Koira – ihmisen paras ystävä

[jyly]

Mulla oli ainoa ehto koiralle aikanaan se, etten halua mitään valioyksilön pentua, jonka kanssa joutuu kiertämään näyttelyitä.

Eikä valioyksilöiden pentujakaan tarvitse välttämättä näyttelyissä kierrättää. Meikäläisen cairnin on lykännyt maailmalle muotovaliot vanhemmat. Kolmen pennun pentueesta toinen lähti sijoitukseen ja toisesta kasvattaja vaati näyttelykoiraa, mun koira kelpasi ihan kotikoiraksi.

 

[Alamummo]

Näyttelyissä käyminen koiran kanssa on varmasti ihan hauska harrastus, mutta joskus se tuntuu menevän joillakin yli. Kävin aikanaan mäyrikseni kanssa muutaman kerran näyttelyssä, kun kasvattaja niin pyysi. Se jäi niihin muutamaan kertaan, sillä en pitänyt meiningistä kehän laidalla. Jos olit jonkun kaveri, niin se merkitsi sitä, että olet toisen vihamies. Kauheaa klikkiytymistä ja paskapuhumista niissä porukoissa, jotka tosissaan kilpailivat koiriensa kauneudesta.

 

[Tuen Vety]

Ei vaan koirat ovat hienoja otuksia ja kenties vielä joku päivä minulla on jälleen nelijalkainen ystävä, jonka kanssa en kuitenkaan tule käymään yhdessäkään ainoassa koiranäyttelyssä tai missään kokeessa. Lemmikiksi minä koirani ottaisin enkä miksikään näyttelykappaleeksi - enkä tosin usko, että sinäkään näyttelyissä koiruutesi kanssa ryhdyt käymään. En osaa mieltää sinua sellaiseksi, että haluaisit ryhtyä harrastamaan koiranäyttelyissä käynti, tai mistäpä sen tietää.
vlad.

Näkisin, että koiranäyttelyt ovat enemmänkin koiraihmisten harrastustoimintaa kuin itse koirien harrastusta. Mutta olempas minäkin vienyt oman karvakuonon kerran näyttelyyn, joka oli rodun erikoisnäyttely. En siitä syystä, että pitäisin koiranäyttelyistä tai hakisin jotain sertiä, vaan lupasin kasvattajalle, että käytän haukun näyttelyssä ja kasvattaja(kin) saa siitä ulkopuolisen arvion. Tähän tarkoitukseen rodun erikoisnäyttely sopi parhaiten. Toisten tuskin tulee lähdettyä. Ehkä koiruuden kanssa aletaan harrastamaan jotain rodulle ominaista toimintaa kuten luolatouhuja, jälkeä tai metsästämään.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Pistetää hieman huumoria tälle ketjulle, kun tuossa taannoin keskustelu lähti hieman negatiiviseen suuntaan. Maailman rumin koira on taas valittu, yllätys yllätys, jälleen kiinanharjakoira. Täytyy kyllä sanoa, että nyt on harvinaisen ruma rakki löytynyt.

Koirasta ja omistajasta tuli kumminkin julkkiksia ja he pääsivät Jimmy Kimmel liveen.

Tässä hermoton video

 

[Oijennus]

Hyi vittu. Kyllä taas ihmisen kädenjälki näkyy. Terveenoloinen koira...

 

[.creep.]

Löytyykö täältä kokenutta koirankouluttajaa, joka voisi kertoa, miten kannattaa lähteä hoitamaan seuraavaa ongelmaa?

Taloudesta löytyy 1,5 vuotias uros, joka on aivan helvetin kiltti ja kohtalaisen tottelevainen, mutta todella mustasukkainen ruuastaan. Viimeksi eilen vaimon oli tarkoitus makupaloja hyväksikäyttäen näyttää muksulle ja naapurin muksulle, mitä temppuja koiramme osaa. Tilanne loppui kuitenkin siihen, että naapurin muksu lähestyi vaimoani, jolloin koira hyökkäsi kohti muksua (ei käynyt kiinni!).

Aikaisemmin koira on saattanut murista, jos nuorempi lapsistamme on mennyt liian lähele, kun koiralla on ollut luu pureskeltavana.

Eli kysymys siis kuulu, että miten tästä kannattaisi lähteä eteenpäin, jotta tämä ikävä tapa saataisiin koirasta koulutettua pois?

 

[Knox]

Löytyykö täältä kokenutta koirankouluttajaa, joka voisi kertoa, miten kannattaa lähteä hoitamaan seuraavaa ongelmaa?

Taloudesta löytyy 1,5 vuotias uros, joka on aivan helvetin kiltti ja kohtalaisen tottelevainen, mutta todella mustasukkainen ruuastaan. Viimeksi eilen vaimon oli tarkoitus makupaloja hyväksikäyttäen näyttää muksulle ja naapurin muksulle, mitä temppuja koiramme osaa. Tilanne loppui kuitenkin siihen, että naapurin muksu lähestyi vaimoani, jolloin koira hyökkäsi kohti muksua (ei käynyt kiinni!).

Aikaisemmin koira on saattanut murista, jos nuorempi lapsistamme on mennyt liian lähele, kun koiralla on ollut luu pureskeltavana.

Eli kysymys siis kuulu, että miten tästä kannattaisi lähteä eteenpäin, jotta tämä ikävä tapa saataisiin koirasta koulutettua pois?

Mikään Cesar Milan en ole, mutta kyseessä on aika selvä ongelma johtajuuden kanssa. Koira pitää vaimoasi/muksuja joko vertaisinaan, tai alempana. Tai uskaltaisin sanoa että alempiarvoisena, koska tuo hyökkäys naapurin muksua kohti on joko A)vaimosi puolustamista B)oman makupalojen puolustamista. Mutta oli se sitten A tai B, niin aika iso ongelma teillä on.

Koiran pitää olla aina lauman pohjalla. Se on ihmiselle miljoona kertaa helpompaa, kun koira tietää paikkansa, mutta ennen kaikkea se on kolme miljoonaa kertaa helpompaa koiralle, kun sen ei tarvitse stressata mistään ylimääräisestä, kuten lauman ruokkimisesta yms. Se saa olla koira, nukkua ja leikkiä.

Mutta se mikä ei viestistäsi käynyt ilmi, niin mikä on sinun tilanne koiran kanssa? Muriseeko sullekkin, jos lähestyt koiraa tämän syödessä luuta? Miten reagoi kun lähestytte ruokakuppia tämän syödessä? Ja reagoiko erillä tavalla vaimoosi, mitä sinuun?

Sinällään tilanne on huolestuttava, koska teillä on lapsia talossa. Murina (ja hampaiden näyttäminen) on yleensä koiran viimeinen varoitus, seuraava voi olla jo sitten näykkäisy. Lapsille on toki suotavaa opettaa, että kun koira syö luuta, niin siihen ei mennä härväämään väliin.

Koiran näkökulmasta se pitää kiinni siitä mikä sille kuuluu. Kun homman pitäisi mennä niin, että koira saa luun, jos johtaja niin päättää. Ja koiralta otetaan luu, kun johtaja niin päättää. Ja se on koiralle ihan ok, koska näin niiden hommien kuuluu sen mielestä mennäkkin, mikäli laumassa on hierarkia kunnossa.

Miten ruokitte koiran, eli onko sillä ruokaa koko ajan tarjolla, vai säännölliset ajat? Ja kun laitatte ruokaa kuppiin, niin onko jokin käsky (esim. ole hyvä) joka "vapauttaa" koiran syömään? Miten luiden suhteen, onko koko ajan esillä, vai annatteko erikseen?

Tuo koiran odotuttaminen kupin edessä on perusjuttuja vahvistamaan johtajuutta. Koira saa syödä kun johtaja antaa luvan. Seisot itse vieressä, ja jos koira ryntäilee kuppia kohti, jalka eteen ja kuppi ylös. Toistat hommaa niin kauan että menee jakeluun. Aluksi tietysti on hyvä antaa jokin "ensikäsky" esim. 'odota', jotta koira ymmärtää että tässä pitää "tehdä" jotain. Ja kun pääsette pidemmälle, pistätte lapset antamaan sapuskat koiralle. Tämä kertoo parhaiten koiralle oman paikkansa!

Toki koira on nyt muutenkin hankalassa iässä, mutta nyt jos koskaan on erittäin tärkeä palauttaa asiat oikeaan järjestykseen! Ja jos tuntuu vaikealta, ei muuta kuin ongelmakouluttajan puheille, sieltä saatte varmasti apua. Johdonmukaisuutta, päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. Siitä se lähtee.

Niin, heitän vielä sellaisen vinkin, että jos koiraa ei käytetä näyttelyissä tai jalostuksessa, niin pallien pudottaminen ei välttämättä ole huono vaihtoehto.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Löytyykö täältä kokenutta koirankouluttajaa, joka voisi kertoa, miten kannattaa lähteä hoitamaan seuraavaa ongelmaa?

Taloudesta löytyy 1,5 vuotias uros, joka on aivan helvetin kiltti ja kohtalaisen tottelevainen, mutta todella mustasukkainen ruuastaan. Viimeksi eilen vaimon oli tarkoitus makupaloja hyväksikäyttäen näyttää muksulle ja naapurin muksulle, mitä temppuja koiramme osaa. Tilanne loppui kuitenkin siihen, että naapurin muksu lähestyi vaimoani, jolloin koira hyökkäsi kohti muksua (ei käynyt kiinni!).

Aikaisemmin koira on saattanut murista, jos nuorempi lapsistamme on mennyt liian lähele, kun koiralla on ollut luu pureskeltavana.

Eli kysymys siis kuulu, että miten tästä kannattaisi lähteä eteenpäin, jotta tämä ikävä tapa saataisiin koirasta koulutettua pois?

Johtajuus kannattaa tehdä muutenkin kuin ruoan kanssa. Esim kun lähtee ulos, ensin menee lapset, sitten aikuiset ja lopuksi sinä. Koira tulee aina viimeisenä. Siinä koira jo huomaa, että muut ovat ennen sinua, jolloin koira aistii, että muut ovat ennen sinua ja koira vielä sinun jälkeen. Koiran pitää antaa ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat ennen sinua ja koira vasta sinun jälkeen. Toiminut omaan koiraan todella hyvin.

Itse aloitin tämän heti, kun koira astui taloon. Muita koiria kohtaan homma ei ole ihan niin yksinkertainen. Meidän koira ei vain tule kaikkien muiden koirien kanssa toimeen. Johtuuko sitten suojeluvaistosta laumaa kohtaan, geeneistä (emo pitbull isä sakemanni) vai mistä... Joittenkin toisten koirien kanssa kyllä leikkii kuin pentu.

Edit: oma koiramme leikattiin kolme vuotiaana ja taisi olla liian myöhään. Ei ollut käytökseen mitään vaikutusta.

 

[.creep.]

Kiitos vastauksista!

Marssijärjestys perheessämme on koiralle aika selkeä. Minä ja vaimoni olemme koiralle selkeät johtajat (jos nyt pitää vielä valita niin omasta mielestäni olen koiralle lauman johtaja). Myös 10-vuotias poikamme osaa ja voi pomottaa koiraa erittäin hyvin. 7-vuotias kuopus onkin sitten se jonka kohdalla kuvio ei ole enää niin selkeä. Olemme yrittäneet muutta asiaa esimerkiksi sillä, että hän on antanut koiralle ruokaa ja luvan syödä. Tosin tätä harjoitusta on toteutettu vähän laiskanlaisesti.

Koira syö kahdesti päivässä, eikä ruokaa ole kupissa muina aikoina. Ruokailu tapahtuu niin, että ruoka laitetaan kuppiin, jonka jälkeen odotetaan kunne koira on käynyt makuulle. Kuppi maahan ja hetken odotus, jonka jälkeen koiralle annetaan lupa syödä.

Ongelmat liittyvät siis ainoastaan ruokailuun. Koira tulee toimeen lasten kanssa erinomaisesti, samoin toisten koirien. Vieraisiin miehiin koira suhtautuu varauksella, mutta päästyän haistamaan vierasta on koira erittäin kiltti ja ystävällinen.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Kiitos vastauksista!

Marssijärjestys perheessämme on koiralle aika selkeä. Minä ja vaimoni olemme koiralle selkeät johtajat (jos nyt pitää vielä valita niin omasta mielestäni olen koiralle lauman johtaja). Myös 10-vuotias poikamme osaa ja voi pomottaa koiraa erittäin hyvin. 7-vuotias kuopus onkin sitten se jonka kohdalla kuvio ei ole enää niin selkeä. Olemme yrittäneet muutta asiaa esimerkiksi sillä, että hän on antanut koiralle ruokaa ja luvan syödä. Tosin tätä harjoitusta on toteutettu vähän laiskanlaisesti.

Kannattaa tosissaan kokeilla tuota marssijärjestyksen muuttamista. Eli aina ensin kuopus ovista, sitten 10-vuotias, vaimosi, sinä ja sitten koira.

Mitä jos kuopus antaa ruoan ja yrittää ottaa tämän jälkeen pois, tuleeko murinaa? Jos ei, niin kannattaa ensin totuttaa, että kuopus antaa ruokaa ja ottaa välillä pois. Jonkin ajan kuluttua sitten kokeilkaa, että joku muu antaa ruokaa ja kuopus ottaa pois.

 

[Knox]

Johtajuus kannattaa tehdä muutenkin kuin ruoan kanssa. Esim kun lähtee ulos, ensin menee lapset, sitten aikuiset ja lopuksi sinä. Koira tulee aina viimeisenä. Siinä koira jo huomaa, että muut ovat ennen sinua, jolloin koira aistii, että muut ovat ennen sinua ja koira vielä sinun jälkeen. Koiran pitää antaa ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat ennen sinua ja koira vasta sinun jälkeen. Toiminut omaan koiraan todella hyvin.
.

Tokitoki, annoinkin vain yhden vinkin miten vahvistaa johtajuutta. Tai ylipäätänsä kyseessä on niin kokonaisvaltainen asia, että yhtä "oikeaa" asiaa ei ole. Mutta eihän me tässä mistään eri mieltä ollakkaan!

Kiitos vastauksista!

Marssijärjestys perheessämme on koiralle aika selkeä. Minä ja vaimoni olemme koiralle selkeät johtajat (jos nyt pitää vielä valita niin omasta mielestäni olen koiralle lauman johtaja). Myös 10-vuotias poikamme osaa ja voi pomottaa koiraa erittäin hyvin. 7-vuotias kuopus onkin sitten se jonka kohdalla kuvio ei ole enää niin selkeä. Olemme yrittäneet muutta asiaa esimerkiksi sillä, että hän on antanut koiralle ruokaa ja luvan syödä. Tosin tätä harjoitusta on toteutettu vähän laiskanlaisesti.

Koira syö kahdesti päivässä, eikä ruokaa ole kupissa muina aikoina. Ruokailu tapahtuu niin, että ruoka laitetaan kuppiin, jonka jälkeen odotetaan kunne koira on käynyt makuulle. Kuppi maahan ja hetken odotus, jonka jälkeen koiralle annetaan lupa syödä.

Ongelmat liittyvät siis ainoastaan ruokailuun. Koira tulee toimeen lasten kanssa erinomaisesti, samoin toisten koirien. Vieraisiin miehiin koira suhtautuu varauksella, mutta päästyän haistamaan vierasta on koira erittäin kiltti ja ystävällinen.

Eli sinä ja vaimosikin saatte kävellä kesken koiran ruokailun, ja nostaa kupin tarvittaessa pöydälle? Tai kävellä ja ottaa luun kesken jyrsimisen? Kirjoitit kuitenkin että koira on ruuan suhteen mustasukkainen, niin sillä kyselen.

 

[.creep.]

Tokitoki, annoinkin vain yhden vinkin miten vahvistaa johtajuutta. Tai ylipäätänsä kyseessä on niin kokonaisvaltainen asia, että yhtä "oikeaa" asiaa ei ole. Mutta eihän me tässä mistään eri mieltä ollakkaan!



Eli sinä ja vaimosikin saatte kävellä kesken koiran ruokailun, ja nostaa kupin tarvittaessa pöydälle? Tai kävellä ja ottaa luun kesken jyrsimisen? Kirjoitit kuitenkin että koira on ruuan suhteen mustasukkainen, niin sillä kyselen.

Joo me voimme ottaa ruuan tai luun pois koiralta ilman, että koira tähän reagoi.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Tokitoki, annoinkin vain yhden vinkin miten vahvistaa johtajuutta. Tai ylipäätänsä kyseessä on niin kokonaisvaltainen asia, että yhtä "oikeaa" asiaa ei ole. Mutta eihän me tässä mistään eri mieltä ollakkaan!

No ei olla ei :D <- ensimmäinen hymiö jatkiksessa minulta ikinä ja jääkööt se siihen.

Juu annoit vinkin ja minä jatkoin toisella. Täytyy toki muistaa, että se niksi mikä toimii yhteen koiraan, ei välttämättä toimi toiselle. Siksi on hyvä tehdä samaan aikaa erilaisia variaatioita, josta se koira kyllä pikkuhiljaa alkaa tajuamaan jutun juonen.

Joo me voimme ottaa ruuan tai luun pois koiralta ilman, että koira tähän reagoi.

Kyllä se silloin vahvasti näyttää, että nyt koira katsoo kaapin paikkaa kuopuksenne kanssa. Kannattaa olla tarkkana/tiukkana, mutta ei pelokkaana ja sanoa sama kuopukselle. Onko kyseessä suurikin koira?

 

[.creep.]

No ei olla ei :D <- ensimmäinen hymiö jatkiksessa minulta ikinä ja jääkööt se siihen.

Juu annoit vinkin ja minä jatkoin toisella. Täytyy toki muistaa, että se niksi mikä toimii yhteen koiraan, ei välttämättä toimi toiselle. Siksi on hyvä tehdä samaan aikaa erilaisia variaatioita, josta se koira kyllä pikkuhiljaa alkaa tajuamaan jutun juonen.



Kyllä se silloin vahvasti näyttää, että nyt koira katsoo kaapin paikkaa kuopuksenne kanssa. Kannattaa olla tarkkana/tiukkana, mutta ei pelokkaana ja sanoa sama kuopukselle. Onko kyseessä suurikin koira?

Koira on sekarotuinen. Emo englannin sprinkler spanieli ja isä lagotto romagnolo. Säkäkorkeutta vähän alle 50cm.

Joo tuota linjaa yritetään pitää, mutta täytyy vain tulevaisuudessa alkaa vielä erikseen harjottelemaan ruuan kanssa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Erääseen naapurustoon on ilmestynyt joku taistelukoira (en tunne näitä, joku bullmastiffi-tyylinen) jonka koulutuksessa näkyy olevan pieniä hankaluuksia. Viimeksi kun ajelin tontin ohi (yhteinen liittymä) niin koira tuli tekemään lähempää tuttavuutta. Hymyilin koiralle, mutta kun emäntä tuli pyytelemään nuorta koiraansa pois, niin hymy vaihtui nauruksi ja episodin taustalle olisi voinut laittaa Benny Hill -musiikin soimaan. Oli pakko avata ikkuna ja huikata, että "tuo on aina hyvä kombo - vahva koira joka ei ole ollenkaan hallussa". En jäänyt katselemaan akan reaktiota vaan poistuin edelleen naureskellen paikalta.

 

[Knox]

No ei olla ei :D <- ensimmäinen hymiö jatkiksessa minulta ikinä ja jääkööt se siihen.

Juu annoit vinkin ja minä jatkoin toisella. Täytyy toki muistaa, että se niksi mikä toimii yhteen koiraan, ei välttämättä toimi toiselle. Siksi on hyvä tehdä samaan aikaa erilaisia variaatioita, josta se koira kyllä pikkuhiljaa alkaa tajuamaan jutun juonen.

Draftin takia tuli valvottua melko myöhään, ja herätessäni silmät ristissä luin viestisi niin sanotusti päin vittua! Siitä tuo kummallinen vastaukseni.

Mutta näinhän se on. Ja yleisestikkin olisi aina suotavaa, että ihmiset jotka koiria ottavat, perehtyisivät koiran ajatusmaailmaan. Turhan usein näkee porukkaa, joilla on käsissään tikittävä aikapommi, eivätkä nämä ihmiset edes sitä ymmärrä.

Joo me voimme ottaa ruuan tai luun pois koiralta ilman, että koira tähän reagoi.

Ok. Kuten Iso-E sanoi, koira hakee paikkansa laumassa, ja kohteena on nyt kuopus. Alatte nyt vahvistaa kuopuksen asemaa koiran silmissä, eli kuopus antaa sapuskat ja luut koiralle. Samoin kuopus kulkee ovista tosiaan ensin, ja koira väistää, kun ihminen sattuu kävelemään sen reitiltä. Ei tietty tarvi potkia toista hereille jos koira nukkuu, mutta mikäli möllöttää edessä, niin kävelee kohti jotta koira tajuaa asian. Koira tulee kuopuksen luokse vain käskystä, oma aloitteiset huomionhaut tyrmätään kylmästi. Ei leikitä muuten kuin kuopuksen aloitteesta.

Saattaa kuulostaa julmalta, mutta jos tässä vaiheessa pitää vähän tiukempaa jöötä, on koiran aikuistuttua ja rauhoituttua helpompi antaa vähän löysää.

 

[Knox]

Erääseen naapurustoon on ilmestynyt joku taistelukoira (en tunne näitä, joku bullmastiffi-tyylinen) jonka koulutuksessa näkyy olevan pieniä hankaluuksia. Viimeksi kun ajelin tontin ohi (yhteinen liittymä) niin koira tuli tekemään lähempää tuttavuutta. Hymyilin koiralle, mutta kun emäntä tuli pyytelemään nuorta koiraansa pois, niin hymy vaihtui nauruksi ja episodin taustalle olisi voinut laittaa Benny Hill -musiikin soimaan. Oli pakko avata ikkuna ja huikata, että "tuo on aina hyvä kombo - vahva koira joka ei ole ollenkaan hallussa". En jäänyt katselemaan akan reaktiota vaan poistuin edelleen naureskellen paikalta.

Siis tollanen jässikkä on vapaana pihalla? Harvinaisen hieno juttu. Kannattaa seurailla tilannetta, ja jos koirasta on selkeästi vaaraa/haittaa ohikulkijoille/muille koirille, ei muuta kuin samantien viranomaisiin yhteyttä.

 

[pale]

Harvinaisen selvää asiaa.

Draftin takia tuli valvottua melko myöhään, ja herätessäni silmät ristissä luin viestisi niin sanotusti päin vittua! Siitä tuo kummallinen vastaukseni.

Mutta näinhän se on. Ja yleisestikkin olisi aina suotavaa, että ihmiset jotka koiria ottavat, perehtyisivät koiran ajatusmaailmaan. Turhan usein näkee porukkaa, joilla on käsissään tikittävä aikapommi, eivätkä nämä ihmiset edes sitä ymmärrä. Kuopus kulkee ovista tosiaan ensin, ja koira väistää, kun ihminen sattuu kävelemään sen reitiltä. Ei tietty tarvi potkia toista hereille jos koira nukkuu, mutta mikäli möllöttää edessä, niin kävelee kohti jotta koira tajuaa asian.

Mutsi kasvatti Bullmastiffeja aika monta vuotta ja ite skidinä joutu pakostakin niiden kans flaidaa. Lempeä ku mikä ja vahva kuin sarvikuono. Oikea perhekoira turvallisuutta ajatellen. Koirana vaatii tuijottelua kahden kesken. Snadilla vatsarapsuttulella oltiin linjassa. Oikee Dogi.

 

[rancid]

Olihan taas

Voisi yhtä hyivn olla vitutusketjun kamaa, mutta laitetaan nyt tänne kuitenkin.
7-vuotias borderterrierimme alkoi tuossa alkuviikosta vaikuttamaan liikkeissään hieman kankealta, ja tarkemmalla katselulla totesin, ettei se ponnista takajaloillaan kunnolla. Ei muuta kuin yhteys eläinlääkäriin ja vamman laatua tutkimaan.
Pitkän (varatusta ajasta huolimatta) odotuksen ja pikaisen tutkimuksen jälkeen lekuri keksi hoitotoimenpiteeksi työntää sormet koirani hanuriin, tyhjentää anaalirauhaset ja iskeä kipupiikin niskaan. Totesi perään, että pari päivää ja koira taas kunnossa. Laskuttikin mukavat 100€.
Ei ollut koira kunnossa parin päivän jälkeen, ei. Tänään sitten toiselle lääkärille, joka otti koiran pöydälle, kokeili takajalat ja totesi samantien, että vasen polvilumpio ei pysy paikoillaan ja vaatii leikkaushoitoa. Antoi suositukset ortopedeista, kipulääkityksen ja lasku oli kirpeät 25€.
Pitänee varmaan soittaa tuolle lähilääkärille, että seuraavan kerran, kun sillä on polvi kipeänä, niin mä voin tulla paikalle työntämään peukun sen perseeseen ja syöttämään samalla panacodia. Vittu, mitä touhua ammatti-ihmiseltä.

 

[Oijennus]

Nyt taas on pyöräilijä käyttäytynyt aggressiivisesti koiraa kohtaan Oulussa:

Koira hyökkäsi polkupyöräilijän kimppuun ja puri monta kertaa – mies sairaalaan | Aamulehti

Itse en kyllä millään tapaa ymmärrä sitä, että koiria pidetään vapaana lenkkipoluilla tai kävelyteillä. Itse pidän omaa koiraani vapaana ainoastaan metsien siimeksessä ja sielläkin laitan sen heti remmiin kiinni, jos näkyy/kuuluu muista kulkijoista jotain.

Tällä viikolla kävi myös episodi taas lenkillä, kun toinen koira (sellainen joku pienempi terrieri) lähti omasta kotipihastaan hyökkäämään koiraani kohti, kun kuljettiin tietä pitkin ohi. Sain pidettyä kuitenkin oman koirani (joka on huomattavasti isompi terrieri) loitolla tuosta koirasta. Saatoin myös vähän antaa sille toiselle koiralle jalalla estettä, kun juoksi kohti.
On myös käsittämätöntä, että omassa pihassa pidetään koiraa vapaana, jos se koira ei siellä pysy. Rakentaisivat aidan saatana. Tämä oli jo kolmas kerta, kun sama sähikäinen sieltä hyökkäilee. Pitäisiköhän seuraavalla kerralla antaa koirien ottaa "miehestä mittaa" ja sitten mennä kertomaan asukkaille, että teidän koira hyökkäsi meidän koiran päälle ja nyt teidän koira makaa tuolla tiellä.

 

[Karhunkulta]

Teksti.

Meillä on myös lähinaapurustossa kolme taloa, joissa on sama ongelma. Koirat vapaana. Viimeksi tiistaina yhdestä pihasta säntäsi koira perään, kun olin oman ruffen kanssa lenkillä. Käveli siinä meidän perässä haistellen jälkiä n. 100m ennenkuin kääntyi takaisin kotiinpäin. Kukaan ei koiran perään huhuillut tai muutenkaan kaivannut.

Olen oikeasti sitä mieltä, että koiran pitämiseen tarvitsisi saada ajokortti. Vastakommenteiksi olen yleensä saanut, jos asiasta olen huomauttanut seuraavanlaisen kommentin:"Mitä sä vauhkoot? Eihän tää koira mitään tee!" hienoa, että moni on itsensä ylentänyt koirapsykologiksi ja tietää tasan tarkkaan, että tämä minun koira ei voi mitään tehdä muille ihmisille ja koirille. Ja tietysti jos koira tekee, niin se kärsii usein piikin arvoisesti eikä tuo tauno omistaja, jonka kuuluisi se lopullinen piikki saada.

 

[Oijennus]

"Koirakortti" voisi olla hyvä ratkaisu, mutta sen järjestäminen onkin sitten monipuolisempi juttu. Omasta mielestäni paras ratkaisu olisi velvoittaa jokainen uusi koiranomistaja tai uuden koiran hankkiva käymään koiransa kanssa edes jonkin sortin alkeiskurssi. Perustottelevaisuus kurssit ei juuri mitään maksa.
Se, että ennen koiran hankintaa pitäisi ihmisten käydä suorittamassa joku kurssi ilman sitä koiraa ei minulta oikein kannatusta saa. Mielestäni paras lopputulos saataisiin sillä, että jokaisen pitäisi koiran hankittuaan käydä tottelevaisuus koulutus sen nimenomaisen koiran kanssa.

Toisaalta tälläkin asialla on se kolikon kääntöpuoli. Esimerkiksi omat vanhempani asuvat maaseudulla ja lähimpään naapuriin on matkaa toista kilometriä ja ohi liikkuvia ihmisiä ei ole. Heillä on koira, joka on omassa pihapiirissä ja isäni kanssa metsähommissa yms. Koira tapaa toisia koiria vain kun käymme siellä. Sama myös ihmisten suhteen. Tällaisia tapauksia varmaan on Suomessa melko paljon ja näissä tapauksissa en oikein taas näe järkeä, että omistajia velvoitettaisiin mihinkään kurssille.

 

[rancid]

Mä olen itse törmännyt ongelmaan jossa hihnassakin oleva koira päästetään oman piskini iholle, vaikka kuinka olen yrittänyt sanoa ja selittää että mun koira ei ole mitenkään kiinnostunut lajitovereistaan vaan haluaa vain olla omissa oloissaan. On aivan helvetin ärsyttävää kun tämä yrittää mennä tilanteesta pois, mutta toisen koiran omistaja päästää piskinsä perään ja toteaa niiden kyllä tottuvan toisiinsa.
Yksi tällainen tapaus oli vitun ärsyttävä perhoskoira, joka oli vuoroin irti ja vuoroin hihnassa, tuli varmaan viisi kertaa metrin päähän räksyttämään ja yrittämään sitten mun koiran selkään. Sanoin sille tyypille, että kohta sen koiralle käy huonosti. Yksi kaunis päivä mun koiran hermot sitten lopulta pettivät, ja sen jälkeen pisti perhoskoira surkeasti. pahemmilta vahingoilta vältyttiin, mutta sain pari päivää myöhemmin kuulla naapurilta, että sanovat asuinalueellamme mun omistavan tosi äkäisen koiran.
Naurettiin siinä porukalla, että kuinkas tämä nyt näin päin kääntyi. Ilmeisesti se, että vanhempi koira, joka ei kiinnostu lajitovereistaan edes pakottamalla, on se kaikista vaarallisin ja verenhimoisin peto..
Koiralta leikattiin viikko sitten patellaluksaatio, jota aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsema eläinlääkäri yritti ensin todella peräaukon kautta. Täytyy kyllä ihmetellä koiran kipukynnystä ja toipumiskykyä, sillä jo nyt sujuu kävely neljällä jalalla. Juostessa sitten vain kolme jalkaa käytössä. Ensi viikolla tikkien poistamisen jälkeen kahden kuukauden säännöllinen fysioterapia sitten liikeratojen palauttamiseksi ennalleen. Olisi ollut tämä kallista lystiä ilman vakuutuksia.

 

[Heatley]

Mitens onko täällä olevat koiraihmiset törmänneet koirasta valittavaan naapuriin? Meillä emäntäni kanssa tulee marraskuussa 5 vuotta siitä kun hankimme pienen sekarotuisen koiran. Olemme koko koiran eliniän asuneet samassa kerrostaloasunnossa vuokralla ja minkään näköistä valittelua koirasta emme ole koskaan saaneet, ei hauku muuta kuin jos ovikello soi tai posti tulee.

Toinen lapsemme syntyi 5.7 ja saimme paikalliselta päivittäisjakelulehdeltä yhden kuukauden ilmaisjakelun, samalla viikolla taloomme muutti uusi seinänaapuri jota en ole vielä tähänkään päivään (hänen onnekseen) nähnyt.

Vasta tänään minulle ilmoitettiin isännöitsijä toimistolta että lehden tulon alkamisen jälkeen isännöitsijätoimistoon on tullut toistakymmentä valitusta sähköpostilla. 14.8 jolloin peruin lehden tulon saimme postiluukusta ilmoituskirjeen koiran haukunnasta ja eilen postiluukusta tuli ensimmäinen varoitus.
Toimistonainen joka soitti tänään minulle ilmoitti että asialle on tehtävä jotain, hankittava haukkupanta tjms. kysyin että antaa tulla listaa milloin haukkumista on tapahtunut ja joitain kellonaikoja tuli aamuyöstä (n. 3-4 aikaan) aamuseiskalta oli myös kuulunut. Kaikista järkyttävintä oli että listoissa jossa oli tarkat päivämäärät ja kellonajat oli myös aikoja illalta siis ILLALTA KLO 17-20 väliltä. Tietääkseni yöaikaan kuuluvasta metelistä saa ja pitää valittaa mutta että alkuillasta huhhuh! Minkäänlaista haukkupantaa en aio ostaa koska itse eikä puolisoni yöllä herää tähän väitettyyn "haukuntaan" lisäksi koira nukkuu kanssamme makkarissa ja ovi on vielä kiinni että ei pääsisi ovelle louskuttamaan. Lisäksi tämä valittaja oli valittanut että ei voi nukkua yöllä ollenkaan koska meteli tulee kuulemma myös hänen käyttämiensä korvatulppien läpi.

Onko kellään vastaavaa tapahtunut ja jos on niin miten tämmöisestä selviää, haisee lievästi sanottuna siltä että joku haluaa savustaa ulos!?!

 

[Alamummo]

Me saimme joskus pari vuotta sitten nimettömän kirjeen postiluukusta. Ei tullut isännöitsijältä, vaan kuten toisen naapurimme jutteluista selvisi, alakerran naapurilta. Kirjeessä valitettiin koiriemme haukkuvan ja ulvovan, aloittivat kuulemma kuudelta aamulla. Kirjeessä uhattiin ottaa asia esiin taloyhtiön kokouksessa.

Ensimmäiseksi juttelimme muiden naapureittemme kanssa, jotka kaikki totesivat, ettei meltä kuulunut mitään ääntä. Yksi heistä (rappumme ainoa muu koiranomistaja) totesi, että alakerran äijä oli häneltä kysynyt koiriemme metelistä. Koska emme virallisesti tienneet valittajasta, niin veimme alakerran ilmoitustaululle lapun, jossa kerroimme saaneemme nimettömän kirjeen koiriemme haukunnasta ja kerroimme, ettei se ollut mahdollista kun muut naapurit eivät kuulleet meiltä mitään ja että nukuimme itse vielä kello 6. Sanoimme myös, että ovikelloa saa tulla soittamaan ja keskustelemaan asiasta. Lappu hävisi päivän sisällä.

Jossain välissä äijä jutteli mieheni kanssa ja väitti käyneensä soittamassa ovikelloa ja unohtaneensa sitten nimensä lapusta. Bullshit, meillä oli mies tekemässä etäduunia väitettynä ovikellon soittoaikana ja kuka unohtaa "vahingossa" nimensä kirjeen lopusta. Oli käynyt ilmi, että onneton ja ikäväänsä itkenyt koiraparka olikin naapurirapussa. Onneksi äijä älysi edes pahoitella asiaa.

Toinen case: minulle tuli aikanaan kirje isännöitsijätoimistolta, jossa väitettiin koirien haukkuvan aamuisin. Olin ihmeissäni ja soitin toimistolle, siellä vahvistettiin, että niistä oli valitettu. Pyysin valittajan nimeä, joka kieltäydyttiin antamasta. Sanoin, että ovikelloani saa tulla soittamaan ja haluan selvittää asian. No, parin päivän kuluttua alakerran likka tuli oven taakse ja kertoi, että hän oli asiasta ollut isännöitsijään yhteydessä. Koirat haukkuivat aina aamulla töihinlähtöni jälkeen. Ei se kuulemma muuten haitannut, mutta hän teki kolmivuorotyötä ja haukku häiritsi unta. En keksinyt muuta syytä haukkumiselle kuin sen, että oltiin juuri muutettu ja vastapäätä tehtiin rakennustöitä. No, vuokrasin viikoksi haukkurajoitinpannan ja haukku loppui siihen.

Summa summarum: mielestäni sun kannattaisi ensimmäiseksi kysyä muilta seinänaapureilta, että ovatko he kuulleet koiranne haukkuvan ja jos ovat, niin koska. Jos olet hyvissä väleissä heidän kanssaan, niin varmaan voivat puhua sen puolesta, että koira ei hauku. Olet varmasti jo ilmoittanut isännöitsijätoimistoon, ettei väitetty haukkuaika ole mahdollinen, koska vaimosi on ollut vauvan kanssa kotona ja teillä on nukuttu yöllä aikana, jolloin koira on muka haukkunut. Jos oikeasti tiedät valittajan nimen, miksi et puhuisi hänen kanssaan? Tai pyytäisi isännöitsijää ottamaan yhteyttä häneen ja luomaan keskusteluyhteyden. Meillä asiat ratkesivat molemmilla kerroilla asiallisen keskustelun jälkeen. Jos ei keskustelu onnistu niin ainahan voit sanoa isännöitsijälle, että teet hänelle valituksen aiheettomista ilmoituksista ja olet tarpeen vaatiessa yhteydessä poliisiin, jos ne eivät lopu.

Ja kyllä kerrostaloasukkaan pitää sietää satunnaista koiran haukkumista päiväsaikaan. Tuntien ulinat ovat eri juttu.