Kokoomus

  • 1 495 831
  • 12 629

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
"OECD:n tiistaina julkaiseman tilastojulkaisun mukaan viime vuonna 41 prosenttia 25-34-vuotiaiden ikäluokasta Suomessa oli korkeakoulutettuja."
Suomi ei pärjää korkeakoulutettujen määrässä muille - opiskelijat eivät valmistu

eiköhän ne OECD:ssä tiedä etteivät mitkään ammattikoulutut anna akateemista opetusta. Korkeakoulut antavat.

Tuossa laskelmassa siis ovat nimenomaan mukana ammattikorkeakoulut ja korkeakoulutetun määre vähintään alempi korkeakoulututkinto. AMK-osuus ikäkohortissa on enemmistö korkeakoulutetuista.

Korkeakoululakien (joita siis kummallekin pilarille on omansa) mukaan ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistossa suoritettu kandidaatin tutkinto rinnastuvat toisiinsa, samoin ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto. Tilastointi korkeakoulututkintojen osalta ei tee näissä nykyään eroa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jossain vaiheessa erilaisia opistoja ruvettiin kutsumaan ammattikorkeakouluiksi. Tuskin tuo nimenmuutos muutti niiden antamaa opetusta akateemiseksi.
Ammattikorkeakoulut eivät ole korkeakouluja nimityksestään huolimatta. Tästä ollaan samaa mieltä. Tähän ei tosin ole mielipidekysymys vaan kiistaton fakta. Ilmeisesti tilanne sitten kuitenkin on, että OECD ei käytä termiä samalla tavalla.
 

ipaz

Jäsen
Suomessa on sekä ylempi korkeakoulututkinto (maisterit, DI:t jne) ja alempi korkeakoulututkinto (insinöörit, tradenomit, agrologit jne). OECD katsoo nämä kaikki korkeakoulututkinnoiksi. Akateemisesta ihmisistä voi mielestäni puhua kuitenkin vain yliopistosta valmistuneiden kohdalla.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ammattikorkeakoulut eivät ole korkeakouluja nimityksestään huolimatta. Tästä ollaan samaa mieltä. Tähän ei tosin ole mielipidekysymys vaan kiistaton fakta. Ilmeisesti tilanne sitten kuitenkin on, että OECD ei käytä termiä samalla tavalla.
Ammattikorkeakoulut ovat teknisesti korkeakouluja vaikka siitä ei henkilökohtaisesti pitäisikään.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ammattikorkeakoulut ovat teknisesti korkeakouluja vaikka siitä ei henkilökohtaisesti pitäisikään.
valkopesua ja propagandaa. Toki ne voivat teknisesti olla sellaisen nimikkeen alla, mutta eihän ne nyt kuitenkaan mitään oikeita korkeakouluja ole. Oikeat korkeakoulutut on sellaisia joista valmistuu tai valmistui dippa-inssejä.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
valkopesua ja propagandaa. Oikeat korkeakoulutut on sellaisia joista valmistuu tai valmistui dippa-inssejä.
Teknilliset korkeakoulut ovat nykyään Helsingissä ja Tampereella yliopistoja. Toki entiset opistot (esim. Teknillinen opisto) voivat kutsua itseään korkeakouluiksi, kun se kuulostaa ilmeisesti hienolta. Oleellinen asia kuitenkin on, että niissä annetaan opistotasoista koulutusta kun taas yliopistoissa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Teknilliset korkeakoulut ovat nykyään Helsingissä ja Tampereella yliopistoja. Toki entiset opistot (esim. Teknillinen opisto) voivat kutsua itseään korkeakouluiksi, kun se kuulostaa ilmeisesti hienolta. Oleellinen asia kuitenkin on, että niissä annetaan opistotasoista koulutusta kun taas yliopistoissa annetaan korkeampaa akateemista koulutusta.
Tietenkin niissä annetaan korkeampaa akateemista koulutusta. Ammattikorkeakouluissa ei anneta akateemista koulutusta, mutta korkeakouluja ne ovat teknisesti vaikka sitä ei joku nimimerkki voi hyväksyäkään.

Itsellä maisterin sekä tradenomin tutkinnot. AMK olk ihan läppä mesta, joten ollaan samoilla linjoilla varmastikin koulutuksen tasosta. Termit olisi vain hyvä hallita, jos niitä palstalla viljelee.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Sitä että köyhät asuvat asunnoissa joihin heillä on varaa voidaan minusta perustellusti kutsua gettoutumisen sijasta terveen järjen käytöksi.

Paskaapa tunnut jorisevan. Tuo nyt sattuu olemaan juuri sitä ghettouttamista, kutsutaan toisella nimellä myös segregaatioksi. Tätähän esim Helsinki asumispolitiikassaan on vuosikymmenet yrittänyt estää, koska se on viisain mahdollinen veto. Tuosta unelmastasi tulee varsin mieleen myös apartheidin aikainen etelä - afrikka, pienipalkkaiset kävisivät homelandeistaan passaamassa rikasta eliittiä, siihenhän dystopiasi johtaisi.

Terve järki ei moista soopaa ole nähnyt koskaan, sori vaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Paskaapa tunnut jorisevan. Tuo nyt sattuu olemaan juuri sitä ghettouttamista, kutsutaan toisella nimellä myös segregaatioksi. Tätähän esim Helsinki asumispolitiikassaan on vuosikymmenet yrittänyt estää, koska se on viisain mahdollinen veto. Tuosta unelmastasi tulee varsin mieleen myös apartheidin aikainen etelä - afrikka, pienipalkkaiset kävisivät homelandeistaan passaamassa rikasta eliittiä, siihenhän dystopiasi johtaisi.

Terve järki ei moista soopaa ole nähnyt koskaan, sori vaan.
Taidat itse horista. Ei keskituloisilla nytkään ole varaa asu kalleimmilla alueilla eikä tätä ole kukaan ongelmaksi nähnyt. Ei sinne arvota mitään ilmaisia luksus-kämppiä vaan he asuvat tietenkin siellä missä on varaa ja haluavat. Ihan sama juttu pientuloisilla.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
tai tuu nyt kertomaan että olkikuukkelilla on tuossa ylempänä käynyt säkä kun on menestynyt.

Niin, täytyy nyt vielä erikseen korostaa, että tarkoitus ei ollut kertoa mitään oman elämäni sankaritarinaa vaan osoittaa, että järjestelmä tällaisenaan "pelastaa" meitä, joille tietä esim. akateemiseen koulutukseen ja ammattiin ei ole edeltä tasoiteltu. Julkinen sektori on siis mielestäni tehnyt esim. koulutuspolitiikallaan (historiallisesti) Suomesta meritokraattisemman paikan. Olen kyllä myös sitä mieltä, että tällaista järjestelmää on valitettavan helppo horjuttaa ja olemme tekemässä sitä jo nyt.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Ei keskituloisilla nytkään ole varaa asu kalleimmilla alueilla eikä tätä ole kukaan ongelmaksi nähnyt
Selvitäs nyt kuitenkin kuinka esimerkiksi pk - seudulla on tuo alueellinen asumispolitiikka järjestetty. Niissä kovan rahan asunnoissa ei tietenkään pienituloiset asu, mutta kaikilla alueilla on ns. kaupungin asuntoja juuri segregaation välttämiseksi. Tämä on todettu yksimielisesti järkevimmäksi kaupunkipoliittisesti, jotta sitä ghettoutumista ei tapahtuisi. Raskasta on keskustella, kun perusasiatkaan ei ole toisella hallussa. Turhaa jankkaamista siitä vaan syntyy, kun joutuu oikomaan kuvitelmia ja arvailuja, joita toinen luulee faktaksi. Tuo haaveilemasi asuntopoliittinen kuvitelmasi on ihan pätevästi perusteltu tutkimuksilla toimimattomaksi kaupunkipolitiikaksi seurauksiltaan, monessa yhteydessä ja moneen kertaan.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Selvitäs nyt kuitenkin kuinka esimerkiksi pk - seudulla on tuo alueellinen asumispolitiikka järjestetty. Niissä kovan rahan asunnoissa ei tietenkään pienituloiset asu, mutta kaikilla alueilla on ns. kaupungin asuntoja juuri segregaation välttämiseksi. Tämä on todettu yksimielisesti järkevimmäksi kaupunkipoliittisesti, jotta sitä ghettoutumista ei tapahtuisi. .

Oletan ettet asu PK-seudulla? Jos nimittäin asuisit, tietäisit että käytännössä Helsingissä ON gettoja ja myös huomattavaa segrekaatiota. Itä-Helsinki koostuu demografialtaan lähinnä pienituloisista, syrjäytyneistä ja maahanmuuttajista. Kontula, Rastila, Roihuvuori, Vuosaari, Itäkeskus ja Herttoniemi ympärysalueineen (muutamaa uudempaa asuinaluetta lukuunottamatta) olivat ensimmäisen pakolais-aallon (Somalit, Serbit yms) ja 90-luvun laman aikana pääasiallinen sijoituspaikka alemmalle kansanluokalle.

Ja tämä näkyy edelleen. Itä-Helsinki on oma lähes irrallinen osansa muusta Helsingistä, vuokrat ja asuntohinnat ovat muita matalampia johtuen alueen maineesta mikä taas johtaa siihen että juuri kyseinen alaluokka jatkaa sen kansoitusta.

Tämä ei ole mutuilua. Tämä on omaan kokemukseen perustuva tieto. Synnyin siellä ja asuin lähes 25 vuotta.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Tämä ei ole mutuilua.

No tules tänne ghettoon mulle näyttään noi jorinas tosiksi, mun duunipiste kun on juuri nyt tässä, sitte voitais mennä tsuumaan vaikka noi arabiat ja sen semmoset, että mikä on toisin. Mä en oo nähny vuosien varrella missään sen kummempia pakolais, tai muitakaan aaltoja, edes laineita. Tänne ihmisten ilmoille kuuluu, että pottunokkien seassa vaeltaa muunkin sortin populaa ja niin on aina vaeltanu, taitaa sillä olla pidempi historia kuin suomella. Älä viitti.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
No tules tänne ghettoon mulle näyttään noi jorinas tosiksi, mun duunipiste kun on juuri nyt tässä, sitte voitais mennä tsuumaan vaikka noi arabiat ja sen semmoset, että mikä on toisin. Mä en oo nähny vuosien varrella missään sen kummempia pakolais, tai muitakaan aaltoja, edes laineita. Tänne ihmisten ilmoille kuuluu, että pottunokkien seassa vaeltaa muunkin sortin populaa ja niin on aina vaeltanu, taitaa sillä olla pidempi historia kuin suomella. Älä viitti.
Määrittele "juuri nyt tässä". Sen jälkeen meneppä vaikka Itiksen Tallinnanaukiolle tai Kontulan ostarille tai oikeestaan mihin tahansa kerrostalorappuun Mogadishu Avenuella (nimi jolla esim taksikuskit tuntee Merirastilantien) ja vertaa ensin kantaväestö vs Maahanmuuttajat ja senjälkeen kantaväestöstä alaluokat/syrjäytyneet ja parempiosaiset.

Veikkaisin ettet kantakaupungista tai tuoreammilta asuinalueilta löydä yhtä yksipuolista jakaumaa.
Voihan toki olla että se mitä olen nähnyt ja kokenut vietettyäni lähes koko elämäni kys alueella on ollut harhaa, mutta vahvasti epäilen asiaa :)

Ulkomaalaisten suhteen tätä itseasiassa komppa myös Helsingin kaupungin itsensä julkaisema tutkimus Helsingin väestöstä ja sen rakenteestä
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_06_28_Tilastoja_1_Maki_Vuori.pdf jonka sivulla 18 on havainnekuva vieraskielisten osuudesta kaupungissa, ja suurimmat keskittymät ovat yllättäen Itä-Helsingissä jossa parhaimmillaam 36% väestöstä on vieraskielisiä (muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä). Ainoat alueet jotka pääsevät samoihin lukuihin ovat myös suuria lähiöitä, Pukinmäki-Malmi-Puistola-akseli ja Kaarela/Pitäjänmäki. Pasila on myös tälläinen, mutta Pasilassa on todella suuri määrä Opiskelija-asuntoja joten vaihto-oppilaiden määrä on suuri.
Usko kaupungin omaa dataa josset muuta.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Niissä kovan rahan asunnoissa ei tietenkään pienituloiset asu, mutta kaikilla alueilla on ns. kaupungin asuntoja juuri segregaation välttämiseksi. Tämä on todettu yksimielisesti järkevimmäksi kaupunkipoliittisesti, jotta sitä ghettoutumista ei tapahtuisi.
Asuntopulan vuoksi tilanne on vain se, että pienituloiset asuvat asunnoissa jotka todellisuudessa ovat kovan rahan asuntoja.

Jos tehdään sellainen villi oletus, että rahat eivät tule taikaseinästä ja yhteiskunnan pienituloisimmat eivät elä yltäkyllyydessä, niin voidaan todeta että ne onnekkaat jotka ovat päässeet kaupungin vuokra-asuntoihin saavat periaatteessa jopa 500-1000€ enemmän tulonsiirtoa kuin vähemmän onnekkaat kanssa köyhät. Jos käytetään demari-termistöä, niin onnekkaiden satunnaisesti valittujen elintaso revitään köyhempien selkänahasta. Onnekkaat asuvat 300-700€ alle markkinahinnan ja lisäksi he säästävät matkustuskustannuksissa kun pääsevät asumaan keskustassa.

Kaupungilla on asuntoja 3000 kpl. Missä maailmassa se on oikein, että kaupunki lahjoittaa valittujen hyväksi miljoonia euroja joka voitaiisiin käyttää kaikkien hyväksi?
 

molari

Jäsen
Asuntopulan vuoksi tilanne on vain se, että pienituloiset asuvat asunnoissa jotka todellisuudessa ovat kovan rahan asuntoja.

Jos tehdään sellainen villi oletus, että rahat eivät tule taikaseinästä ja yhteiskunnan pienituloisimmat eivät elä yltäkyllyydessä, niin voidaan todeta että ne onnekkaat jotka ovat päässeet kaupungin vuokra-asuntoihin saavat periaatteessa jopa 500-1000€ enemmän tulonsiirtoa kuin vähemmän onnekkaat kanssa köyhät. Jos käytetään demari-termistöä, niin onnekkaiden satunnaisesti valittujen elintaso revitään köyhempien selkänahasta. Onnekkaat asuvat 300-700€ alle markkinahinnan ja lisäksi he säästävät matkustuskustannuksissa kun pääsevät asumaan keskustassa.

Kaupungilla on asuntoja 3000 kpl. Missä maailmassa se on oikein, että kaupunki lahjoittaa valittujen hyväksi miljoonia euroja joka voitaiisiin käyttää kaikkien hyväksi?

Helsinkiin valmistui (ja valmistuu) n. 5 000 asuntoa vuodessa, joka sisältää myös kovan rahan sekä ASO-tuotannon. Tavoite on ollut pitkään 9 000 asuntoa, mutta se lienee utopistista - siis käytännössä tuplata tuotanto - etenkin, kun rakennusliikkeillä on omaa maata omille kohteille enemmän Vantaalla ja Espoossa ja kauppa käy. Kovan rahan asunto- sekä liikerakentaminen on parempikatteista kuin vuokra-tuotanto, etenkin, kun omissa kohteissa saadaan myyntivoittoa omasta raakamaasta usein. Ostamalla raakamaata halvalla ja kaavoittamisella tehdään se isoin tili.

Stadin maahaanmuutto on ollut yhtä iso/isompaa kuin vuokra-asuntotuotanto, maahanmuuttajien työllisyysaste on todella alhainen, joten tavallaan markkinoilta on poistunut vuokra-asuntoja, jos mietitään esim. maan sisäistä työperäistä muuttoa (muuttotarvetta).
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Määrittele "juuri nyt tässä". Sen jälkeen meneppä vaikka Itiksen Tallinnanaukiolle tai Kontulan ostarille tai oikeestaan mihin tahansa kerrostalorappuun Mogadishu Avenuella (nimi jolla esim taksikuskit tuntee Merirastilantien) ja vertaa ensin kantaväestö vs Maahanmuuttajat ja senjälkeen kantaväestöstä alaluokat/syrjäytyneet ja parempiosaiset.
Kontulan ostarilla kerran, muutama kuukausi sitten käyneenä huutelen nyt tähän väliin, että oli kyllä erittäin kansainvälistä sakkia. Afrikasta ja lähi-idästä selvästi kotoisin olevaa porukkaa tuli todella paljon vastaan. Muutenkin meininki oli vähän kuin olisi astunut johonkin etelän basaariin. En suoralta käsin väitä että se olisi huono juttu ollut, mutta sellainen tunnelma siellä kävellessä tuli.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Kontulan ostarilla kerran, muutama kuukausi sitten käyneenä huutelen nyt tähän väliin, että oli kyllä erittäin kansainvälistä sakkia. Afrikasta ja lähi-idästä selvästi kotoisin olevaa porukkaa tuli todella paljon vastaan. Muutenkin meininki oli vähän kuin olisi astunut johonkin etelän basaariin. En suoralta käsin väitä että se olisi huono juttu ollut, mutta sellainen tunnelma siellä kävellessä tuli.

Juu, yksi projektikohteista on Kontula, siellä on päivittäin puuhailtu muutama vuosi. Kohteita on eripuolilla kaupunkia, eikä asiat ole sen kummemmin niillä kuvitelluilla "paremmilla" aluella, kuin kuvitelluilla "huonommilla" alueilla. Vuosien päivittäinen empiria sanoo, että tunkekaa käppyränne ja tilastonne sinne missä päivä ei paista. Todellisuus ei ole sitä, mitä täällä maalaillaan. Esimerkiksi, voisitte yrittää kaivaa hyvin toimeen tulevan Kontulan asukkaan, joka ei olisi tyytväinen asuinalueeseensa, tai haluaisi sieltä muuttaa pois. Epäilen ettei hevin löydy, kun satun ison osan heistäkin tuntevan ihan juttukaveritasolla vuosien myötä. Sen sijaan korjattavaa ja parannettavaa löytää niin tuosta, kuin muistakin kansankerroksista lähes jokainen ja jos poliittinen ohjaus, eli päätöksenteko oikeasti haluaisi elämisen laatua ja asukastyytyväisyyttä kohentaa, tuolta ne ideat kannattaisi kerätä, jos tulosta hakee.

Suurin ongelma Kontulassa ja itiksessä johtuu näistä ns. matalan kynnyksen päihderiippuvaisten paikoista ja nimenomaan pottunokkien alkoholiongelman laajuudesta. Helsinki on historiallisesti paikka jossa hiihtää sakkia joka on peräisin sieltä sun täältä, se ei ole ollut ongelma, eikä se ole ongelma, päinvastoin. Ongelmat syntyy lyhytnäköisen politikoinnin seurauksena, jos on syntyäkseen, ihmiset elää ihan normaalia arkielämää askareidensa parissa, vaikka tulosuunnat vaihteleekin laajasti. Sen voi tuhota ainoastaan ääliöt, joilla ei mitään kiinnekohtaa ihmisten arkeen ole, mutta pää täynnä omiksi kuviteltuja ratkaisuja itse keksimilleen ongelmille.

@danalle sen verran, että tutustupa vaikka HEKA - etelän asuntokantaan ja selvitä millä kustannuksilla ja miten tuo kiinteistöklusteri on vuosien saatossa muodostunut, edelleenkään et ole lainkaan perillä asiasta josta "totuuksia" lauot, Kaupunkipoliittiset aatoksesi sen sijaan on peräisin viime vuosituhannelta ja jo silloin tietoon perustuen ankkana ammuttu alas. Lähde nyt liikkeelle edes siitä oivalluksesta, että asuntopolitiikka ja varsinkaan realismi ei ole määritettävissä pelkästään suureilla kämppä ja hinta ja sitä vähämerkityksellisemmäksi nämä käy kokonaisuuden suhteen, mitä laaja - alaisempaa ratkaisua ja kokonaisuutta suunnitellaan

Älkää nyt enää viittikö esittää olevanne jotain asiantuntijoita Helsingin kaupunkirakenteen tai tulevaisuuden suunnitelmien suhteen, kun kerta ette sellaisia ole. Tuon segmentin päättäviin pöytiin en kuulu itsekään, mutta arkityö kyllä tangenteeraa sen verran, että kehtaan asiasta tosiasioita laittaa ja vääriä kuvitelmia ja harhoja oikoa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itä-Helsingin "slummit" nyt on kyllä aikamoinen urbaani legenda muutenkin. Kyllähän siellä hinnat ovat halvempia kuin muualla, mutta johtunee myös siitä, että siellä on paljon 60-luvun kiinteistöjä, joihin ollaan juuri aloittamassa putkiremontteja. Ei se kaikkea toki selitä, mutta jonkun verran kuitenkin. Tässä aika paljon kyse mielikuvista. Aika paljon idässäkin saa maksaa rivareista tai uudiskohteista. Samanlaisia lieveilmiöitä löytyy Helsingin keskustasta tai muistakin pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkien kauppakeskuksista.

Tämän lisäksi taitaa suuremmalla todennäköisyydellä Keskustan arvoalueilla saada turpaansa kuin idässä.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Samanlaisia lieveilmiöitä löytyy Helsingin keskustasta tai muistakin pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkien kauppakeskuksista.

Kyllä. Missään ne eivät ole kuitenkaan ryöpsähtäneet mittakaavoihin, joihin ne ryöpsähtävät, jos poliittisella ohjauksella aletaan alueita eriarvoistamaan ja ghettouttamaan. Maailma on täynnä ikäviä esimerkkejä tämän kädettömyyden seurauksina. Lähiörakentamisen aikajana on tosiaan tuonut eteen nämä isot peruskorjaustarpeet eri puolella niin Helsinkiä, kuin muitakin kasvukeskuksia, eli hyvin olet jäljillä asiassa. Se mihin ja millä sykleillä rakentamista ajoitetaan eri alueilla, on tullut meidän puusta pudottua vähän uutena ja yllättävänä asiana todellisuudeksi, mutta mitä enemmän dataa asiasta kertyy, sitä varmemmin tähänkin ongelmaan löydetään aikaa kestävät käytännöt.

Kannattaa huomata, että aikahan on ajanut ohi näistä nukkumalähiöistä ilman riittäviä palveluja ja trendi on enemmänkin tämmöisiin elinvoimaisiin osakeskuksiin ja tämän koen luonnollisena kaupunkikehityksenä, niin se on rakentunut monissa isoissa metropoleissakin ajan saatossa.

Mitä esimerkiksi Kontulaan tulee, juurihan siellä vietettiin ostarin 50 - vuotissynttäreitä ja en nyt muista tähän hätään päivittäistä kävijämäärää, mutta luku oli kymmeniä tuhansia. Kontula on siis muodostunut eläväksi ja elinvoimaiseksi osakeskukseksi monine kulttuuritapahtumineen ja toki aktiivin asukastoiminnan ansiosta, siinä olisi mallia monelle muullekin alueelle. Viime kuussahan tuolla järjestettiin ihan pohjoismaisellakin mittarilla kovatasoinen edm - festivaali, siellä on ollut elokuvafestivaaleja ja onpa metroaseman välittömässä läheisyydessä pohjoismaiden suurin sisäskettihalli, joten jos lökäpöksyt muka kovin on häiriöksi, ne suurimmaksi osaksi on niiltä "rikkaammilta" ja pystyynkuolleilta töölön tapaisilta alueilta metron tuomina sinne eksyneet, eikä niinkään kontulalaisia. Laajemmin, jos ajattelee alueen painoarvo vain tulee lisääntymään, kun viereisen myllypuron hankkeet valmistuvat. Kuinka merkittäväksi helsinkiläisenä alueena tuo vielä lopulta nousee, sen aika näyttää, mutta tämän hetken perusteella sen asema vankistuu koko ajan.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tässä tietynlaisten ihmisten kerääntymisessä samoille alueille jää monelta pöydän takana istuvalta suunnittelijalta huomioimatta ihmisten oma halu ja tahto asua siellä, missä heimoveljet ja -sisaretkin asuvat. Puolipakolla saati sitten porkkanoilla tehty hajasijoittaminen ei ole onnistunut edes supisuomalaisten kanssa, eikä se onnistu uussuomalaisiltakaan. Samoihin kaupunginosiin pääkaupunkiseudulle toisten samanlaisten sekaan he valuvat kuitenkin.
Rikkaassa Norjassa on välttäviä tuloksia saatu maksamalla syrjäseuduilla jopa 2,5 kertaista palkkaa suur-Osloon verrattuna, mutta enemmän odotettiin. Moiseen kokeiluun ei Suomessa rahaa ole.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ulkomaalaisten suhteen tätä itseasiassa komppa myös Helsingin kaupungin itsensä julkaisema tutkimus Helsingin väestöstä ja sen rakenteestä https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_06_28_Tilastoja_1_Maki_Vuori.pdf jonka sivulla 18 on havainnekuva vieraskielisten osuudesta kaupungissa, ja suurimmat keskittymät ovat yllättäen Itä-Helsingissä jossa parhaimmillaam 36% väestöstä on vieraskielisiä (muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä)

Tämä kehitys on kiihtymässä edelleen. Kyseessä on sekä muuttoliike kaupungin sisällä, että muuttoliike muualta mainitulle alueelle.
muuttoliike on usein sosioekonomisesti tai etnisesti valikoivaa. Tällä tarkoitetaan alla olevan Vilkaman, Vaattovaaran ja Dahlmannin tutkimuksen mukaan taustoiltaan erilaisten asukkaiden muuttoliikkeen suuntautumista eri tavoin. Esimerkiksi tulo- ja koulutustaustaltaan erilaiset kotitaloudet sijoittuvat tyypillisesti erityyppisille asuinalueille.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110570/vilkama.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Suomessa on todettu, että meillä rakennetaan vuokra- ja omistuasuntoja tasaisemmin eri alueille kuten esim Ruotsissa. Mutta juuri tämä on muuttumassa. Nyt erilaiset suursijoittajat ostavat kokonaisia uusien talojen osakkeita kerralla, ja laittavat ne vuokralle tai myyvät kalliimmalla yksityiselle, joka laittaa sijoituskämppänsä vuokralle. Näihin tulee vuokralaisiksi osin itse maksavia ja osin yhteiskunnan eri tuilla vuokransa hoitavia.

Vilkaman, Vaattovaaran ja Dahlmannin mukaan alueellinen eriytymisprosessi on tuottanut pääkaupunkiseudulla tilanteen, jossa alueiden väliset sosioekonomiset ja etniset erot ovat kasvaneet niin isoiksi, että osa väestöstä suunnistaa heikoiksi kokemiltaan alueilta toisaalle. Eriytyminen on siis paikoin saanut itseään ruokkivan luonteen.

Jatkossa pääkaupunkiseutu kasvaa yhä nopeammin. Arvaisin, että kovimmatkin kasvuennusteet voidaan ylittää. Iso asia on se, miten saadaan Helsinkiin riittävästi uusia asuntoja ja ylipäätään suunnitellaan Helsingissä ja muissakin kaupungeissa kokonaisuutta niin, että vaikkapa liikenneväylät tukevat asuntorakentamista. Jotenkin on tunne, että ihan valmiita vastauksia ei ole sen paremmin Kokoomuksella kuin vihreillä tai demareillakaan.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Tässä tietynlaisten ihmisten kerääntymisessä samoille alueille jää monelta pöydän takana istuvalta suunnittelijalta huomioimatta ihmisten oma halu ja tahto asua siellä, missä heimoveljet ja -sisaretkin asuvat.

Esittämäsi esimerkki on ainakin minun kokemuksella Helsingissä toteutumatta. Ilmiö itsessäänkin on tietenkin tuttu ja on sukua näille muutaman sukupolven takaisille pottunokkien jengeilyille, sekin aika on suuremmalta osin kutistunut aika merkityksettömäksi, kun vertaa aikaan, jolloin kaikilla kaupinginosilla oli omat jenginsä 60 - 70 - ja vielä 80 - luvullakin

Osin on ihan ymmärrettävääkin tuo oman viiteryhmänsä läheisyyteen pyrkiminen, kun ajattelee sitä heidän kannaltaan, itselle vieraassa ympäristössä voi kokea saavansa samanhenkisiltä jos nyt ei muuta, niin henkistä turvaa. uskallan kuitenkin väittää, että helsingissä ei ihan näin ole ja osin se varmaan johtuu siitä, että täällä on toimiva ja suhteellisen halpa joukkoliikenne, eikä etäisyydet päätä huimaa, joten kyläily on helppoa eri kaupungin osien välillä.. Asiaan varmaan on myös vaikuttanut osaltaan se, että muualta maailmasta oli jo saatavilla niin paljon esimerkkejä epäonnistuneesta kaupunkisuunnittelusta, että tiedettiin aika tarkkaan mitä virheitä ei ainakaan tule tehdä.

On myös varmaan totta, että näitä sopeentumattomia jurnuttajia löytyy niin pottu-,littu-,kuin kuovinokistakin, sille ei mitään voi. Kaikissa ryhmissään nämä ovat vähemmistöjä ja niiden elinvoima piilee siinä, kuinka voimallisesti populistinen aivopesu läpäisee valtamediassa uhkien keksimisessään.

Itse en usko, että suomessa koskaan mitään niin pösilöä kukaan vakavissaan yrittäisi edes ajaa, että ihmisten vapaus valita asuinpaikkansa annettaisiin poliitikkojen ymmärtäviin käsiin, vaikka aktiivimalli muuttokyöräämisineen tästä viitteitä antoikin. No, ainakin toivon, että kyseessä on ohimenevä poliittinen pelleily ja viimeistään äänestämällä tuonkin järjettömyyden tahran saa pyyhittyä historian lehden kärpäsen paskaksi. Moiseen kokeiluun siis ei sitä rahaa suomessa tarvitse ollakaan ja jos sitä siihen alettaisiin upottaa, voisi todeta, että hölmöläisten peiton kutominen on tyhmyydessään lyöty.

Suosittelen, siis jos mahdollisuus ja aikaa on, tutustumaan kuinka Helsinki näitä asioita on onnistunut ratkomaan, tämä on kuitenkin mielestäni ihan helposti lähestyttävä kaupunki tutustua elämänmenoon niin alueella kuin alueella. Samoja maahanmuuttajia/pakolaisia asuu aikalailla jokapuolella, enkä missään ole kuullut kenenkään nousevan barrikaadeille asiain tilan muuttamiseksi heidän taholtaan. Se, että joillain alueilla eripuolilta tulleiden määrä väihtelee, johtuu pääosin siitä, mikä on ollut tarjottavien asuntojen tilanne niiden tarpeen ilmennyttyä, mitään muuttoliikkeestä johtuvaa klimppiintymistä en ole Helsingin sisällä ainakaan kohdannut ja muualta se niin savolaisten, kun muidenkin ryhmien kaupunkiintulo johtuu oletuksesta, että työmahdollisuuksia täällä on enemmän, kuin pikkupaikoilla, ei suinkaan halusta perustaa chinatowneja tai muuta sontaa ja vaikka rasisti näitä maalaileekin, niin tämän kaupungin asuinalue agenda ja periaatteet on estää moisten syntymisen.
 

molari

Jäsen
Jatkossa pääkaupunkiseutu kasvaa yhä nopeammin. Arvaisin, että kovimmatkin kasvuennusteet voidaan ylittää. Iso asia on se, miten saadaan Helsinkiin riittävästi uusia asuntoja ja ylipäätään suunnitellaan Helsingissä ja muissakin kaupungeissa kokonaisuutta niin, että vaikkapa liikenneväylät tukevat asuntorakentamista. Jotenkin on tunne, että ihan valmiita vastauksia ei ole sen paremmin Kokoomuksella kuin vihreillä tai demareillakaan.

Tämä on mielenkiintoinen aihe - minne rakentaminen painottuu ja etenkin kelle rakennetaan, miten liikkuminen ratkaistaan, kun jo nyt "kipuillaan" ruuhka-aikoina. Espoo on jo lähes työpaikkaomavarainen, Vantaa on jo reilusti sen yli, itse asiassa lentokentän alueelle syntyy eniten työpaikkoja (Suomessa), taito sinänsä, että siltikin Vantaa on pk-seudun kunnista se persaukisin.

Helsingin talous ei sitä kestä, että rakennetaan liikaa sosiaalista asuntotuotantoa ei työssäkäyville ja palvelualojen matalapalkka-aloilla työskenteleville ja samaan aikaan nettomaksavat muuttavat kehyskuntiin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Helsingin talous ei sitä kestä, että rakennetaan liikaa sosiaalista asuntotuotantoa ei työssäkäyville ja palvelualojen matalapalkka-aloilla työskenteleville ja samaan aikaan nettomaksavat muuttavat kehyskuntiin.

Samaa mieltä, enkä näe muutenkaan mielekkäänä sitä, että toimeentulotuen ja asumistuen avulla luodaan tilanne, joka on työtä tekevien osalta joissakin tilanteissa järjetön: työn tekeminen kannattaa tukia heikommin. Nykyinen hallitus teki oikean ratkaisun, kun asetti muistaakseni 300 euron palkkarajan, jota ei huomioida työttömän korvauksissa. Samoin soviteltua päivärahaa nostavien tilannetta parannettiin. Näiden toimien kokonaiskustannusvaikutuksista yhteiskunnalle voikin sitten olla montaa eri mieltä.

Yksi lähtökohta voisi olla se, mistä @dana77 taisi jo ainakin osin kirjoittaa. Tuet poistettaisiin pääosin. Tällöin heikosti palkatut ja tukien varassa elävät eivät jatkossa enää voisi asua Helsingissä tai jopa Helsingin parhailla alueilla. Kun olen Vaattovaaran ja kumppaneiden tutkimuksia ja tilastoja lukenut, tähän suuntaanhan ollaan menossa. Helsinki menettää (moni varmaan sanoisi "menettää") muistaakseni pääkaupunkiseudun sisällä ulkomaalaistaustaisia naapurikuntiin, mutta saa enemmän ulkomaalaistaustaisia muualta Suomesta ja ulkomailta.

Helsingin kaupungin Tietokeskuksen, Espoon kaupungin Tietotuotannon ja Vantaan kaupungin Tietopalveluyksikön tekemästä vuoteen 2030 ulottuvasta ennusteesta selviää, että vuonna 2030 Espoossa vieraskielisten osuus nousee ennusteen mukaan 26 prosenttiin. Helsingissä vieraskielisten osuus kasvaa samassa ajassa ennusteen mukaan 23 prosenttiin ja Vantaalla 28–29 prosenttiin. Onko nämä luvut näin nopeasti sellaisia tavoitteita, joihin meidän tulee pyrkiä, ja jotka ovat pitkässä juoksussa edelleen kasvavina taloudellisessa tai muussa mielessä järkeviä? Tämä vaan kysymyksenä tässä yhteydessä. En aio siitä mainintaa enempää kirjoittaa.

Nämä luvut ovat joka tapauksessa valtava haaste oikeastaan kaikelle pääkaupunkiseudun kehityksessä. Asunnot, päiväkodit, terveydenhoito, hallinto, koulut, kaikki muut. Vaikka väittäisin aika tarkasti seuraavani erilaisia yhteiskunnallisia uutisia ja keskusteluja, Suomen ja pääkaupunkiseudun kokonaiskehittämistavoitteista on hyvin vähän ilmassa siihen nähden, kuinka massiivisista muutoksista on kyse pelkästään vuoteen 2030 mennessä.

Tässäkin mielessä Kokoomus (ja toki kaikki muutkin) pohtia mahdollisuutta, jossa sote lykättäisiin vielä kerran. Isoihin virheisiin sotessa ei ole nyt varaa, ja kepuloisten hallintohimmeliä ei tarvita ainakaan sellaisenaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös