainitsemini lisäksi ei oikeastaan enää löydy kovinkaan montaa säveltäjää, joiden tuotantoa tavattoman paljon kuuntelisin - mainitaan nyt kuitenkin toinen saksalainen eli Carl Orff ja nostetaan häneltä esille esitetyin teoksensa eli Carmina Burana, josta pieni näyte seuraavaksi: Carmina Burana - O Fortuna.

vlad.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Höpistäänpä hieman lisää tuosta Griegista.Aiemmin kirjoitin että Peer Gynt suite 2 op.55 ei olisi niin tuttu kuin tuo ykkössarja.Varmasti näinkin mutta teoksen päättävä Solveigin laulu kyllä on erittäin tunnettu.Solveigin laulu muodostuu oikeastaan kahdesta teemasta joista ensimmäinen on erittäin kaunis mutta samalla surumielinen.
Toinen teema taas on hilpeä, kansanmusiikista selvästikin innoitusta saanut.

Kuuntelin hetki sitten molemmat sarjat ja on todettava että toimivat sekä yhdessä että erikseen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Hyvä pointti, varmaan aika monen kohdalla tosi. Itselläni Chopin ylivoimainen suosikki, sen jälken kyllä voin sanoa samaa, eli paljon suosikkiteoksia löytyy, mutta ei muita suosikkisäveltäjiä.

Santtu-Matiaksesta sen verran, että muistan hänen tulleen parrasvaloihin jo viitisen vuotta sitten, kun hänet pikahälytettiin Radion sinfoniaorkesterin konserttiin. Hauska juttu muuten, Suomen kansainvälisesti tunnetuimman kapellimestarin, Grammy-voittaja Esa-Pekka Salosen uran läpimurto tuli samantapaisesta "pikahälytyksestä", eli en lainkaan epäile Rouvalin siirtyvän isoimmille estradeille tulevaisuudessa.

Täytyi oikein luntata tuolta Tampere Filharmonian sivuilta ja oikeassa olet.Syksyllä 2009 Rouvali sai pikahälytyksen RSO:n puikkoihin.Toimii nykyään myös Kööpenhaminan sinfoniaorkesterin päävierailijana sekä Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Tämän päivän Aamulehdessä oli loistavia uutisia tamperelaisen klassisen musiikin ystäville.Santtu-Matias Rouvali on solminut uuden kolmivuotisen sopimuksen Tampere Filharmonian kanssa.
Sopimus pitää Rouvalin Tampereella kevääseen 2019 asti.Rouvali kertoilee haastattelussa että nyt orkesterin kehittäminen oikeasti alkaa."Tykkään olla Suomessa ja on lapsi ja kaikki täällä.Ehdin kyllä maailmalle myöhemminkin" sanoo Rouvali.

"Yleisön palautteella oli suuri merkitys.On kiva tulla Tampereelle johtamaan kun yleisö nauttii" Rouvali totesi.
 
Viimeksi muokattu:

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
No niin, konsertista on kotiuduttu.Täytyy näin alkuun todeta että ison orkesterin pauhua elävänä ei moni asia päihitä.
Kertauksen vuoksi illan ohjelma:

Pjotr Tsaikovski: Juhla-alkusoitto 1812 orkesterille op.49

Sergei Prokofjev: Konsertto viululle ja orkesterille g-molli op.63
Solisti: Julian Rachlin, viulu

väliaika

Pjotr Tsaikovski: Sinfonia nro 6 "pateettinen" op.74

1. Adagio-Allegro non troppo
2. Allegro con grazia
3. Allegro molto vivace
4. Finale:Adagio lamentoso

Lähdetään liikkeelle tuosta kaikille tutumpaakin tutummasta 1812:a.On kulunut jonkin verran aikaa kun olen tuon viimeksi kuullut ja ahaa-elämys tuli kun bongasin tuolta pätkiä Marseljeesista.Tsaikovski on jemmannut teokseen näitä muistutukseksi siitä että Napoleonin armeija kävi kolkuttelemassa Moskovan portteja ja hävisi.

Seuraavaksi oli vuorossa Prokofjevia ja solistina nuori liettualaissyntyinen Julian Rachlin.Tämä viulukonsertto oli itselleni uusi tuttavuus ja olihan vaativa teos, niin solistille kuin kuulijallekin.Teemoista ei tahtonut saada millään otetta ja koko ajan piti olla antennit pystyssä että mitäs nyt tapahtuu.

Jos Tsaikovski on klassisen mainstreamia niin tämä Prokofjevin konsertto on sitten aivan äärilaidan progea.

Pari käsiohjelmasta lainattua sanaa illan solistista.Liettualaissyntyinen Julian Rachlin saavutti kansainvälisen yleisön suosion voittaessaan Vuoden nuori muusikko-palkinnon 14-vuotiaana Amsterdamissa.Tämän tunnustuksen myötä hän sai olla nuorin Wienin filharmoonisen orkesterin solisti kautta aikojen.Vuodesta 2010 Rachlin on toiminut Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä ja osallistunut lukuisten onnistuneiden tapahtumien järjestämiseen.

Illan päätti Tsaikovskin sinfonia nro 6.Olihan mahtavaa tykitystä.Jos noin lätkätermein pitäisi iltaa kuvata niin hyvänä iltana tuo bändi voi voittaa kenet tahansa ja tänään oli se hyvä ilta.
Kiitos Tampere Filharmonia, kiitos Santtu-Matias Rouvali.
 
Viimeksi muokattu:

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Laitetaanpas tuosta käsiohjelmasta hieman Rouvalin mietteitä.Santtu-Matias Rouvali kokee venäläisen musiikin itselleen hyvin läheiseksi ja hän käynnistääkin toisen kautensa vahvalla venäläisen musiikin painotuksella."Venäläistä kamaa tulee nyt.Sitä suosikkiani, ihan pikkupojasta lähtien."
Kuriositeetina mainittakoon että Tsaikovskin kohtaloksi koitui lasillinen puhdistamatonta vettä.Prokofjev oli kaksivuotias kun Tsaikovski jätti pateettiset jäähyväisensä, mutta kuuli tämän musiikkia lapsuudenkodissaan paljon.Samojen vaikutteiden alla on varttunut myös Rouvali.
"Nämä Tsaikovskin teokset ovat sellaista äidinmaitobiisejä.Nämä osaan ulkoa ihan koska tahansa", kertoo Rouvali.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
No niin, ensi torstaina mennään taas ja jälleen kattauksena venäläistä.Laitetaanpas tähän tuon illan ohjelma eli:

Kapellimestari: Santtu- Matias Rouvali
Solisti: Yulianna Avdeeva, piano

Tsaikovski: Romeo ja Julia: alkusoitto
Rahmaninov: Rapsodia Paganinin teemasta op. 43
Prokofjev: Romeo ja Julia: (Rouvalin kokoama sarja)

Hauskaa että on valittu kahden säveltäjän tulkinta aiheesta Romeo ja Julia samaan iltaan.Tsaikovskin versio aiheesta on herkkää ja lyyristä kun taas Prokofjevin tulkinta melko lailla hevimpää.Kun jouset alkavat tosissaan runtata menemään kontrabassojen möyriessä todella alhaalta ollaan klassisen hevin ytimessä.
Rahmaninovin teos on itselleni ennestään tuntematon joten mukava yllätys luvassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös