Koillisen divisioonan (Northeast) voimasuhteet

  • 7 866
  • 17

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
Joukkueketjuissa on vielä melko hiljaista joten olisi mukava kuulla muiden mietteitä koillisen (northeast) divisioonan voimasuhteista ennen kauden alkua. Kaikki joukkueet kokivat taas muutoksia ja muutama lähtee isoillakin kysymysmerkeillä varustettuna uuteen kauteen.

Viime kauden runkosarjan jälkeen Torontoa lukuunottamatta kaikki jatkoivat pudotuspeleihin.

1. Buffalo Sabres #11 (45-27-10) 100 p
2. Ottawa Senators #13 (44-32-6) 94 p
3. Boston Bruins #14 (39-30-13) 91 p
4. Montreal Canadiens #19 (39-33-10) 88 p
5. Toronto Maple Leafs #29 (30-38-14) 74 p
[joukkue, sarjasijoitus, voitot-tappiot-tasapelit, pisteet]

Divisioonan sisäisillä "paikallismatseilla" on iso vaikutus pelien jatkumiseen keväällä ja muutamilla joukkueilla on lisäksi valmiina enemmän tai vähemmän hyvinvoiva rivalry keskenään. Joka vuosi kuuden keskinäisen pelin aikana syntyy myös hyviä taistelupareja joten oman divisioonan vastustajissa ja peleissä on usein sitä ylimääräistä jotain.

Minulle Bruinseja seuraavana kauden kohokohtia on Montreal-pelit ja mielenkiinto Leafsiin on noussut keskinäisten kauppojen myötä. Lisäksi Komisarekin ja Lucicin kohdatessa voi taas kipinät lennellä. Kaikenkaikkiaan nämä ovat kauden parhaita pelejä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Veikkaan viime kauden sijoituksiin pieniä muutoksia ja sarjataulukkoa seuraavanlaiseksi (naputtelen tarkemmat mietteet ja mielikuvat joukkueista kunhan ehdin):

1. Boston Bruins
2. Buffalo Sabres
3. Ottawa Senators
4. Montreal Canadiens
5. Toronto Maple Leafs

Miltä näyttää suosikkisi tilanne ennen kauden alkua, tuleeko takaa joku ohi vai auttaako kesän hankinnat kasvattamaan pistepussia? Mikä on joukkueiden keskinäinen järjestys? Mitä ottelu- tai taistelupareja odotat?
 

Ralph

Jäsen
Tästä divisioonasta tykkään eniten Buffalosta ja heihin luotankin. Kovin haastaja on ehdottomasti Boston. Kanadalaiset eivät pudotuspeleihin yllä.

1. Buffalo Sabres
2. Boston Bruins
3. Montreal Canadiens
4. Ottawa Senators
5. Toronto Maple Leafs
 

bungala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ottawa Senators, sympatiat Särjille
Senaattorimiehenä Sensien ja Toronton matsit ovat ehkäpä kaikista kutkuttavimpia. Tuskin maltan odottaa Carknerin ja Orrin kohtaamista!

Ensi kaudella luulen Buffalon, Bostonin ja Ottawan vievän kolme kärkisijaa divisioonasta. Montreal toki pelasi suorastaan maagiset playoffit Halakin ja Cammallerin johdolla, itse en kuitenkaan usko liidon jatkuvan tulevalla kaudella. Toronto on toki vahvistunut ja heillä on mielenkiintoinen nippu kasassa, mutta vaikea uskoa, että rahkeet vieläkään riittävät pleijareihin. Luulisin, että Koillinen divisioona tulee olemaan yksi tasaisimmista koko liigassa.

Sensien miehenä toki uskon ja toivon Senaattorien vievän divisioonan ja siihen on myös oikeasti mahdollisuus. Mielenkiintoisia otteluita on tulossa ja yllä mainittu Carkner vs Orr asetelma on varmasti seuraamisen arvoinen.
 

Kuival

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa & Philadelphia Flyers
Voisihan tässä tällaisen puolueettomana tarkkailijana laittaa hieman omia ajatuksia.

Boston Bruins

Maalivahdit: Rask lunasti paljon lupauksia viime kauden otteillaan ja yrittää nyt jatkaa siitä mihin jäi. Taustalla on Thomasin Tim joka ei varmasti ole sanonut viimeistä sanaansa maalivahtien taistossa. (Pikkuisen itkettää kun vertailee Rask&Thomas-paria Leighton/Boucher-valjakkoon.) Pienenä kysymysmerkkinä esitettäköön että iskeekö Sophomore slump Raskiin.

Hyökkäys: Savard, Krejci, Horton, Lucic, Wheeler, Recchi, Bergeron, Ryder, Sturm (kunhan palaa sairastuvalta), jopa Seguin. Hyökkäyksessä on kyllä leveyttä aika mukavasti mutta sellainen takuuvarma 35 maalin mies puuttuu ja ainoastaan Hortonilla taitaa olla realistiset mahdollisuudet kyseiseen määrään. Lisäksi joku yllä listaamistani joutuu lähtemään kun palkkakatossa ei ole tilaa. Bruinsin hyökkäys on leveä mutta aivan terävin kärki puuttuu.

Puolustus: Zdeno Chara elää ja voi hyvin. Puolustus ei ole mikään NHL:n nimekkäin mutta se on aika tasapaksu ja Rask/Thomasin kanssa pystynee pitämään kiekon poissa maalista aika hyvin. Viimeisten kahden kauden 190 ja 191 päästettyä maalia eivät tulleet tuurilla.

Buffalo Sabres

Maalivahdit: Ryan Miller. Vezinan voittaja jatkaa varmasti siitä mihin jäi viime kaudella ja tulee varmasti turhauttamaan monia hyökkääjiä kauden aikana. Alustavasti Buffalon vahvin osasto.

Hyökkäys: Buffaloltakin puuttuu se kivenkova tähti tyyliin Crosby/Sedin/etc. Derek Roy ja Thomas Vanek ovat varmasti Buffalon kovimmat hyökkääjät ja molemmat pystynevät sellaiseen 75-80 pisteen kauteen jos pysyvät terveenä ja peli maistuu. Buffalolta löytyy myös mukavasti leveyttä Pominvillen, Connollyn ja muutaman muun herran muodossa.

Puolustus: Mielestäni Buffalon Akilleenkantapää. Lydman ja Tallinder lähtivät, tilalle saapui Leopold ja Morrisonn. Pikkuisen minua mietityttää miten Buffalon puolustus onnistuu ensi kaudella. Paljon on ladattu Tyler Myersin harteille, pian nähdään miten nuori mies onnistuu. Kaipaisi vielä yhtä kunnon pakkia.

Montreal Canadiens

Maalivahdit: Montrealin poikien suuri kysymysmerkki on Carey Price. Miehen peli on ollut jo pidemmän aikaa ailahtelevaa ja Halak veikin miehen paikan 1. maalivahtina. Nyt on edessä Pricen kovin haaste, pystyykö hän pelaamaan niin kuin 1. maalivahdin odotetaan pelaavan, sillä Alex Auld ei ole Halakin veroinen paikkaaja.

Hyökkäys: Canadiensillä on kaksi aika tasaista hyökkäysvitjaa. Paljon lepää Mike Cammallerin ja Tomas Plecanekin harteilla ensi kaudella. Saas nähdä miten Habs maaleja tekee, enemmän pitäisi tehdä kuin viime kaudella (210 kappaletta).

Puolustus: Montrealin puolustus on aika tasainen. Paljon riippuu siitä, millaisessa kunnossa Markov on palatessaan tositoimiin. Myös nuori PK Subban on mielenkiintoinen kaveri, pelasi hyvin loppukauden ja ensimmäiset kaksi kierrosta pleijareita mutta näytti ikäiseltään Philadelphiaa vastaan.

Ottawa Senators

Maalivahdit: Eivät kyllä vakuuttaneet viime kaudella. Ottawalla voi olla edessään pitkä kausi jos Elliott ja Leclaire eivät pysty nostamaan tasoaan.

Hyökkäys: Spezza on kova luu onnistuessaan ja Alfiella on vielä hieman annettavaa. Paljon riippuu kavereiden Michalek&Kovalev&Fisher onnistumisesta. Jos onnistumisia tulee, niin Ottawan hyökkäyksellä on potentiaalia hieman viime kautta parempaan maalimäärään.

Puolustus: Mielenkiintoista nähdä miten Gonchar onnistuu Kanadan puolella. Mieheltä odotetaan varmasti paljon varsinkin ylivoimalla ja tulosta pitäisi tulla jos Ottawa mielii pleijareihin. Kaipaisi mielestäni yhtä puolustajaa vielä niin Ottawalla olisi erittäin hyvät mahdollisuuden pleijareissa.

Toronto Maple Leafs

Maalivahdit: Giguere-Gustavsson pari on aika pätevä NHL-tasolla. Valovuosia parempi kuin Toskala-Monsteri vuotta aikaisemmin. Epäilen kyllä hieman heidän kykyään "varastaa" ottelu tarvittaessa. Kuitenkin en usko että Maple Leafs kaatuu maalivahteihinsa.

Hyökkäys: No nyt päästiin asiaan. Toronton hyökkäys on varmasti yksi NHL:n heikoimpia, ellei heikoin. Kun ykkössentteriksi olisi tarjolla Kadria, Bozakia ja Grabovskia jopa toisen joukkueen kannattajaa itkettää. Toronton hyökkäyksessä on paljon lupausta (lue: nuoria jannuja) mutta pelkään että Kessel jää ensi kaudellakin aivan liian yksin, jos siis pysyy kasassa.

Puolustus: Dion Phaneuf on varmasti hyvä ykköspakki Torontolle tulevaisuudessa. Muutenkin Toronton pakisto näyttää paperilla aika mukavalta mutta viime kaudellakin melkein sama runko alisuoritti pahasti. Pian nähdään miten pakisto muotoutuu sillä Torontonkin pitää hävittää johonkin pari miljoonaa.

Ennustus voimasuhteista

1. Boston Bruins (Kaikesta huolimatta uskon Bostonin mahdollisuuksiin voittaa divisioona Buffalon nenän edestä) Sijoitus konferenssissa: 3.

2. Buffalo Sabres (Kilpailee Bostonin kanssa loppuun saakka divisioonan voitosta mutta hävinnee lopulta. Kuitenkin parempi kuin loput joukkueet) Sijoitus konferenssissa: 6.

3. Ottawa Senators (Ei ole muuttunut viime kaudesta radikaalisti. Kuitenkin taistelee pleijaripaikasta monen muun joukkueen kanssa) Sijoitus konferenssissa: 7.

4. Montreal Canadiens (Menetti Halakin, Price on mysteerio. Maaleja tarvittaisiin varsinkin kun kilpailu sijoista 6.-11. on kovempaa kuin pitkään aikaan, jos ei maaleja tule niin huonosti käy.) Sijoitus konferenssissa: 9.

5. Toronto Maple Leafs (Hyökkäys huutaa apua. Kunnollinen ykkössentteri ja/tai kunnon maalintekijälaituri tarvitaan jos Toronto hamuaa takaisin pudotuspeleihin. Ei nykyhyökkäyksellä.) Sijoutus konferenssissa: 12.


Tämmöisiä ajatuksia minulta Koillisesta divisioonasta vaikken sitä ihan täysipäiväisesti seuraakaan.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
En ole kovinkaan aktiivisesti seurannut kesän aikana joukkueiden voimasuhteiden muutoksia, mutta kaiken kaikkiaan on odotettavissa erittäin tasainen divisoona, enkä yllättyisi vaikka taas nähtäisiin neljä pudotuspelijoukkuetta tästä ryhmästä.

Boston hankki Nathan Hortonin hyökkäykseen, jonka uskon tuovan lisää tulivoimaa ja maalintekotaitoa. Sen sijaan Bostonin puolustus näyttää minusta paperilla hieman ohuelta. On siellä toki Chara joka pelaa puoli tuntia per peli, Seidenberg on myös top-4 puolustaja. Mutta ovatko Stuart tai Boychuk? Ference taas on näköjään vuodesta toiseen missanut ~30 peliä.

Toronto voi olla yllättävän kova. Steeger ja Armstrong eivät ole mitään superhyökkääjiä, mutta ehdottomasti vahvistuksia tuohon kokoonpanoon, ja tuovat tiettyä vakuuttavuutta. Top-4 puolustus näyttää paperilla kovalta: Komisarek, Phaneuf, Beauchemin ja Kaberle. Näistä tosin kolmen ensimmäisen taso on ailahdellut ja Kaberle taas on siirtohuhujen kohteena ollut jo pidemmän aikaa, joten pieni kysymysmerkki sen suhteen. Potentiaalisesti kuitenkin erittäin vaarallinen nelikko.


Buffalosta ja Ottawasta en oikein osaa sanoa mitään, aina vaarallisia joukkueita ja molemmilla on hyvät mahdollisuudet pudotuspeleihin.

Montreal taaseen koki isoimman menetyksen maalin suulla (Halak). Muutaman kuukauden kuluessa nähdään kuinka suuri tämä menetys todellisuudessa oli. Jos Carey Price pystyy pitämään päänsä kylmänä ja itseluottamuksen korkealla, ei Halakin lähtö välttämättä tunnu missään. Siltikin tässä on riski: jos Price floppaa, on Montrealilla pitkä tie pudotuspeleihin.
Hyökkäyksen uskon olevan iskukyvyltään riittävä - edellyttäen että Plekanec pitää tasonsa. Viime kauden vähäiset maalimäärät selittyvät osin sillä, että joukkueen parhaat maalintekijät (Cammalleri, Gionta) missasivat molemmat parikymmentä matsia viime kaudella. Andrei Kostitsynillä on sopimus katkolla ja nyt olisi parempi heittää kovat lukemat taululle: taitoa riittää ja rannari lähtee todella terävästi, mutta on hyvän kauden 07-08 jälkeen jämähtänyt tasapaksuksi 20+20 mieheksi. Oma mielenkiintoni kohdistuu kuitenkin tanskalaisjunnu Lars Elleriin, jolle kaavaillaan ilmeisesti roolia The Showssa ja saa varmasti mahdollisuutensa jopa ylemmissä kentissä.

Lähtökohtaisesti Toronto on ehkä se divisioonan heikoin joukkue, luulen että top-4 tästä divisioonasta tulee olemaan taas alle 15 pisteen sisällä kauden päättyessä. Toki ennustaminen on aina hankalaa ja yllätyksiä tulee aina, kuten vaikkapa Phoenix viime kaudella. Hyvinkin voi olla mahdollista että ryhmästä Montreal, Boston, Ottawa, Buffalo joku kyntää syvällä koko kauden, tai vaihtoehtoisesti joku voi dominoida divisioonaa isollakin erolla.
 

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
5. Toronto Maple Leafs (10-7-7 omaa divisioonaa vastaan)
Puolustus tänäkin vuonna paperilla kova mutta miten onnistuu kentällä? Phaneufista tehtiin kapteeni ja on mielenkiintoista nähdä miten "the Dionin" joukot suoriutuu.
Hyökkäyksen alemmat ketjut vaikuttavat hyviltä, kaksi ensimmäistä taas kokemattomilta ja Kessel on joukkueen ainoa "ykköskentän" pelaaja. Kaberlen siirtojahkailu ei tuonut vahvistusta joten en usko että menestystä on tämän hetken top-6 hyökkäjillä luvassa.
Valmentaja Ron Wilson lienee osittainen kompastuskivi tänäkin vuonna, hyökkäävä pelityyli puolustusvoittoisella materiaalilla ei toimi.

Omat suosikit:
Phil Kessel
Huippuluokan rannelaukaus ja liike, aina vaarallinen.
Nikolai Kulemin
Uskon että kolmannen kautensa aloittava venäläinen on Leafsin tämän kauden valopilkku. Taitava, nopea ja kokoa on sen verran että ei jää jälkoihin.
Tomas Kaberle
Hieno pelaaja, toivottavasti henkinen puoli kunnossa ja kiekko liikkuu samaan tapaan kuin viime kauden aluksi.

Veikkaus: Koillisen viimeinen ja Kessel-kaupasta toinen lotterypick Bostonille. Koko liigassa taakse jää ehkä vain Panthers, Bluejackets ja Oilers.

- - - - - - - - - -

4. Montreal Canadiens (11-9-4 omaa divisioonaa vastaan)
Playoff-menestyksen takuumies Halak vaihtoi maisemaa ja ykköstorjujan viitta ojennettiin (taas) Pricelle. Kestääkö nuoren ja lupaavan kassarin pää? Ajetaan halikoiden ja soihtujen kanssa ulos kaupungista jos ei lunasta odotuksia. Puolustuksessa löytyy iän tuoman kokemuksen lisäksi nuorta intoa kun Subban pääsee näyttämään taitojaan, ehdottomasti tulevan kauden mielenkiintoisimpia pelaajia. Hyökkäyksessä Cammalleri lyö 30+ maalia jos kestää kunnossa ja Plekanec voi nousta ppg-pelaajaksi.

Omat suosikit:
Scott Gomez
Taitopelaaja joka toivottavasti nousee Canadiensin tehokkaimmaksi sentteriksi.
PK Subban
Nuori, taitava ja ennakkoluuloton. Ei voi olla pitämättä.
Carey Price
Toivottavasti pää kestää.

Veikkaus: Pudotuspeleihin idän viimeisenä.

- - - - - - - - - -

3. Ottawa Senators (14-7-3 omaa divisioonaa vastaan)
Joko Alfredssonin jalka alkaa painamaan? Millaiseen vireeseen Kovalev yltyy vai ajeleeko potkurilla? Parikymmentä maalia tulevat iskemään ainakin Spezza, Fisher ja Michalek. "Pappojen" ja Elliotin onnistuessa taistelee divisioonan kärkipaikasta.
Pittsburghista tullut Gonchar tulee mentoroimaan Karlssonia ja nostaa viime kauden 21. ylivoiman tasoa selvästi. Brian Elliotin kehityksen on jatkuttava koska Leclaire tuskin kestää puolta kautta pitempään ehjänä, maalivahtipeli on pienoinen kysymysmerkki.

Omat suosikit
Milan Michalek
Pohjois-amerikkalaiseen tyyliin pelaava taitava tsekki on hieno pelaaja. (jollaiseksi Bostonissa Jordan Caronin toivotaan kasvavan)
Erik Karlsson
Kädet, jalat ja pää toimii. Yli 20 minuuttia peliaikaa rookie-kaudella ja parempaa on luvassa.
Matt Carkner
Hyvä paketti, hoitaa kolmosparin puolustamisen ohella tappelut.

Veikkaus: Taistelee kotiedusta viimeisiin peleihin asti.

- - - - - - - - - -

2. Buffalo Sabres (12-8-4 omaa divisioonaa vastaan)
Puolustuksesta lähti kokeneet Tallinder ja Lydman mutta uudet pakit Leopold ja Morrisonn eivät tasoa tiputa. Tyler Myers on jo nyt joukkueen paras puolustaja ja kehityksen suunta on vielä useita vuosia ylöspäin. Alakerran viimeisenä lukkona on Ryan Miller, NHL:n paras maalivahti. Hyökkäyksessä löytyy laajuutta ja luulen Vanekin hätyyttelevän 40 maalin rajaa. Tyler Ennis pelasi hyvin pudotuspelisarjassa Bruinseja vastaan ja on mielenkiintoista nähdä miten ensimmäinen kokonainen kausi ylhäällä sujuu.

Omat suosikit
Ryan Miller
Uskomattomia pelejä viime kaudella ja ansoittu pokaali merkiksi siitä.
Tyler Myers
Tulevaisuuden superpuolustaja: taitoa, kokoa ja liikettä.
Mike Grier
Duunari joka on pudotuspeleissä rautaa.

Hyökkäysvoittoista peliä peluuttava Ruff johtaa Sabresit pudotuspeleihin kotiedulla.

- - - - - - - - - -

1. Boston Bruins (13-8-3 omaa divisioonaa vastaan)
Viime vuonna Boston teki maaleja vähiten, sitä edellisenä toiseksi eniten. Tällä kaudella toivottavasti satutaan siihen välille.
Dennis Wideman-Nathan Horton, tästä kaupasta tulee vieläkin hyvä mieli ja odotan Hortonin iskevän ennätyspisteensä Marc Savardin syötöistä. David Krejcin toivon haastavan Savardin paikan Bostonin ykkössentterinä, pudotuspelien rannevamman paraneminen kuitenkin kysymysmerkki. Draftin parhaalta pelaajalta Tyler Seguilta odotan 30+ pistettä tulevalla kaudella, aloittaa laiturina.
Alakerta jatkaa viimekautiseen tapaan ja kun tolppien välissä on Rask/Thomas -kaksikko niin maalivahtipelistä ei tarvitse olla huolissaan. Kiekollinen puolustaja olisi ollut hyvä lisä mutta ehkä sellainen tarttuu haaviin siirtorajalla. Vaikka Charan jälkeen ei isoja nimiä löydy niin joukkueen pelisysteemi pitänee päästetyt maalit kohtalaisissa lukemissa.

Omat suosikit
Mark Stuart
Puolustava puolustaja joka tekee kaiken tarvittavan joukkueen eteen.
Patrice Bergeron
Pelasi ehjän kauden ja oli Bruinsin paras pelaaja runkosarjassa. Jokainen joukkue tahtoisi oman Bergeronin kakkosketjuunsa.
Johnny Boychuck
Kovaa taklaava ja laukova Boychuck nousee yhdeksi kotiyleisön suosikeista viimeistään tällä kaudella.

Veikkaus: Koillisen ykkönen ja idän kolmonen. Pudotuspelien toisen kierroksen pettymyksistä kevään 2011 euforiaan? Toivottavasti taistelee mestaruudesta.
 

Frostburn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leafs, HPK
Koillinen divisioona oli jo viime kaudella hyvin tasainen ja sama trendi jatkunee edelleen. Selkeää suosikkia divisioonavoittajaksi ei siis ole, vaan joukkueet voidaan oikeastaan jakaa kahteen koriin: ykköskorissa ovat Buffalo, Boston sekä Ottawa ja kakkosessa Montreal sekä Toronto.

Ykköskorin joukkueiden kesken ratkaistaneen divisioonavoitto. Viime kaudella sen otti nimiinsä Buffalo, mutta joukkue on kesällä heikentynyt vahvuusalueensa puolustuksen osalta, sillä Toni Lydman ja Henrik Tallinder vaihtoivat maisemia, eikä tilalle hankituista Jordan Leopoldista + Shaone Morrisonnista ole heitä paikkaamaan, vaikka kelpo pelimiehiä hekin toki ovat. Ryan Miller pelasi loistokauden ja jatkaa varmasti edelleen hyvällä tasolla, mutta ei hänkään pysty kaikkea kiinni ottamaan. Buffalon hyökkäys ei ole kovin kummoinen, joten lähtökohtaisesti maalivahti- ja puolustuspelin pitää onnistua pistetilin kartuttamiseksi ja näin tuskin tulee ihan yhtä usein käymään kuin edelliskaudella.

Edelliskauden divisioonakolmosta Bostonia monet tuntuvat pitävän suosikkina tähän kauteen lähdettäessä, mutta itse en ihan täysin allekirjoittaisi tuota. Hyökkäystä vahvistettiin kesällä Nathan Hortonilla, mutta samassa rytäkässä Dennis Widemanin lähdön myötä puolustuksesta katosi merkittävä määrä käsiä. Lopputulos koko joukkuetta ajatellen on siis +-0. Boston ei Julienin ääripuolustavalla pelitavalla tule taaskaan juhlimaan maaleilla, joten paljon on kiinni maalivahdeista. Rask oli viime kaudella loistava, mutta toisen kauden kirous ja lisääntyvä vastuu pitävät huolen siitä, ettei toista ihan samanlaista suoritusta tulla näkemään heti perään. Niinpä Boston jää taas divisioonan kolmoseksi, mutta pääsee kyllä playoffseihin mukaan.

Jäljelle jää siis Ottawa, joka kaappasi Pittsburghista yhden kevään kovimmista vapaista agenteista - Sergei Goncharin. Tuolla hankinnalla tuli täytettyä kiekollisen puolustajan tyhjiö, joka on ollut olemassa Wade Reddenin taannuttua rivipuolustajan tasolle. Toinen akilleen kantapää on ollut maalivahtipeli, sillä ykkösmaalivahdin statuksella oleva Pascal LeClaire ei tunnu pysyvän kasassa millään ja tuuraaja Brian Elliott ailahtelee turhan paljon. Koska osastolle ei ole tehty mitään muutoksia, sama riski on olemassa myös tulevalla kaudella. Siitä huolimatta uskon Goncharin lisäyksen ja päävastustaja Buffalon heikentymisen heilauttavan voimasuhteita sen verran, että Senaattorit juhlivat Koillisen divisioonan voittoa keväällä.

Kakkoskorin joukkueista Montreal heikentyi kesällä selvästi menetettyään playoff-sankarinsa ja ykkösvahtinsa Jaroslav Halakin St. Louisiin. Carey Pricen on siis nyt aika näyttää, pystyykö hän koskaan lunastamaan itseensä asetetut odotukset ja nousemaan todelliseksi ykkösvahdiksi. Potentiaalia kyllä on, mutta pään kestävyyttä monet ovat epäilleet ja toistaiseksi henkinen romahdus on seurannut joka kerta vastuuta lisättäessä. Kenttäpelaajien osalta Habsien rosteri näyttää lähes samalta kuin viime kaudella. Ylivoiman erikoismies ja oman pään hasardi Marc-Andre Bergeron poistui vahvuudesta kuten myös siirtotakarajalla hankittu kolmossentteri Dominic Moore. Tilalle hankittiin veteraani Jeff Halpern, joka pystynee edelleen hoitamaan puolustavan sentterin velvoitteet kunnialla. Bergeronin paikan ottanee puolestaan tulokas PK Subban, joka esitti jo viime kaudella playoffseissa ennakkoluulottomia otteita. Tästä miehestä Montrealille tulee olemaan paljon iloa. Kaiken kaikkiaan maalivahtiosaston heikentyminen riittää tällä kertaa tipauttamaan Montrealin niukasti pudotuspeliviivan alapuolelle, mutta uskoisin joukkueen pitävän kuitenkin divisioonan nelostilan parin pinnan erolla Torontoon.

Divisioonan viidenneksi on siis jälleen kerran jäämässä oma suosikkini Toronto. Joukkueen suhteen on vihdoin tehty järkeviä muutoksia, mutta prosessi on vielä pahasti kesken ja tuleva kausi jättänee jälleen faneille luun käteen. Maalivahtipeli on parhailla kantimilla vuosiin, kun Toskala etsiskelee "ykkösvahdin statustaan" vapaana agenttina eikä kelpaa edes Elitserieniin. Tilalle tullut Jean-Sebastien Giguere ei hänkään ole huippuvuosiensa tasolla, mutta on silti edelleen kelvollinen ykkösvahti NHL:ään. Kakkosena häärää sitten tuleva ykkönen Jonas Gustavsson, joka pelasi viime kaudella tulokkaana hyvin, mutta kärsi sydän- ja nivusvaivoista. Puolustus on paperilla yksi NHL:n parhaista, mutta tilanteen realisoituminen kentälle on kysymysmerkki. Viime kaudella näin ei käynyt, sillä kovan rahan hankinnoista Mike Komisarek aloitti kehnosti ja pelin parannuttua sitten loukkaantui, kun taas Francois Beauchemin pelasi oikeastaan koko kauden alle sen tason, jolla mies totuttiin Ducksissa näkemään. Kohuhankinta Dion Phaneuf osoitti siirtonsa jälkeen johtajan elkeitä ja hänet nimettiinkin kesällä Toronton kapteeniksi - ensimmäiseksi sitten Mats Sundinin. Tulevalla kaudella Phaneufilta odotetaan fyysisyyden lisäksi myös tehoja, jotka olivat viime keväänä kateissa. Hyökkäyspäästä löytyvät Toronton suurimmat ongelmat, sillä todellisia ykköskorin hyökkääjiä löytyy vain yksi: Phil Kessel. Potentiaalia tälle tasolle nousemiseen on kyllä sitten useammallakin nuorella lupauksella, mutta täytettäviä ruutuja on niin monta, että melkeinpä jokaisen heistä pitäisi onnistua, mikäli Torontossa halutaan taistella playoff-paikasta jo tällä kaudella. Oma veikkaukseni on, että runkosarjasijoitus paranee onnistuneen maalivahtipelin ansiosta rytinällä, mutta playoffsit jäävät kuitenkin haaveeksi ja divisioonan jumbosija napsahtaa jälleen kerran tilille - tosin Habsit keräävät vain pari pistettä enemmän.

Edit: laitetaan vielä oma arvaukseni divisioonasijoituksista tähän loppuun, mikäli joku ei jaksa lukea tuota koko analyysiä:

1) Ottawa Senators (101p)
2) Buffalo Sabres (97p)
3) Boston Bruins (94p)
4) Montreal Canadiens (87p)
5) Toronto Maple Leafs (85p)
 

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
Edelliskauden divisioonakolmosta Bostonia monet tuntuvat pitävän suosikkina tähän kauteen lähdettäessä, mutta itse en ihan täysin allekirjoittaisi tuota. Hyökkäystä vahvistettiin kesällä Nathan Hortonilla, mutta samassa rytäkässä Dennis Widemanin lähdön myötä puolustuksesta katosi merkittävä määrä käsiä. Lopputulos koko joukkuetta ajatellen on siis +-0.
Puolustuksen taito ja nopeus on mielestäni Bruinsin suurin ongelma mutta itse pitäisin Wideman-Horton kauppaa tuplaplussana Bostonille, niin heikosti Wideman pelasi. Parin aiemman kauden hyvät otteet ei antanut odottaa tuollaista tason tiputusta joten kyseessä lienee ollut loukkaantuminen, ainakin luistelunopeus tippui entisestään viime kauden aikana. Pelillisistä ongelmista huolimatta Julien peluutti Widemania silti ajoittain jopa Charaa enemmän.

Toivottavasti Wideman on kunnossa ensi kaudella ja ihastuttaa BankAtlantic Centerin yleisöä, parhaimmillaan loistava puolustaja.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Eipä ole helppo veikattava tämäkään lohko. Itseasiassa kenties vaikein kaikista. Viime kaudella menestyneistä Bostonilla, Buffalolla ja Montrealilla on käytössään pitkälti samat aseet (Halakin poissaoloa lukuunottamatta), joten suoranaista romahdusta on vaikea veikata.

Carey Pricea nyt olisi helppo jo tässä vaiheessa osoittaa heikoimmaksi lenkiksi, mutta jos Price on edes ykkösvahdin tasoinen Habs kampeaa itsensä taas pudotuspeleihin, ja sitten veteraanit Gorgesilla ja kumppaneilla ovat taas vittumainen vastus. Buffalolla ja Bostonilla taas on käytössään ne aseet joilla se pärjäsi, plus lisää nuorta voimaa.

Maple Leafs taas hankki kovia täsmäaseita kesän aikana. Sillä on edelleen puutteita, mutta toisaalta hyvä kausi Phaneufilta ja Giguerelta löisi kapuloita rattaisiin kenelle vain. Puhumattakaan Beaucheminin, Komisarekin ja Schennin nousemisesta kovalle tasolle. Kova haastaja se on, katsotaan jääkö vain räyhäksi ja epätasaisiksi otteiksi.

Ottawa hankki Goncharin, mutta puolustuksen mielenkiintoisimmat kasvot ovat Cowan ja Karlsson. Cowanista olen lueskellut että olisi kehittänyt ilkeyttä viime aikoina. Tuleeko Cowanista se Bouwmeester, joka Bouwmeester ei ole oikein onnistunut olemaan? Minäkin tosin epäilen Ottawan maalivahteja. Olisi siksi hienoa, jos tuo epäilys kumottaisiin.

Lienee helpoin punnita joukkueiden voimasuhteita, pistää ne pitkällisen harkinnan jälkeen paremmuusjärjestykseen...ja sitten keikauttaa kaikki juuri päinvastoin.

Värikkäitä peleja ja tappeluita odotellessa.
 

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
ESPN:n E.J. Hradekin ja Matthew Barnabyn ennakkotunnelmat northeastista (espn.com video).

Molempien mielestä Buffalo voittaa divisioonan ja Boston on kakkosena. Montrealin ylivoiman pitää toimia jos tahtovat pudotuspeleihin. Ottawan veteraanien ja nuoren kaartin välillä liikaa vuosia. Toronto parin-kolmen vuoden päässä puduspeleistä.
 

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
Kausi on saatu hieman kääntöpaikan ohi ja tällä hetkellä vain kaksi joukkuetta koillisesta olisi jatkamassa pelejä keväällä. Paljon on vielä pisteitä jaossa joten reilummalla voitto-/tappioputkella sijoitukset voivat muuttua paljonkin. Divisioonan taso ei mielestäni finaaleihin asti riitä, saatikka mestariksi asti, mutta pudotuspeleissä onneksi nähdään joka vuosi yllätyksiä.

Koillinen divisioona
1. Boston......42 23 12 7 53 +30
2. Montreal....44 24 17 3 51 +4
3. Buffalo......42 18 19 5 41 -9
4. Toronto.....42 18 20 4 40 -13
5. Ottawa......43 16 21 6 38 -39
[sijoitus, joukkue, ottelut, voitot, tappiot, ja-tappiot, pisteet, maaliero]

Itä (*oman divisioonan ykkönen)
1. * Philadelphia 42 59
2. * Tampa Bay 44 57
3. * Boston 42 53
4. Pittsburgh 45 58
5. Washington 44 55
6. NY Rangers 44 53
7. Montreal 44 51
8. Atlanta 45 51
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9. Carolina 42 48
10. Buffalo 42 41
11. Florida 41 40
12. Toronto 42 40
13. Ottawa 43 38
14. NY Islanders 41 33
15. New Jersey 42 24
[sijoitus, joukkue, ottelut, pisteet]


• Bostonin kone on ajoittain yskähdellyt mutta Tim Thomas on pelannut henkilökohtaisella panoksellaan pisteitä peleistä joista niitä ei olisi ansaittu. Hyökkäys on nostanut tasoaan toivotulla tavalla viime kauden surkeista lukemista (tähän mennessä 11. tehokkain, viime vuonna koko sarjan viimeinen).

• Montrealissa Price on pelannut hyvin ja kestänyt paineet. Gorgesin loukkaantuminen oli kova paikka mutta Wisniewskin hankinta seurajohdolta mainio veto.

• Buffalon ykkössentteri Roy on ilmeisesti loppukauden sivussa. Sabresin johto ei ole tunnettu nopeudestaan tai kaupoistaan - korvaajaa ei ole näköpiirissä. Taitaa jäädä pudotuspelien ulkopuolelle.

• Toronto on neljän voiton putkessa mutta on vaikea uskoa että noin kaukaa jatkopeleihin yllettäisiin. Isolle osalle faneista onnistuneeksi kaudeksi riittäisi kuitenkin se että ei annettaisi toista TOP-5 varausta Bostoniin. Pahoin pelkään että suoritustasonsa ylälaidalla pelaava joukkue vaihtaa tappioden tielle kun nuori maalivahti Reimer jäähtyy tai matkaa takaisin alas.

• Ottawa on Spezzan loukkaantumisen jälkeen tippunut kovaa vauhtia sarjataulukossa ja GM varmaankin miettii jo siirtorajalla myytävistä konkareista saatavia pickkejä. Selkeästi myyjä siirtorajalla ja joukkueen uudistaminen alkaa.
 

TML

Jäsen
Yllättävän heikko kausi tulossa Northeast -divarilta, joka suht pitkällä otannalla on yksi kovimmista divareista ollut.

Tällä kaudella näyttää tosiaan siltä että Bruins saa divarin ykköspaikan. Ookoo, tällä hetkellä Bruins on vain 2 pinnaa Habsia edellä, mutta viime otteluiden trendejä katsellessa usko Bruinsiin on kovempi. Habsilla on kaksi niin tärkeää pakkia poissa ja Price tuskin jatkaa alkukauden tahtia ihan koko kautta. Uskoisin että Habs tulee taistelemaan 3-4 joukkueen kanssa 2-3 paikasta pleijareihin (eli siis 1 noista ei pääse).

Näihin playofftaistelu joukkueisiin ei muita Northeast joukkueita kuulu. Sabresilla tuo heikko alkukausi jätti jo ison kirittivän loppukauteen ja siihen kun lisättiin nuo viimeaikojen loukkaantumiset, ei Sabresista tällä kaudella pleijareihin ole.
Ei ole myöskään battle of Ontario joukkueista. Leafsin ja Sensin kuntopuntarit osoittavat päinvastaisiin suuntiin, mutta Leafsilla on aivan liikaa kirittävää playoffviivaan. Oli maalissa sitten Reimer, Monster, Jiggy tai Andy Moog.

Sensiä ennustettiin ennen kauden alkua jopa TOP4 joukkueeksi idässä, mutta kyllähän tämä kausi on näyttänyt ettei joukkueen hyökkäyskalusto ole tarpeeksi laaja. Sitten kun vielä yhdistetään pujottelukeppi pakit Gonchar-Karlsson-Kuba ja se että Chris Phillips on hyvässä slaidissa ehtoopäiviä kohti, ei yllätyksenä voi juuri kenellekään tulla että Sens on pleijareiriviivan alapuolella.


Eli summa summarum, oma veikkaukseni on että 2 joukkuetta Northeastista nähdään pleijareissa. Bruins nappaa runkosarjan kolmannen tilan, Habs on 6.-8. Leafs ottaa toivon mukaan 9.-10. sijan.
 

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
Northeastista selvisi pudotuspeleihin tänäkin vuonna kolme joukkuetta.

1. Boston (#7) 46-25-11, 103p +51
2. Montreal (#14) 44-30-8, 96p +7
3. Buffalo (#15) 43-29-10, 96p +16

- - - - - - - - - - - - - - - -
4. Toronto (#22) 37-34-11, 85p -33
5. Ottawa (#26) 32-40-10, 74p -58
[joukkue, sarjasijoitus, voitot-tappiot-ja/rl-tappiot, pisteet, maaliero]

Bostonilta nähtiin pitkin kautta on/off-tyylistä kiekkoa. Vuosikymmenen peliä tai hyvää jaksoa seurasi luvattoman huonoja otteluita. Keskusteluun on noussut Claude Julienin kyky saada joukkue pelaamaan taitojen ylärajoilla ja jos pudotuspeleissä ei menestystä tule niin päävalmentajan jakkara heiluu varmasti.
Tim Thomas löi Dominik Hasekin nykyaikaisen kiekon torjuntaprosenttiennätyksen ja on matkalla kohti toista Vezinaa kolmen vuoden sisällä. Milan Lucic jatkoi kehitystään ja iski 30 maalia yllättäen Bruins-fanit positiivisesti ja ykköskentän toinen voimalaituri Nathan Horton kokosi kohtuuhyvät tehot (26+27) ja tuplasi uran aiemman tappelumäärän yhdessä kaudessa.
Nuorista Brad Marchand (21+20, 5 alivoimamaalia) pelasi vahvan tulokaskauden ja tie vei nelosketjusta kakkoseen asti. Draftin kakkosvaraus Tyler Seguin (74 peliä, 11+11) pelasi minusta hyvän runkosarjan vaikka ei tehokkaimpien tulokkaiden tahtiin yltänytkään. Bottom 6 -roolissa ja pääosin laiturina esiintyneen Seguinin ensimmäinen kausi oli selvästi puolustamisen ja vastuullisen pelitavan opettelemista joka varmasti kantaa hedelmää tulevina vuosina.

Montreal kärsi muutaman avainpelaajan loukkaantumisista ja siihen nähden kakkospaikka on mainio suoritus.
Maalissa Carey Price nousi harjoituskauden buuauksista yleisön suosikiksi ja taisi pelata eniten runkosarjapelejä sitten Patrick Royn. P.K Subban jatkoi siitä mihin viime vuoden pudotuspelit lopetti ja etenkin runkosarjan jälkimmäinen puolisko oli todella vahvaa peliä, yksi kauden kovimmista tulokkaista.

Derek Royn loukkaantuminen tuntui vievän Buffalon mahdollisuudet pudotuspelipaikkaan mutta NHL:n pitkäikäisin valmentaja Lindy Ruff sai kuitenkin viritettyä joukkonsa kovaan iskuun kauden lopuksi.
Maalissa Miller ei ollut ihan viime kauden vedossa mutta ruotsalainen Enroth tuurasi loppukaudesta hyvin. Vanek pääsi taas yli 30 maalin (32) ja pienet väkkärät Tyler Ennis (20 maalia) ja Nathan Gerbe (16 maalia) ottivat askelia eteenpäin. Tyler Myersin sophomore slump ei Sabresin onneksi kestänyt kuin kauden ensimmäisen puolikkaan.

Toronto pelasi ajoittain todella viihdyttävää kiekkoa ja nousi kauden lopussa vielä miltei kisaamaan viimeisestä pudotuspelipaikasta.
MacArthur-Grabovski-Kulemin -kolmikko oli ketjujen vahvin osa ja onkin mielenkiintoista nähdä jatkaako Clarke MacArthur vaahteralehdissä. Phaneufin peli kääntyi selvästi parempaan Kaberlen siirron jälkeen ja tulokaspuolustaja Keith Aulien kanssa peli sujui hyvin, onko tähtipakki-Dion palannut? Joukkueen tärkein pelaaja taisi kuitenkin olla nuori rookie-maalivahti James Reimer joka henkilökohtaisella panoksellaan oli viemässä joukkueen jatkopeleihin ja josta on odotettavissa kovan luokan ykkösvahti Torontoon useiksi vuosiksi.

Senatorsin vaisu kausi yllätti.
Maalivahtipeli ei toiminut ja avainmiehien loukkaantumisten takia Ottawassa päästiin hyvissä ajoin miettimään joukkueen uudelleenrakennusta ja hieromaan kauppoja kaikista muita kiinostavista pelaajista. Joukkue, valmennus ja johto tulee muuttumaan ja onkin mielenkiintoista nähdä kuinka kauan pudotuspelijoukkueen rakentaminen kestää. Spezza, Alfredsson, Anderson ja nuoret Erik Karlson ja Bobby Butler muodostavat kuitenkin hyvän rungon jonka pohjalle rakentaa.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Hyvä teksti Picalta. Mielestäni suurin yllätys oli Senatorsin todella kehno kausi. Joukkueessa kuitenkin oli potentiaalia huomattavasti kovempaan suoritukseen mitä nähtiin. Kyllähän sen huomaa jo tätä ketjua lukiessa, monet uskoivat Senatorsin olevan ihan divisioonan kärkijoukkueita, toisin kävi. Uskoisin sen olevan ensi kaudella kovempi, jos ja kun Craig Anderson pelaa kuten ensimmäisellä Avalanche-kaudellaan.

Canadiensin kuuden miehen fanaattinen puolustaminen toimi ainakin runkosarjassa ja joukkue meni lopulta helpohkosti pudotuspeleihin. Carey Price kantoi vastoin kaikkia odotuksia paineet ja oli ihan Vezina-kandidaatin tasolle läpi kauden. Puolustuksessa pari pahaa loukkaantumista, mutta ei se ihan hirvittävästi tuntunut tahtia haittaavan. Kyllä tuo kuudes sija kuitenkin aika maksimisuoritus tälle joukkueelle oli.

Maalissa Carey Price nousi harjoituskauden buuauksista yleisön suosikiksi ja taisi pelata eniten runkosarjapelejä sitten Patrick Royn.

Itse asiassa Pricey teki seuraennätyksen kauden aikana pelattujen ottelujen määrässä.
 

Pica

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tanner Jeannot
Nykymuotoinen Northeast loppuu tähän kauteen. Ensi kaudesta eteenpäin nimi on ilmeisesti "Divisioona C" kun entisten joukkueiden mukaan liittyy lännestä original six joukkue Detroit Red Wings sekä idästä Florida Panthers ja Tampa Bay Lightning. Detroitin tulon myötä Divisioona C:ssä pelaa neljä liigan alkuperäiskuusikosta eli C on perinteitä arvostavan kiekkofanin unelmadivisioona.

Tämä viimeinen kausi oli NE:n joukkueille menestys. Viidestä joukkueesta vain Buffalo ei yltänyt pudotuspeleihin ja Northeast olikin tynkäkaudella NHL:n paras divisioona. Harmillisesti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella pelattiin Boston-Toronto ja Montreal-Ottawa -sarjat eli puolet joukkueista tippui heti kättelyssä.

Divisioona C
Boston Bruins
Buffalo Sabres
Detroit Red Wings
Florida Panthers
Montreal Canadiens
Ottawa Senators
Tampa Bay Lightning
Toronto Maple Leafs

Muutos ei minussa nosta paljon tunteita puoleen eikä toiseen. Idän ja lännen joukkuemäärät sen sijaan ihmetyttävät mutta se ei kuulu ketjun aiheeseen.
Tässä muutama ajatus mitä uudet joukkueet herättävät ja arvio menestymisestä, odotettavissa on jännittäviä kiekkohetkiä myös tuleville kausille.

Viime vuosien kestomenestyjä ja hienosti johdettu organisaatio Detroit on mukava saada samaan divisioonaan ja nähdä useampaan kertaan kaudessa. "Vanhat" tähdet Lidströmin johdolla on jo siirtyneet kaukalon laidalle mutta kuten eräältä NHL:n parhaiten johdetulta organisaatiolta on totuttu niin uusia tähtiä nousee koko ajan. Osa tällä hetkellä AHL:n mestaruudesta taistelevista nuorista voi olla jo ensi kaudella isossa roolissa Red Wingseissä. Kotiedulla pudotuspeleihin.

Tampan kausi meni penkin alle ja joukkue tulee kokemaan muutoksia. Kiekkoilun uudistajaksi ja taktiikkaneroksi kehuttu Boucher sai väistyä ja pudotuspelipaikkaa lähdetään hakemaan uuden valmentajan Jon Cooperin johdolla. Stamkos jatkaa kirkkaimpana tähtenä mutta miten kauan St. Louis jaksaa nykyisellä tasollaan? Taistelee viimeisestä pudotuspelipaikasta.

Floridassa palattiin normaaliin edellisvuotisen pudotuspelivierailun jälkeen kun silloin hieman ylisuorittanut joukkue kärsi tällä kaudella loukkaantumisista. Jälleenrakennus on hyvässä vauhdissa ja nuoria ajetaan sisään kirkkaimpana tähtenä (tämän kauden vuoden tulokas?) Huberdeau. Tulokset nähdään parin vuoden kuluttua. Ei asiaa jatkopeleihin.
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Kova divisioona kaikin puolin ja Northeastikin sen jo näytti. Bruins tosiaan taistelee vielä cupista. Habsit ja Wingsit voisin ajatella tulevan seuraavalla kaudella perässä taistelemassa tuosta divisioonan kärjestä. Seuraavaksi yllättäjät Sens ja Leafs, mutta saa nähdä jatkuuko joukkueiden lento vielä vai tuleeko välittömästi noutaja. Sitten voisi ajatella vasta Sabresia ja Boltsia. Panthers nyt on oma lukunsa ja selvä heittopussi.
 

Afinogenov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Sabres
On kyllä ennakko-odotuksiltaan hemmetin kova lohko tämä "divisioona C".

Bostonin kovuudesta tuskin on kellään mitään epäselvyyttä? Montreal, Toronto ja Ottawa saivat hyvää tuulta purjeisiin tältä kaudelta. Tampan myös uskoisi nostavan päätään Yzermanin ohjatessa laivaa. Siihen päälle vielä NHL:n paras organisaatio Detroit Redwings jossa keksitään aina keinot menestykseen.

Oman suosikkijoukkueeni playoffmahdollisuudet näyttää aika vähäisiltä näin ennakkoon tarkasteltuna, jälleenrakentaminen on aloitettu jne. Florida taitaa olla ainoa joukkue tästä divisioonasta joka ei paljon kauhua taida kylvää vastustajan riveissä. :D Toki sielläkin yllätysmahdollisuus piilee aina.

Muutos ei minussa nosta paljon tunteita puoleen eikä toiseen. Idän ja lännen joukkuemäärät sen sijaan ihmetyttävät mutta se ei kuulu ketjun aiheeseen.
Tämä on kyllä vähän pöyristyttävääkin jopa. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin lännen konfrenssissa on siis ihan rehellisesti helpompaa päästä pleijareihin vähäisemmän joukkuemäärän takia. Ollaanko lännen konfrenssiin ajamassa lisää joukkueita tai jotain. Mistä tämä epäreilu tasajako. Yksinkertainen kysymys --> Mitä helvettiä?
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Ollaanko lännen konfrenssiin ajamassa lisää joukkueita tai jotain.

No tämähän tässä on taustalla. Eiköhän parin vuoden päästä ole molemmissa konferensseissa saman verran joukkueita.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös