Puscutractori
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
Musiikkia käsittelevien muiden ketjujen lisäksi avattakoon tällainenkin ketju. Lyhyesti: Kolahtaako klassinen musiikki? Nautitko vanhasta tai vähän uudemmastakin klassisesta? Sana on vapaa niin säveltäjiä, klassisen musiikin eri tyyppejä kuin ylipäätään klassisen musiikin merkitystä kohtaan.
Kertaukseksi lyhyt oppimäärä klassisesta musiikista:
Kaikki sellainen musiikki, joka ei ole rockia tai muuta jumputusta ja jota kuunneltiin ala-asteen musiikkitunneilla kasettisoittimelta 1980-luvulla, on yleensä klassista. Klassinen musiikki on usein myös helppo tunnistaa siitä, että sitä soitetaan sellaisilla hassuilla soittimilla kuin viululla, käyrätorvella, oboella tai vielä kummallisemmilla soittimilla monenlaisissa kokoonpanoissa.
Klassinen musiikki ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi siihen syydetään valtion ja kaupunkien taholta hirveästi rahaa. Tällä saadulla rahalla rakennetaan sellaisia rakennuksia kuin Musiikkitalo ja Ooppera, joiden hinnalla saisi monta metriä moottoritietä tai tuhansia vaippoja vanhuksille.
Tyypillinen klassisen musiikin kuuntelija on rouva, joka käyttää turkkia ja asuu Töölössä (Oopperaan pääsee kätevästi kävellen, jos ei viitsi mennä taksilla). Hänellä on myös sylikoira, ja hän halveksii kaikkea muuta musiikkia kuin klassista. Näistä muista musiikkilajeista hän käyttää yleisnimitystä "mökä".
Muutamia merkittäviä säveltäjiä pähkinänkuoressa:
Suomalaisia:
Jean Sibelius (oik. Johan Sibelius) eli "Sibbe" on tunnetuin suomalainen säveltäjä. Hänen säveltämäänsä sävelrunoa Finlandia ei kukaan voi olla tunnistamatta, ainakaan hymniosansa osalta. Muita Sibeliuksen tunnettuja ja populäärejä sävellyksiä ovat muun muassa Valse Triste, Jääkärimarssi ja Karelia. Toki Sibelius sävelsi paljon muutakin, muun muassa seitsemän sinfoniaa, milloin sikarinpoltolta ja viskin siemailulta ehti. Muista ansiosta mainittakoon, että Sibelius pääsi sadan markan seteliin ja on saanut nimeään kantavan musiikkikorkeakoulun ja -lukion. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty lukuisia rakennuksia, katuja, tapahtumia jne. Sibelius lakkasi yllättäen 1920-luvulla säveltämästä, minkä jälkeen hän vietti hiljaiseloa kuolemaansa saakka. Sibelius on haudattu kotitalonsa Ainolan pihaan.
Oskar Merikanto jäi usein pahasti Sibeliuksen varjoon mutta onnistui silti säveltämään muutamia tunnetuiksi jääneitä sävellyksiä. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Kesäillan valssi, joka heräsi 1980-luvulla uuteen kukoistukseen, kun Spede, Vesku ja Simo esittivät sen sanoilla "Pistäppäs soppaan pippuri". Muista sävellyksistä mainittakoon lähes jokaisen amatööripianistin pimputtelema Valse Lente. Oskar Merikannon poika Aarre Merikanto oli myös säveltäjä.
Toivo Kuula sävelsi tunnetun häämarssin ja paradoksaalisesti kuoli saamalla kuulan kalloonsa vuoden 1918 tohinoissa.
Muita merkittäviä suomalaisia säveltäjiä ovat muun muassa Väinö Raitio, Kalevi Aho, Joonas Kokkonen, Aulis Sallinen, Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja epävirallisen sinfonioiden säveltämisen maailmanennätyksen tehnyt ja kapellimestarinakin mainetta niittänyt Leif Segerstam.
Ulkomaisia:
Johann Sebastian Bach sävelsi valtavan määrän kirkko- ja muuta musiikkia. Kuolemansa jälkeen hän vaipui pitkälti unohduksiin, kunnes hänen musiikkinsa arvo havaittiin uudestaan 1800-luvulla. Bach käytti hassua peruukkia ja oli ahkera jatkamaan sukuaan: lapsia hänelle syntyi 20. Bachin tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa Toccata ja fuuga d-molli "tilulii-tilulilu-luuluu", Brandenburgilaiset konsertot, Matteus-passio ja viulukonsertot. Bachin musiikkiin monet ovat tutustuneet muun muassa pelaamalla tietokonepelejä, joiden taustalla hänen musiikkinsa soi varsinkin Commodore 64:n valtakaudella.
Ludvig "Burana" van Beethoven oli hollantilaisesta nimestään huolimatta saksalainen säveltäjä. Hänen tunnetuin sävellyksensä on taustamusiikki Orionin Burana-mainokseen. Muista teoksista mainittakoot pianosonaatit "Pateettinen", "Kuutamosonaatti" ja "Hammerklavier", 5. sinfonia ("Kohtalonsinfonia") ja 9. sinfonia. Beethoven paukutti pianoa niin lujaa, että hän kuuroutui. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan hänen sävellystyösä jatkui kuolemaan asti.
Wolfgang Amadeus Mozart (oik. vaatimattomalta nimeltään Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart) on länsimaisen musiikin ehkä merkittävin ja ainakin toiseksi tuotteliain säveltäjä. Itävaltalaissyntyinen Mozart sävelsi lapsesta lähtien kaikkia silloisia teostyyppejä. Toki Mozart ehti lyhyen elämänsä aikana tekemään myös paljon muuta, kuten pelaamaan uhkapelejä, käymään naisissa ja riitelemään faijansa kanssa. Mozartista on tehty myös lukuisia elokuvia. Tunnetuin niistä on fiktiivinen Amadeus, joka saavutti lukuisia Oscareita ja aiheutti melkoisen Mozart-buumin. Mozartin synnyinkaupungin Salzburgin lentokenttä on nimetty hänen mukaansa. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty muun muassa makeisia, taloja ja katuja. Mozartin tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa oopperat Figaron häät, Don Giovanni ja Taikahuilu ja populääri serenadi no. 13 "Eine Kleine Nachtmusik" sekä lukuisat piano-, viulu- ja käyrätorvikonsertot, pianosonaatit, kesken jäänyt Requiem ja sinfoniat no. 40 ja 41. Mozart kuoli vain 35 vuoden ikäisenä.
Franz Scubert oli itävaltalainen säveltäjä. Hän oli valtavan tuottelias säveltäjä ja ilmeisesti myös ahkera naistenmies, koska hän kärsi hankalasta syfiliksestä jo varsin nuorena. Schubertin tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa pianoteos Serenadi, 9. sinfonia ja kirkkoteos Ave Maria. Maallisen vaelluksensa Schubert päätti vain 31 vuoden iässä.
Frédéric François Chopin on historian merkittävin pianomusiikin säveltäjä ja yksi tunnetuimmista romantiikan ajan säveltäjistä. Puolalaissyntyinen Chopin uudisti sekä pianolle säveltämistä että itse pianonsoittoa. Hänen tunnetuimpia sävellyksiään ovat muun muassa monet etydit, nocturnot, balladit ja masurkat. Chopin kärsi nuorena sikotaudista, minkä epäillään vaikuttaneen hänen seksuaalisuuteensa. Hän ei tiettävästi ollut kovin kiinnostunut naisista, mikä herätti aikanaan epäilyksiä homoseksuaalisuudesta. Toisaalta hän ei oikein pitänyt miehistäkään, mikä kumoaa edellisen väitteen. Avioitumaton ja lapseton Chopin kuoli vain 39 vuoden iässä. Hänen mukaansa on nimetty muun muassa eräs vodkamerkki ja Varsovan kansainvälinen lentokenttä. Lisäksi hänen nimeään kantavaa Puolassa järjestettävää pianokilpailua pidetään yhtenä alan merkittävimmistä. Chopinin hauta Pariisissa on suosittu nähtävyys. 2000-luvulla Chopinin suosio kasvoi edelleen, kun suosittu ja kehuttu elokuva Pianisti niitti mainetta. Elokuvassa soi lähes yksinomaan Chopinin musiikki. Monet miespuoliset amatööripianistit ovat Chopinille suuressa kiitollisuudenvelassa, koska tiettävästi hänen surullista ja sielukasta musiikkiaan soittamalla on tietyissä piireissä helppo saavuttaa naisten suosiota ja sitä myötä päästä pukille.
Pjotr Iljitš Tšaikovski oli venäläinen säveltäjä, joka tunnetaan varsinkin baleteistaan. Tšaikovski ei ollut kovin tuottelias säveltäjä, koska hän kulutti paljon aikaa muun muassa dokaamiseen ja itsesäälissä rypemiseen. Hänen verrattoman herkkä ja kaunis musiikkinsa on kuitenkin tuonut hänelle jalansijan maailman merkittävimpien säveltäjien joukossa. Tunnetuimmista Tšaikovskin sävellyksistä maininnan arvoisia ovat muun muassa baletit Joutsenlampi, Pähkinänsärkijä ja Romoa ja Julia. Niiden kuulemiselta kukaan taitoluistelua joskus televisiosta katsellut ei ole voinut välttyä. Tšaikovskia vitutti usein. Yhtenä syynä oli se, että hän piti pojista eikä tytöistä, mikä oli 1800-luvun Venäjällä varsin hankala juttu. Tšaikovski kärsinkin, masennuksesta, ahdistuksesta ja alkoholismista. Hän teki itsemurhan yhdeksän päivää kuudennen sinfoniansa "Pateettinen" ensiesityksen jälkeen.
Edellisten lisäksi historia tuntee valtavan määrän myös säveltäjiä, jotka ansaitsisivat tässä tulla mainituiksi. Heistä ja muista voivat kaikki halukkaat jatkaa.
Kertaukseksi lyhyt oppimäärä klassisesta musiikista:
Kaikki sellainen musiikki, joka ei ole rockia tai muuta jumputusta ja jota kuunneltiin ala-asteen musiikkitunneilla kasettisoittimelta 1980-luvulla, on yleensä klassista. Klassinen musiikki on usein myös helppo tunnistaa siitä, että sitä soitetaan sellaisilla hassuilla soittimilla kuin viululla, käyrätorvella, oboella tai vielä kummallisemmilla soittimilla monenlaisissa kokoonpanoissa.
Klassinen musiikki ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi siihen syydetään valtion ja kaupunkien taholta hirveästi rahaa. Tällä saadulla rahalla rakennetaan sellaisia rakennuksia kuin Musiikkitalo ja Ooppera, joiden hinnalla saisi monta metriä moottoritietä tai tuhansia vaippoja vanhuksille.
Tyypillinen klassisen musiikin kuuntelija on rouva, joka käyttää turkkia ja asuu Töölössä (Oopperaan pääsee kätevästi kävellen, jos ei viitsi mennä taksilla). Hänellä on myös sylikoira, ja hän halveksii kaikkea muuta musiikkia kuin klassista. Näistä muista musiikkilajeista hän käyttää yleisnimitystä "mökä".
Muutamia merkittäviä säveltäjiä pähkinänkuoressa:
Suomalaisia:
Jean Sibelius (oik. Johan Sibelius) eli "Sibbe" on tunnetuin suomalainen säveltäjä. Hänen säveltämäänsä sävelrunoa Finlandia ei kukaan voi olla tunnistamatta, ainakaan hymniosansa osalta. Muita Sibeliuksen tunnettuja ja populäärejä sävellyksiä ovat muun muassa Valse Triste, Jääkärimarssi ja Karelia. Toki Sibelius sävelsi paljon muutakin, muun muassa seitsemän sinfoniaa, milloin sikarinpoltolta ja viskin siemailulta ehti. Muista ansiosta mainittakoon, että Sibelius pääsi sadan markan seteliin ja on saanut nimeään kantavan musiikkikorkeakoulun ja -lukion. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty lukuisia rakennuksia, katuja, tapahtumia jne. Sibelius lakkasi yllättäen 1920-luvulla säveltämästä, minkä jälkeen hän vietti hiljaiseloa kuolemaansa saakka. Sibelius on haudattu kotitalonsa Ainolan pihaan.
Oskar Merikanto jäi usein pahasti Sibeliuksen varjoon mutta onnistui silti säveltämään muutamia tunnetuiksi jääneitä sävellyksiä. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Kesäillan valssi, joka heräsi 1980-luvulla uuteen kukoistukseen, kun Spede, Vesku ja Simo esittivät sen sanoilla "Pistäppäs soppaan pippuri". Muista sävellyksistä mainittakoon lähes jokaisen amatööripianistin pimputtelema Valse Lente. Oskar Merikannon poika Aarre Merikanto oli myös säveltäjä.
Toivo Kuula sävelsi tunnetun häämarssin ja paradoksaalisesti kuoli saamalla kuulan kalloonsa vuoden 1918 tohinoissa.
Muita merkittäviä suomalaisia säveltäjiä ovat muun muassa Väinö Raitio, Kalevi Aho, Joonas Kokkonen, Aulis Sallinen, Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja epävirallisen sinfonioiden säveltämisen maailmanennätyksen tehnyt ja kapellimestarinakin mainetta niittänyt Leif Segerstam.
Ulkomaisia:
Johann Sebastian Bach sävelsi valtavan määrän kirkko- ja muuta musiikkia. Kuolemansa jälkeen hän vaipui pitkälti unohduksiin, kunnes hänen musiikkinsa arvo havaittiin uudestaan 1800-luvulla. Bach käytti hassua peruukkia ja oli ahkera jatkamaan sukuaan: lapsia hänelle syntyi 20. Bachin tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa Toccata ja fuuga d-molli "tilulii-tilulilu-luuluu", Brandenburgilaiset konsertot, Matteus-passio ja viulukonsertot. Bachin musiikkiin monet ovat tutustuneet muun muassa pelaamalla tietokonepelejä, joiden taustalla hänen musiikkinsa soi varsinkin Commodore 64:n valtakaudella.
Ludvig "Burana" van Beethoven oli hollantilaisesta nimestään huolimatta saksalainen säveltäjä. Hänen tunnetuin sävellyksensä on taustamusiikki Orionin Burana-mainokseen. Muista teoksista mainittakoot pianosonaatit "Pateettinen", "Kuutamosonaatti" ja "Hammerklavier", 5. sinfonia ("Kohtalonsinfonia") ja 9. sinfonia. Beethoven paukutti pianoa niin lujaa, että hän kuuroutui. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan hänen sävellystyösä jatkui kuolemaan asti.
Wolfgang Amadeus Mozart (oik. vaatimattomalta nimeltään Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart) on länsimaisen musiikin ehkä merkittävin ja ainakin toiseksi tuotteliain säveltäjä. Itävaltalaissyntyinen Mozart sävelsi lapsesta lähtien kaikkia silloisia teostyyppejä. Toki Mozart ehti lyhyen elämänsä aikana tekemään myös paljon muuta, kuten pelaamaan uhkapelejä, käymään naisissa ja riitelemään faijansa kanssa. Mozartista on tehty myös lukuisia elokuvia. Tunnetuin niistä on fiktiivinen Amadeus, joka saavutti lukuisia Oscareita ja aiheutti melkoisen Mozart-buumin. Mozartin synnyinkaupungin Salzburgin lentokenttä on nimetty hänen mukaansa. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty muun muassa makeisia, taloja ja katuja. Mozartin tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa oopperat Figaron häät, Don Giovanni ja Taikahuilu ja populääri serenadi no. 13 "Eine Kleine Nachtmusik" sekä lukuisat piano-, viulu- ja käyrätorvikonsertot, pianosonaatit, kesken jäänyt Requiem ja sinfoniat no. 40 ja 41. Mozart kuoli vain 35 vuoden ikäisenä.
Franz Scubert oli itävaltalainen säveltäjä. Hän oli valtavan tuottelias säveltäjä ja ilmeisesti myös ahkera naistenmies, koska hän kärsi hankalasta syfiliksestä jo varsin nuorena. Schubertin tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa pianoteos Serenadi, 9. sinfonia ja kirkkoteos Ave Maria. Maallisen vaelluksensa Schubert päätti vain 31 vuoden iässä.
Frédéric François Chopin on historian merkittävin pianomusiikin säveltäjä ja yksi tunnetuimmista romantiikan ajan säveltäjistä. Puolalaissyntyinen Chopin uudisti sekä pianolle säveltämistä että itse pianonsoittoa. Hänen tunnetuimpia sävellyksiään ovat muun muassa monet etydit, nocturnot, balladit ja masurkat. Chopin kärsi nuorena sikotaudista, minkä epäillään vaikuttaneen hänen seksuaalisuuteensa. Hän ei tiettävästi ollut kovin kiinnostunut naisista, mikä herätti aikanaan epäilyksiä homoseksuaalisuudesta. Toisaalta hän ei oikein pitänyt miehistäkään, mikä kumoaa edellisen väitteen. Avioitumaton ja lapseton Chopin kuoli vain 39 vuoden iässä. Hänen mukaansa on nimetty muun muassa eräs vodkamerkki ja Varsovan kansainvälinen lentokenttä. Lisäksi hänen nimeään kantavaa Puolassa järjestettävää pianokilpailua pidetään yhtenä alan merkittävimmistä. Chopinin hauta Pariisissa on suosittu nähtävyys. 2000-luvulla Chopinin suosio kasvoi edelleen, kun suosittu ja kehuttu elokuva Pianisti niitti mainetta. Elokuvassa soi lähes yksinomaan Chopinin musiikki. Monet miespuoliset amatööripianistit ovat Chopinille suuressa kiitollisuudenvelassa, koska tiettävästi hänen surullista ja sielukasta musiikkiaan soittamalla on tietyissä piireissä helppo saavuttaa naisten suosiota ja sitä myötä päästä pukille.
Pjotr Iljitš Tšaikovski oli venäläinen säveltäjä, joka tunnetaan varsinkin baleteistaan. Tšaikovski ei ollut kovin tuottelias säveltäjä, koska hän kulutti paljon aikaa muun muassa dokaamiseen ja itsesäälissä rypemiseen. Hänen verrattoman herkkä ja kaunis musiikkinsa on kuitenkin tuonut hänelle jalansijan maailman merkittävimpien säveltäjien joukossa. Tunnetuimmista Tšaikovskin sävellyksistä maininnan arvoisia ovat muun muassa baletit Joutsenlampi, Pähkinänsärkijä ja Romoa ja Julia. Niiden kuulemiselta kukaan taitoluistelua joskus televisiosta katsellut ei ole voinut välttyä. Tšaikovskia vitutti usein. Yhtenä syynä oli se, että hän piti pojista eikä tytöistä, mikä oli 1800-luvun Venäjällä varsin hankala juttu. Tšaikovski kärsinkin, masennuksesta, ahdistuksesta ja alkoholismista. Hän teki itsemurhan yhdeksän päivää kuudennen sinfoniansa "Pateettinen" ensiesityksen jälkeen.
Edellisten lisäksi historia tuntee valtavan määrän myös säveltäjiä, jotka ansaitsisivat tässä tulla mainituiksi. Heistä ja muista voivat kaikki halukkaat jatkaa.
Viimeksi muokattu: