Kokoomus

[Analyzer]

Kokoomuksen kannatus ei lähde sitten millään nousuun, vaikka hallituspohjan pitäisi tarjota siihen kaikki edellytykset.

Yksi syy on sinänsä kyvykäs, mutta valitettavan tylsä ja karismaton puheenjohtaja. Sitä aihetta onkin paljon ruodittu.

Maahanmuuttoteemat jakavat puoluetta ja lopputuloksena koitetaan myötäillä molempiin suuntiin eri edustajien suulla. Tämä lienee yksi syy.

Ehkä kenties suurin syy löytyy kuitenkin Kokoomuksen ilmastopolitiikasta. Kokoomus esiintyy vastuullisena puolueena myös ilmastonmuutoksen suhteen, mutta itseasiassa vastustaa kaikkia konkreettisia toimenpiteitä turpeen alasajoa lukuunottamatta. Kokoomuksella on kova kamppailu vihreiden kanssa koulutettujen naisten kannatuksesta, joka on kääntymässä viimeksi mainitun eduksi. Kokoomus on tässä teemassa todella pahasti jumissa, koska kunnianhimoinen ilmastopolitiikka taas toisaalta saattaa aiheuttaa vuodon persuihin. Esim Keskustalla ei ole tässä teemassa samanlaista ongelmaa, koska keskivertokepulainen taitaa pohjimmiltaan toivoa, että merkittäviä ilmastotoimia ei tehdä. Syystä, että ne helposti lankeavat maksettavaksi juuri maaseudun väestölle. Kuitenkin halutaan puhetasolla esiintyä vastuullisesti. Sen sijaan Kokoomuksen äänestäjissä uskon olevan merkittävä määrä jo sellaistakin porukkaa, joka haluaa kovia ilmastotoimia.

Kokoomus ajaa sekä maahanmuuttopolitiikassa, että ilmastopolitiikassa kaksilla vankkureilla. Se tekee sen ehkä härskimmin kuin mikään muu puolue. Näyttää siltä, että se ei toimi ja Kokoomuksellakin alkaisi olla linjavetojen paikka etenkin näissä teemoissa.

 

[Walrus21]

Kokoomus ajaa sekä maahanmuuttopolitiikassa, että ilmastopolitiikassa kaksilla vankkureilla. Se tekee sen ehkä härskimmin kuin mikään muu puolue. Näyttää siltä, että se ei toimi ja Kokoomuksellakin alkaisi olla linjavetojen paikka etenkin näissä teemoissa.

En nyt liikaa lähtisi hätiköimään. Syksy on ollut kokoomukselta aika vahva, kun puolue on päässyt mm. välikysymyksen kautta profiloitumaan. Persuihin verrattuna kokoomuksella on ollut paljon substanssia hallituksen kritisoimisessa.

Ensi kesänä on luvassa puheenjohtajakisa, jossa todennäköisesti valitaan Häkkänen Orpon tilalle. Lepomäkikään ei ole poissuljettu, mutta hän vaikuttaa toisinaan turhan yksipuoliselta.

Orpolla on nyt siis "etsikkoaika", jolloin pitäisi nostaa kannatus 20 % tuntumaan. Minusta tuo tavoite on realismin rajoissa, mutta ilmaiseksi se ei tule.

Uskoisin tämän kokoomuksen ilmastolinjan olevan loppujen lopuksi sellainen, joka tyydyttää suurinta osaa kannattajista. Etenkin nyt oppositiosta käsin on vielä kohtuullisen helppo droppailla piikkejä turpeesta yms, kun ei tarvitse olla itse vastuussa niiden ylläpitämisestä.

 

[Cobol]

Ehkä kenties suurin syy löytyy kuitenkin Kokoomuksen ilmastopolitiikasta. Kokoomus esiintyy vastuullisena puolueena myös ilmastonmuutoksen suhteen, mutta itseasiassa vastustaa kaikkia konkreettisia toimenpiteitä turpeen alasajoa lukuunottamatta.

Mistä tällaine käsitys - demareilta? Todellisuudessa Kokoomuksen konkreettiset esitykset pesevät milloin tahansa hallituksen vastaavaat. Tässä muutama poiminta. Enemmänkin on, mutta taitaa tulla viestin maximiraja vastaan:


* Suomen tulee tähdätä lähes päästöneutraaliksi (päästöt ja nielut yhtä suuret) 2030-luvulla ja lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius voidaan siten saavuttaa jo selvästi ennen päästöttömyyttä, koska Suomen metsät sitovat runsaasti hiiltä ilmasta.

* Jatketaan eteenpäin ilmastotaistelun esimerkkimaana. Kehitetään keskeisimpiä uusia puhtaita teknologioita ja ratkaisuja Suomessa ja myydään kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen.

* Suomi kantaa globaalin ilmastovastuunsa sekä ilmastorahoituksella, aktiivisella osallistumisella kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön ja etenkin vähähiilisten teknologian ja ratkaisujen kehittäjänä ja viejänä sekä hiilen hinnoittelun edistäjänä.

* Tehdään päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi niin yrityksille kuin kotitalouksille ensisijaisesti päästöjen hinnoittelulla.

* Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.

* Tarkistetaan EU:n vuodelle 2030 asetettua päästöjen vähentämistavoitetta siten, että 40 prosentin vähennysten sijaan tähdätään vähintään 55 prosentin päästövähennyksiin. Ohjataan vähennykset pääosin päästökauppasektorille, jolloin päästövähennykset toteutuvat tehokkaasti edullisuusjärjestyksessä.

* Harkitaan päästökauppasektorilla tarvittaessa päästöjen riittävän hinnoittelun varmistamista ns. lattiahintamallilla vähintään pohjoismaisen sähkömarkkinan laajuisella alueella.

* Suomen verotuksessa siirretään verotuksen painoa työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen.

* Kokoomus hakee EU-ja WTO-tasolla ratkaisuja, joilla epäreilua kilpailua voidaan kompensoida esimerkiksi hiilitullein niissä tuoteryhmissä, joissa hiilipäästöjen hinnoittelu EU:n kanssa kilpailevassa tuotantoympäristössä on olennaisesti kevyempi ja päästöhinnoittelulla merkittävä vaikutus tuotannon sijoittamiseen.

* Luodaan lämmityspolttoaineiden verotuksen osalta pitkäjänteinen ohjelma, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain. Myös turpeen energiakäyttö tuodaan asteittain veron piiriin.

* Yritystukien painopistettä tulee siirtää tuotekehitystä ja päästöttömiä ratkaisuja tukevaan suuntaan. Kompensoivia tukia tulee rajata tarkemmin valtioiden päätösten aiheuttamiin kilpailuvääristymiin.

* Energiaan liittyvissä tuissa tulee suosia päästöjen vähentämistä, kuten siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähkön tai tuotannon sivuvirtojen käyttöön erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainoa parantavan ajallisen kulutusjouston tai varastoinnin potentiaalin hyödyntäen.

* Poistetaan fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautus asteittain ensi vaalikauden aikana.

* Varmistetaan, että öljyllä erillislämmitetyt talot ja kiinteistöt siirtyvät päästöttömämpiin ratkaisuihin 2020-luvun aikana.

* Kohdennetaan kaikki uudet energiatukipäätökset jo tulevalla hallituskaudella muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin. 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaaminen perustuu muuhun kuin bioenergian lisäämiseen.

* Tehdään Suomesta energian varastoinnin ja kulutusjouston edelläkävijä. Sähkön verotus ja verkkomaksujen perusteet muutetaan siten, että ne kannustavat kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua.

* Säätömarkkinalla toimimisen täytyy olla niin kätevää ja kannattavaa, että yli puolet Suomen kotitalouksista ja yrityksistä toimii vuoteen 2025 mennessä myös sähkömeklarina - automatiikka ostaa halvalla ja myy kalliina hetkenä varastosta tai säätämällä hetkellisesti kulutustaan.

* Harkitaan uusissa taloissa velvoitetta kulutusjoustoautomatiikalle. Laitteisto maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin ja vähentää siten asumisen kustannuksia. Rakentamisen markkinamalli ja taloyhtiöiden päätöksentekotapa kuitenkin hidastaa takaisinmaksuajaltaan järkevän ja kestävän energiamurroksen kannalta keskeisen tekniikan yleistymistä.

* Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla. Ohjauskeinojen valinnassa tunnistetaan alueelliset erityispiirteet.

* Käyttövoimavero poistetaan kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella.

* Työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan. Työsuhdeautoihin vaikuttamalla voidaan muuttaa merkittävästi Suomeen uusina rekisteröitävien autojen ominaisuuksia ja saada uuden tekniikan autoja muutamassa vuodessa käytettyjen autojen markkinoille.

* Tulevaisuuden kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia myös jakamistalouteen sekä autottomaan tai taksi- ja joukkoliikenteen yhdistelmiin nojautuvaan elämäntapaan. Edistetään pyöräilyä erityisesti väyläratkaisuilla sekä mahdollistamalla eri kulkutapoja ja markkinoiden luovuutta yhdistävien liikkumistapojen kehittyminen.

* Kaavoituksessa luodaan standardeja ja vauhditetaan tai hidastetaan asumisen ja liikkumisen ratkaisujen kehitystä. Annetaan kaavoituksessa siis mahdollisuuksia yksilöllisyyteen ja kannustetaan luovuuteen vähäpäästöisen asumisen ja arjen valinnoissa.

* Kehitetään määrätietoisesti raideliikennettä ja sen runkoverkkoa siten, että keskeisten kaupunkien välisessä liikenteessä juna on ajallisesti ylivoimainen lentämiseen nähden ja teollisuus pystyy tehostamaan rautatielogistiikkaa sekä vähentämään kuljetusten päästöjä.

* Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava.

* EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.

* Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään

* Minimoidaan ruokahävikki poistamalla esteitä ja luomalla kannusteita.

* Vähennetään vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen suljetummalla ravinnekierrolla ja hyödyntämällä kestävästi Suomen hyvää käyttöveden saatavuutta.

* Varmistetaan, että orgaaniset ravinteet ja etenkin lannan sisältämät ravinteet, liikkuvat ylijäämäalueilta puutosalueille. - Luodaan esimerkiksi kierrätysravinteiden sekoitevelvoite tai asetetaan peltolannoittamisen fosforirajat kestävälle tasolle viimeisimmän tutkimuksen mukaan.

* Kannustetaan hyvään agroekologiaan ja hyvinvoivaan maaperään esimerkiksi viljelykiertoa lisäämällä ja kasvipeitteisyyden lisäämiseen. Pidetään ravinteet pellossa ja hyödynnetään luonnon omia ekosysteemejä. Vähennetään vesistöjen ravinnekuormitusta peltomaan rakenteesta huolehtimalla.

* Edellytetään kaupunkien jäteveden käsittelyssä toimintavarmuuden ja käsittelyn laadun varmistamista siten, että käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukset vesistöihin vähenevät murto-osaan vuoteen 2025 mennessä ja ravinteiden talteenotossa päästään kaikkialla parhaiden käytäntöjen tasolle.

* Panostetaan tutkimukseen, jonka avulla löydetään keinot hillitä Itämeren pohjan ravinteiden vapautumista.

Kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin: Vapaus tarvitsee vastuuta – kokoomus.fi

Kokoomuksen ympäristöohjelma. Olemme 100 vuotta pyrkineet kehittämään Suomea siten, että jätämme maan aina kestävämmässä kunnossa seuraavalle polvelle.

www.kokoomus.fi

 

[Analyzer]

Uskoisin tämän kokoomuksen ilmastolinjan olevan loppujen lopuksi sellainen, joka tyydyttää suurinta osaa kannattajista. Etenkin nyt oppositiosta käsin on vielä kohtuullisen helppo droppailla piikkejä turpeesta yms, kun ei tarvitse olla itse vastuussa niiden ylläpitämisestä.

Kokoomuksen ja Keskustan ilmastolinja on se, että kantaa ei oteta. Suurelle osalle Kokoomuksen nykykannattajia tämä passaa varmaan vallan hyvin. Tästä olemme samaa mieltä. Minä toin kuitenkin esille niitä teemoja, joidenka vuoksi Kokoomus ei näytä kasvavan, vaikka näin voisi olettaa hallituspohja huomioiden käyvän.

Kokoomusta aiemmin äänestäjistä osa on valinnut vihreät ja osa persut - vastakkaisista syistä. Ilmasto- ja maahanmuuttoteemat tulevat tulevaisuudessa vain korostumaan ja Kokoomusta äänestämällä näihin teemoihin ei äänestäjä pysty ottamaan kantaa suuntaan tai toiseen.

Yksi piikki lihassa on sitten vielä se, että Halla-aho alkoi jo ennen vaaleja kuuluttamaan talouskurin perään, kun näki mikä pohja sieltä on muotoutumassa. Tämä oli ennen vain Kokoomuksen pelikenttää.

Heitän vielä yhden ajatuksen, joka koskee kenttäväkeä. Persut on todella aktiivinen toripuolue vaalien välilläkin. Kansanedustajat reissaavat vierailemaan vuorovedolla eri vaalipiirien tapahtumiin harvase viikonloppu. Kokoomuksella tällaista aktiivisuutta esiintyy puolta vuotta ennen vaaleja. Keskustalla on parhaimmillaan hyvä kenttä, mutta se ei ole sitten Sipilän messias-vaiheen syttynyt liekkiin. Kenttäaktiivisuudessa Kokoomus on ns porvaripuolueista heikoin. Joku merkitys silläkin lienee.

 

[Analyzer]

Mistä tällaine käsitys - demareilta? Todellisuudessa Kokoomuksen konkreettiset esitykset pesevät milloin tahansa hallituksen vastaavaat. Tässä muutama poiminta. Enemmänkin on, mutta taitaa tulla viestin maximiraja vastaan:


* Suomen tulee tähdätä lähes päästöneutraaliksi (päästöt ja nielut yhtä suuret) 2030-luvulla ja lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius voidaan siten saavuttaa jo selvästi ennen päästöttömyyttä, koska Suomen metsät sitovat runsaasti hiiltä ilmasta.

* Jatketaan eteenpäin ilmastotaistelun esimerkkimaana. Kehitetään keskeisimpiä uusia puhtaita teknologioita ja ratkaisuja Suomessa ja myydään kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen.

* Suomi kantaa globaalin ilmastovastuunsa sekä ilmastorahoituksella, aktiivisella osallistumisella kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön ja etenkin vähähiilisten teknologian ja ratkaisujen kehittäjänä ja viejänä sekä hiilen hinnoittelun edistäjänä.

* Tehdään päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi niin yrityksille kuin kotitalouksille ensisijaisesti päästöjen hinnoittelulla.

* Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.

* Tarkistetaan EU:n vuodelle 2030 asetettua päästöjen vähentämistavoitetta siten, että 40 prosentin vähennysten sijaan tähdätään vähintään 55 prosentin päästövähennyksiin. Ohjataan vähennykset pääosin päästökauppasektorille, jolloin päästövähennykset toteutuvat tehokkaasti edullisuusjärjestyksessä.

* Harkitaan päästökauppasektorilla tarvittaessa päästöjen riittävän hinnoittelun varmistamista ns. lattiahintamallilla vähintään pohjoismaisen sähkömarkkinan laajuisella alueella.

* Suomen verotuksessa siirretään verotuksen painoa työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen.

* Kokoomus hakee EU-ja WTO-tasolla ratkaisuja, joilla epäreilua kilpailua voidaan kompensoida esimerkiksi hiilitullein niissä tuoteryhmissä, joissa hiilipäästöjen hinnoittelu EU:n kanssa kilpailevassa tuotantoympäristössä on olennaisesti kevyempi ja päästöhinnoittelulla merkittävä vaikutus tuotannon sijoittamiseen.

* Luodaan lämmityspolttoaineiden verotuksen osalta pitkäjänteinen ohjelma, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain. Myös turpeen energiakäyttö tuodaan asteittain veron piiriin.

* Yritystukien painopistettä tulee siirtää tuotekehitystä ja päästöttömiä ratkaisuja tukevaan suuntaan. Kompensoivia tukia tulee rajata tarkemmin valtioiden päätösten aiheuttamiin kilpailuvääristymiin.

* Energiaan liittyvissä tuissa tulee suosia päästöjen vähentämistä, kuten siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähkön tai tuotannon sivuvirtojen käyttöön erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainoa parantavan ajallisen kulutusjouston tai varastoinnin potentiaalin hyödyntäen.

* Poistetaan fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautus asteittain ensi vaalikauden aikana.

* Varmistetaan, että öljyllä erillislämmitetyt talot ja kiinteistöt siirtyvät päästöttömämpiin ratkaisuihin 2020-luvun aikana.

* Kohdennetaan kaikki uudet energiatukipäätökset jo tulevalla hallituskaudella muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin. 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaaminen perustuu muuhun kuin bioenergian lisäämiseen.

* Tehdään Suomesta energian varastoinnin ja kulutusjouston edelläkävijä. Sähkön verotus ja verkkomaksujen perusteet muutetaan siten, että ne kannustavat kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua.

* Säätömarkkinalla toimimisen täytyy olla niin kätevää ja kannattavaa, että yli puolet Suomen kotitalouksista ja yrityksistä toimii vuoteen 2025 mennessä myös sähkömeklarina - automatiikka ostaa halvalla ja myy kalliina hetkenä varastosta tai säätämällä hetkellisesti kulutustaan.

* Harkitaan uusissa taloissa velvoitetta kulutusjoustoautomatiikalle. Laitteisto maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin ja vähentää siten asumisen kustannuksia. Rakentamisen markkinamalli ja taloyhtiöiden päätöksentekotapa kuitenkin hidastaa takaisinmaksuajaltaan järkevän ja kestävän energiamurroksen kannalta keskeisen tekniikan yleistymistä.

* Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla. Ohjauskeinojen valinnassa tunnistetaan alueelliset erityispiirteet.

* Käyttövoimavero poistetaan kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella.

* Työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan. Työsuhdeautoihin vaikuttamalla voidaan muuttaa merkittävästi Suomeen uusina rekisteröitävien autojen ominaisuuksia ja saada uuden tekniikan autoja muutamassa vuodessa käytettyjen autojen markkinoille.

* Tulevaisuuden kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia myös jakamistalouteen sekä autottomaan tai taksi- ja joukkoliikenteen yhdistelmiin nojautuvaan elämäntapaan. Edistetään pyöräilyä erityisesti väyläratkaisuilla sekä mahdollistamalla eri kulkutapoja ja markkinoiden luovuutta yhdistävien liikkumistapojen kehittyminen.

* Kaavoituksessa luodaan standardeja ja vauhditetaan tai hidastetaan asumisen ja liikkumisen ratkaisujen kehitystä. Annetaan kaavoituksessa siis mahdollisuuksia yksilöllisyyteen ja kannustetaan luovuuteen vähäpäästöisen asumisen ja arjen valinnoissa.

* Kehitetään määrätietoisesti raideliikennettä ja sen runkoverkkoa siten, että keskeisten kaupunkien välisessä liikenteessä juna on ajallisesti ylivoimainen lentämiseen nähden ja teollisuus pystyy tehostamaan rautatielogistiikkaa sekä vähentämään kuljetusten päästöjä.

* Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava.

* EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.

* Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään

* Minimoidaan ruokahävikki poistamalla esteitä ja luomalla kannusteita.

* Vähennetään vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen suljetummalla ravinnekierrolla ja hyödyntämällä kestävästi Suomen hyvää käyttöveden saatavuutta.

* Varmistetaan, että orgaaniset ravinteet ja etenkin lannan sisältämät ravinteet, liikkuvat ylijäämäalueilta puutosalueille. - Luodaan esimerkiksi kierrätysravinteiden sekoitevelvoite tai asetetaan peltolannoittamisen fosforirajat kestävälle tasolle viimeisimmän tutkimuksen mukaan.

* Kannustetaan hyvään agroekologiaan ja hyvinvoivaan maaperään esimerkiksi viljelykiertoa lisäämällä ja kasvipeitteisyyden lisäämiseen. Pidetään ravinteet pellossa ja hyödynnetään luonnon omia ekosysteemejä. Vähennetään vesistöjen ravinnekuormitusta peltomaan rakenteesta huolehtimalla.

* Edellytetään kaupunkien jäteveden käsittelyssä toimintavarmuuden ja käsittelyn laadun varmistamista siten, että käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukset vesistöihin vähenevät murto-osaan vuoteen 2025 mennessä ja ravinteiden talteenotossa päästään kaikkialla parhaiden käytäntöjen tasolle.

* Panostetaan tutkimukseen, jonka avulla löydetään keinot hillitä Itämeren pohjan ravinteiden vapautumista.

Kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin: Vapaus tarvitsee vastuuta – kokoomus.fi

Kokoomuksen ympäristöohjelma. Olemme 100 vuotta pyrkineet kehittämään Suomea siten, että jätämme maan aina kestävämmässä kunnossa seuraavalle polvelle.

www.kokoomus.fi

Kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista.

Kokoomus oli juuri neljä vuotta hallituksessa, joka ei tehnyt millään muotoa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Kiitos kuitenkin linkistä, tuo että Kokoomus kannattaa hiilitulleja olikin minulle täysin uusi tieto. Aiemmin se on tyrmätty. Toivottavasti kuulen siitä lähiaikoina lisää, muutenkin kuin vain pienenä printtinä Kokoomuksen nettisivuilla.

 

[Cobol]

Kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista.

Kokoomus oli juuri neljä vuotta hallituksessa, joka ei tehnyt millään muotoa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Jos on Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaa, professori Markku Ollikaista uskominen, nykyinen hallitus ei aio tehdä riittävän konkreettista ensi vuonnakaan. Minusta tämä tosin kertoo siitä, kuinka vaikeasta kokonaisuudesta on kysymys. Sitä käsiteltiin tänäänkin ilmastoketjussa. Jokin tietty päätös, jota vaaditaan tässä ja nyt heti, voikin aiheuttaa enemmän ongelmia toisaalla, kuin ajamalla jotain alas vuosien aikana.

Silti Kokoomus ei siis suinkaan vastusta kaikkia muita toimenpiteitä pl. turve, vaikka muuta väitit. Eduskunnassa Kokoomus on valmis yhteistyöhön ilmaston osalta.

 

[Analyzer]

Lisäys. Käypä lukemassa vihreiden, demareiden ja vasemmistoliiton ohjelmat. Siellä vasta toimenpiteitä riittääkin, mutta ei niistäkään toteuteta hallitukseen päästessä edes murto-osaa.

Itse haen vielä omaa kantaani sen suhteen, että tuleeko Suomen pyrkiä olemaan ns etulinjassa ilmastonmuutostaistelussa. Monisäikeinen asia.
Vaadin kuitenkin toimenpiteitä kaikilta niiltä puolueilta, jotka ovat sen ek-vaaleissa ottaneet yhdeksi kärkiteemakseen.

 

[Analyzer]

Jos on Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaa, professori Markku Ollikaista uskominen, nykyinen hallitus ei aio tehdä riittävän konkreettista ensi vuonnakaan. Minusta tämä tosin kertoo siitä, kuinka vaikeasta kokonaisuudesta on kysymys. Sitä käsiteltiin tänäänkin ilmastoketjussa.

Nykyinen hallitus ei ole vielä tehnyt yhtään mitään konkreettista. Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että äänestäjien reaktioita pelätään.

Erityisen pettynyt olen siihen, että merkittäviä raidehankkeita ei tulla aloittamaan tällä(kään) vaalikaudella.

 

[Cobol]

Lisäys. Käypä lukemassa vihreiden, demareiden ja vasemmistoliiton ohjelmat. Siellä vasta toimenpiteitä riittääkin, mutta ei niistäkään toteuteta hallitukseen päästessä edes murto-osaa.

Mulla on ollut tapana lukea puolueiden tärkeimmät ohjelmat. Aika monta kertaa olen niitä käynyt läpi täälläkin. Ilmaston osalta pidän hyvänä, että lähes kaikki ovat nyt samalla kartalla. Se mahdollistaa toivottavasti järkeviä ratkaisuja, vaikka hallitukset vaihtuvatkin. Kokoomuksen ja Kepun hallitus ei saanut ilmastosta mitään samanlaista painetta vuonna 2015 kun hallitusohjelmaa laadittiin, kun verrokkina on Rinteen hallitus ja eduskuntavaalit 2019.

Itse haen vielä omaa kantaani sen suhteen, että tuleeko Suomen pyrkiä olemaan ns etulinjassa ilmastonmuutostaistelussa. Monisäikeinen asia.

Eturintama on monessa suhteessa parempi. Varmasti on poikkeuksia, mutta noin keskimäärin tuotannon kehittäminen vastaamaan uusia standardeja ja niistä hyötyminen kuulostaa järkevältä. Tänne suuntaisin paukkuja.

Nykyinen hallitus ei ole vielä tehnyt yhtään mitään konkreettista. Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että äänestäjien reaktioita pelätään.

Luulen myös, että Rinteen saamat laskelmat talouden käänteestä virkamiehiltä kertovat, että rahaa ei tule lisää (ilman lainoja) ja että Suomen kasvutavoite on jo syytä haudata. Tämän toki Rinteen porukat ja vihreät ja vassarit tiesivät jo ennen hallitusohjelman tekemistä. Mutta he kaikki nostattivat vähän epämääräisin lupauksin ilmastovaalit, koska toinen vaihtoehto olisi ollut maahanmuuttovaalit, jossa persut olisivat kenties jo silloin vetäneet 20 prosenttia.

Erityisen pettynyt olen siihen, että merkittäviä raidehankkeita ei tulla aloittamaan tällä(kään) vaalikaudella.

Raidehankkeiden osalta ei kai ole haluista kiinni, vaan rahasta ja ajasta suunnitella. Kun joku Pisara-rata 8 km maksaa sellaiset 2.0 miljardia ja tunnin ratahankkeet siihen päälle, kulut on luokkaa 7-10 miljardia. Vaikka hallitusta voi haukkua - ja niin teen välillä itsekin - kannattaa muistaa se, että hävittäjähankinta on sekin luokkaa 7-12 miljardia + käyttökulut päälle. Ei yksikään hallitus voi toteuttaa kaikkea. Oppositiokaan ei pystyisi, jos olisi hallituksessa.

Kokoomuksen osalta on kuitenkin ongelmat myös muualla. Orpo pelaa kaksilla korteilla NATO:sta, ja puolueväki ei tykkää, kun Orpo sooloili sen osalta puolueskokouspäätöksen ohittaen. Muutenkin Orpolla on uskottavuusongelma ja menee vaihtoon. Seuraava puheenjohtaja on Lepomäki. Ei siksi, että on nainen, vaan siksi, että edustaa arvoliberaalia markkinataloutta.

 

[Analyzer]

Mulla on ollut tapana lukea puolueiden tärkeimmät ohjelmat. Aika monta kertaa olen niitä käynyt läpi täälläkin. Ilmaston osalta pidän hyvänä, että lähes kaikki ovat nyt samalla kartalla. Se mahdollistaa toivottavasti järkeviä ratkaisuja, vaikka hallitukset vaihtuvatkin. Kokoomuksen ja Kepun hallitus ei saanut ilmastosta mitään samanlaista painetta vuonna 2015 kun hallitusohjelmaa laadittiin, kun verrokkina on Rinteen hallitus ja eduskuntavaalit 2019.



Eturintama on monessa suhteessa parempi. Varmasti on poikkeuksia, mutta noin keskimäärin tuotannon kehittäminen vastaamaan uusia standardeja ja niistä hyötyminen kuulostaa järkevältä. Tänne suuntaisin paukkuja.



Luulen myös, että Rinteen saamat laskelmat talouden käänteestä virkamiehiltä kertovat, että rahaa ei tule lisää (ilman lainoja) ja että Suomen kasvutavoite on jo syytä haudata. Tämän toki Rinteen porukat ja vihreät ja vassarit tiesivät jo ennen hallitusohjelman tekemistä. Mutta he kaikki nostattivat vähän epämääräisin lupauksin ilmastovaalit, koska toinen vaihtoehto olisi ollut maahanmuuttovaalit, jossa persut olisivat kenties jo silloin vetäneet 20 prosenttia.



Raidehankkeiden osalta ei kai ole haluista kiinni, vaan rahasta ja ajasta suunnitella. Kun joku Pisara-rata 8 km maksaa sellaiset 2.0 miljardia ja tunnin ratahankkeet siihen päälle, kulut on luokkaa 7-10 miljardia. Vaikka hallitusta voi haukkua - ja niin teen välillä itsekin - kannattaa muistaa se, että hävittäjähankinta on sekin luokkaa 7-12 miljardia + käyttökulut päälle. Ei yksikään hallitus voi toteuttaa kaikkea. Oppositiokaan ei pystyisi, jos olisi hallituksessa.

Kokoomuksen osalta on kuitenkin ongelmat myös muualla. Orpo pelaa kaksilla korteilla NATO:sta, ja puolueväki ei tykkää, kun Orpo sooloili sen osalta puolueskokouspäätöksen ohittaen. Muutenkin Orpolla on uskottavuusongelma ja menee vaihtoon. Seuraava puheenjohtaja on Lepomäki. Ei siksi, että on nainen, vaan siksi, että edustaa arvoliberaalia markkinataloutta.

Teknologian, koulutuksen ja tutkimuksen saralla varmasti valtaosa suomalaisista kannattaa eturintamassa oloa. Sinne isoja satsauksia, antaa mennä vaan. Mielipiteitä jakaa lihaverot, polttoaineverojen nosto, energiaverojen nostot jne. Asioita kannattaa olla ratkomassa, mutta kannattaako promillen päästöillä lähteä tavan kansalaisen elämää hankaloittamaan, kun sillä ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa? Toki se kuuluisa esimerkin voima, johon osa uskoo ja osa ei. Itse haen tältä osin kantaani.

Ei kukaan odota näkevänsä tällä vaalikaudella valmista "tunnin ratahanketta". Sillä kolmen miljardin valtion omaisuuden myynnillä homma olisi saatu kuitenkin hyvään vauhtiin ja se olisi ollut oikea tulevaisuusinvestointi. Nyt myydään valtion omaisuutta, jotta voidaan laittaa kehitysapuun lisää rahaa.
Marin selvittelee tässä 4 vuotta ja sitten seuraava hallitus jatkaa selvittelyä taas 4 vuotta. Muutamat työryhmät nimitetään aina vuoden välein, jotta näyttäisi, että jotain puuhataan.

 

[Cobol]

EU ei pitäisi @Analyzer ongelmana, jos Suomi ottaisi lisävelkaa tuottaviin investointeihin. Kaiken lisäksi sen saisi miinuskorolla. En nyt lähde laajemmin hallituksesta Kokoomuksen ketjussa keskustelemaan, mutta olet pitkälti oikeassa. Hallituksen päätös myydä omaisuutta tarkoittaa parhaimpien sijoitusten osin laittamista lihoiksi. Tämä puolestaan tarkoittaa osinkotulojen menetystä.

Ei järkeä, vaikka valtion omistusta voisi sinänsä karsia. Mutta ei kulutusmenojen tai syömävelan tilkkeeksi.

 

[Walrus21]

Asioita kannattaa olla ratkomassa, mutta kannattaako promillen päästöillä lähteä tavan kansalaisen elämää hankaloittamaan, kun sillä ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa?

Tämä on se positio, jossa epäilen yli puolet suomalaisista olevan. Kokoomus on ainakin leimallisesti talouspuolue, joten tuskin he lähtevät tavoittelemaan ilmastojohtajuutta talouskasvun kustannuksella.

Toki pitkällä aikavälillä on typerää jämähtää turveparatiisiksi ja "autoilun Kuubaksi", mutta yhden hallituskauden aikana tehtävät radikaalit muutokset ovat poliittisesti aika herkkää kamaa.

Vihreiden, vasureiden ja sdp:n sumutuksesta olen samaa mieltä. Retoriikan tasolla otettiin koko maapallo sylkkyyn ja rutistettiin kovaa. Nyt sitten mietitään, miten saadaan tulevissa vaaleissa äänet jostain Kyyvedeltä tai Ilomantsista.

 

[Kilgore Trout]

En nyt liikaa lähtisi hätiköimään. Syksy on ollut kokoomukselta aika vahva, kun puolue on päässyt mm. välikysymyksen kautta profiloitumaan. Persuihin verrattuna kokoomuksella on ollut paljon substanssia hallituksen kritisoimisessa.

Valitettavasti näyttää siltä, ettei substanssi ole muodissa.

 

[Analyzer]

Tämä on se positio, jossa epäilen yli puolet suomalaisista olevan. Kokoomus on ainakin leimallisesti talouspuolue, joten tuskin he lähtevät tavoittelemaan ilmastojohtajuutta talouskasvun kustannuksella.

Epäilemättä näin. Ja alkuperäisen väitteeni mukaisesti näen, että osa aiemmin kokoomusta äänestäneistä korkeakoulutetuista naisista sekä opiskelijoista on valinnut uudeksi puolueekseen vihreät. Kokoomukselle ilmastopolitiikka on kaksiteräinen miekka ja he eivät pidä sitä keskiössä. Toki haluavat esiintyä retorisesti vastuullisesti.

Joillekin aiemmista kokoomuslaisista taas tämä retoriikkakin on jo liikaa ja he taas kääntyvät persujen puoleen.

Edelleen olen sitä mieltä, että Kokoomuksen on otettava vahvemmin kantaa maahanmuutto ja ilmastoasioihin. Poliittinen ympäripyöreä jargoni ja vastakkaisten näkemysten esittäminen saman puolueen riveistä ei vaikuta enää toimivan. Ne joille nämä teemat ovat tärkeitä, valitsevat mieluummin vihreät tai persut, koska heillä linjat ovat selkeät.

 

[vetti]

Hyvä Ellu
Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki
Lauantaivieras: Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

 

[Walrus21]

Hyvä Ellu
Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki
Lauantaivieras: Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

Aika rohkeaa puhetta Lepomäeltä - odotetusti. Yksi nosto:

"Perussuomalaisia ja vasemmistolaisia yhdistää Lepomäen mielestä ihmisten luokittelu kohtalonomaisesti pieni- ja hyvätuloisiksi. Hänestä olisi tärkeää, että ihmiset voisivat nousta hyvätuloisiksi lähtökohdista riippumatta."

Eduskunnan syyskauden aikana tämä on tullut hyvin esille: koko ajan puhutaan tästä köyhien ja rikkaiden välisestä vastakkainasettelusta. Iso osa hallituksen nykytoimista kehystetään "vastaiskuna" Sipilän hallitukselle.

Mielestäni tällainen lähtökohta heikentää kykyä tehdä kauaskantoisia uudistuksia. Erityisen huolestuttavaa se on tilanteessa, jossa niitä kaivattaisiin nyt eikä neljän vuoden päästä.

 

[Karhunkulta]

@Walrus21 Tämän, niinkuin monen demarivetoisen hallituksen, pääperiaatehan on väistellä tärkeät asiat ja odottaa sen 4v. Ainoa mitä ”uudistetaan” on että annetaan kaikille vähän rahaa. Mitä helvettiä tuo uudistaa?

Ja tuosta olen samaa mieltä, että vastakkainasettelu: köyhä vs. rikas ei oikein rakenna sekään mitään järkevää. Paitsi että Arhinmäki saa taas lisää puheenvuoroja ja voi keskittyä asian sijaan vittuilemaan persuille ja kokoomukselle.

 

[Vinyl]

@Walrus21 Tämän, niinkuin monen demarivetoisen hallituksen, pääperiaatehan on väistellä tärkeät asiat ja odottaa sen 4v. Ainoa mitä ”uudistetaan” on että annetaan kaikille vähän rahaa. Mitä helvettiä tuo uudistaa?

Soteuudistusta on väännetty heittämällä toistakymmentä vuotta ja sen pitäisi ainakin minun mielestäni olla ihan ykköskysymyksiä maassamme. Että korjaisin kyllä sen verran, että ihan kaikkien hallitusten pääperiaate on ollut tämän vuosisadan puolella vaan väistellä vaikka mitä. Mistä tullaan Lepomäkeen, että hän tuntuu kuitenkin olevan aika yksin kokoomuksessa. Se sama tilataksiporukka siellä edelleen huseeraa ja päättää asioista. Alan uskoa muutokseen vasta, kun sellaisen näen.

 

[Karhunkulta]

@Vinyl Soteen palatakseen... Toivon mitä enemmin hallitukselta, että tätä kuollutta hevosta eivät yritä potkia / elvyttää. Krista Kiuru tekemässä Sotessa jotain, kun ei saa edes kahden minuutin hoitajamitoitusta ennen kautensa päätöstä vietyä maaliin.

Mutta sanoinko alunperin jotain tärkeiden asioiden väistelystä? Onko kukaan kuullut Sotesta enää toukokuun jälkeen? Niin...

 

[Vinyl]

Mutta sanoinko alunperin jotain tärkeiden asioiden väistelystä? Onko kukaan kuullut Sotesta enää toukokuun jälkeen? Niin...

Onhan tuosta nyt jonkun verran puhetta ollut ja nyt käsittääkseni selvitellään esimerkiksi Uudenmaanpiirin erityisasemaa. Saavatko sitten valmista onkin toinen juttu, mutta toivottavasti eivät edellisen hallituksen tapaan ainakaan keksi kaikkia mahdollisia syitä miksi se ei onnistu. Peilissä se vika on.

 

[Analyzer]

Hyvä Ellu
Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki
Lauantaivieras: Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

Hyvä haastis.

Lepomäen haastatteluksi oli kyllä poikkeuksellisen sovitteleva vasemmiston suuntaan. Ehkä haluaa vaikuttaa yhteistyökykyisemmältä, kun vähän kritisoitiin demareiden suunnalta hallitusneuvotteluiden tyylistään..

 

[Walrus21]

Hyvä haastis.

Lepomäen haastatteluksi oli kyllä poikkeuksellisen sovitteleva vasemmiston suuntaan. Ehkä haluaa vaikuttaa yhteistyökykyisemmältä, kun vähän kritisoitiin demareiden suunnalta hallitusneuvotteluiden tyylistään..

Tämä sovitteleva linja on nimenomaan järkevä. Samaa on havaittavissa Vartiaisen haastatteluissa, joissa hän muistuttaa aina myös yhteisistä näkemyksistä.

Suomalaisia ei suuressa määrin kiinnosta mikään ideologinen riitely, vaan asioiden hoitaminen. Siinä mielessä paukkuja kannattaa säästellä tärkeisiin asioihin, kuten työllisyyspolitiikkaan ja talouden kestävyyteen.

 

[Cobol]

Lepomäen haastatteluksi oli kyllä poikkeuksellisen sovitteleva vasemmiston suuntaan. Ehkä haluaa vaikuttaa yhteistyökykyisemmältä, kun vähän kritisoitiin demareiden suunnalta hallitusneuvotteluiden tyylistään..

Luulisin, että tässä on ainakin yksi syy. Ellei keskeisin syy. Demarit syyttivät Lepomäkeä siitä, että hän ei joustanut talouden osalta. Orpo "palkitsi" joustamattomuuden, vaikka julkisesti oli samaa mieltä. Orpon halut hallitukseen olivat kovat, mutta näin kävi. Toisaalta voi epäillä, olisiko Orpon periksiantaminen talouskysymyksissä riittänyt Rinteelle, koska SDP, Kepu, Vihreät ja Vassarit istuivat Rinteen haluamaan politiikkaan paremmin. Kokoomushan ei olisi suostunut nykyisen hallituksen talouspolitiikkaan.

Ja ei Lepomäki tästä edelleenkään jousta, vaikka sanansa varoen asettaa:

"Suomea uhkaavat todella huonot ajat. Tämä johtuu siitä, etteivät hallitukset uskalla tehdä isoja muutoksia, jotka nostaisivat työllisyysastetta, avaisivat ihmisille vaihtoehtoja ja toisivat talouteen kasvua. Jos tämä ei onnistu, eivät koulutetut ja varakkaat siitä kärsi vaan ne, jotka tarvitsevat valtion apua.”

”Tavoitteen saavuttaminen on koko ajan vaikeampaa, olisi vallassa mikä hallitus tahansa. Nykyinen työttömyys on rakenteellista. Sitä mikään suhdanne ei paranna. Talouskasvu on sen lisäksi hidastumassa, mikä tekee tämän erityisen vaikeaksi. Ainoa keino ovat isot uudistukset työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, eikä näytä, että hallitus on tekemässä mitään merkittävää näihin liittyen.”

Teksti on helppo allekirjoittaa. Kuten sekin, että kyse ei ole vain Rinteen hallituksesta.

 

[Styge]

Luulisin, että tässä on ainakin yksi syy. Ellei keskeisin syy. Demarit syyttivät Lepomäkeä siitä, että hän ei joustanut talouden osalta. Orpo "palkitsi" joustamattomuuden, vaikka julkisesti oli samaa mieltä. Orpon halut hallitukseen olivat kovat, mutta näin kävi. Toisaalta voi epäillä, olisiko Orpon periksiantaminen talouskysymyksissä riittänyt Rinteelle, koska SDP, Kepu, Vihreät ja Vassarit istuivat Rinteen haluamaan politiikkaan paremmin. Kokoomushan ei olisi suostunut nykyisen hallituksen talouspolitiikkaan.

Ja ei Lepomäki tästä edelleenkään jousta, vaikka sanansa varoen asettaa:

"Suomea uhkaavat todella huonot ajat. Tämä johtuu siitä, etteivät hallitukset uskalla tehdä isoja muutoksia, jotka nostaisivat työllisyysastetta, avaisivat ihmisille vaihtoehtoja ja toisivat talouteen kasvua. Jos tämä ei onnistu, eivät koulutetut ja varakkaat siitä kärsi vaan ne, jotka tarvitsevat valtion apua.”

”Tavoitteen saavuttaminen on koko ajan vaikeampaa, olisi vallassa mikä hallitus tahansa. Nykyinen työttömyys on rakenteellista. Sitä mikään suhdanne ei paranna. Talouskasvu on sen lisäksi hidastumassa, mikä tekee tämän erityisen vaikeaksi. Ainoa keino ovat isot uudistukset työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, eikä näytä, että hallitus on tekemässä mitään merkittävää näihin liittyen.”

Teksti on helppo allekirjoittaa. Kuten sekin, että kyse ei ole vain Rinteen hallituksesta.

Eikö se ihmisten uudelleen kouluttaminen pitäisi olla se lähtökohta ja uudeleen kouluttautumisen tukeminen. Vai mitä tuo Lepomäki tuolla työnlainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistuksilla tarkoittaa? Kokoomuslaisittain varmaan leikkauksia, koska sillä niitä osaamista, jota ei enää tarvita, vastaavia työpaikkojahan alkaa löytyä.

 

[Cobol]

Eikö se ihmisten uudelleen kouluttaminen pitäisi olla se lähtökohta ja uudeleen kouluttautumisen tukeminen. Vai mitä tuo Lepomäki tuolla työnlainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistuksilla tarkoittaa? Kokoomuslaisittain varmaan leikkauksia, koska sillä niitä osaamista, jota ei enää tarvita, vastaavia työpaikkojahan alkaa löytyä.

Tuossa on Lepomäen sosiaaliturvan keskeinen osa tarkemmin ja vähän paikallisesta sopimisesta:

Perustilillä kohti palvelutaloutta - Elina Valtonen

Suomen nykyinen sosiaaliturva passivoi eikä kannusta riittävästi töihin. Tästä kaikki tuntuvat olevan Suomessa samaa mieltä. Sen jälkeen näkemykset jakaantuvat niihin,...

xn--lepomki-9wa.net

Kokoomuksen Lepomäki: Paikallista sopimista ei pidä päästää työmarkkinapöytään | Verkkouutiset

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen mielestä paikallinen sopiminen on kilpailukykyloikkaa keskeisempi toimi.

www.verkkouutiset.fi

Palaillaan ensi viikolla. Vähän muutakin kuin Jatkoaikaa.