Onhan tämä mielenkiintoista
...siltikin, mutta turhaa pohjimmiltaan tämä keskustelu.
Minä kannatan Hurmetta samoista syistä kuin seetre. Lisäksi minun näkemyksiini vaikuttaa aktiivinen, puoliammattimainen urheiluvedonlyönti. Olen tottunut pelaamaan todennäköisyyksillä - ehkä liikaakin! Nurminenhan tarjoaa ainakin tämän inhimillisen tekijän mukaan.;)
Todennäköisyydet vedonlyöjän (Kempes, huhuu) näkökulmasta puhuvat Hurmeen puolesta:
1. Eteen torjuminen
tähän ei lasketa kulmiin ja omien haltuun torjuttuja, vaan ainoastaan ne kiekot joissa on potentiaali maalipaikka sisältäen myös ns. 50/50 kiekot, joissa mv. torjuu kamppailukiekon omalle JA vastustajalle ja kiekon haltuun saaminen on 50/50 todennäköistä.
-Jos meillä on kaksi teknisesti yhtä taitavaa maalivahtia ja toinen torjuu eteensä (suoraan vastustajalle tai 50/50 kiekkoja) keskimäärin kiekon/erä enemmän kuin toinen eli 3/ottelu, niin esimerkiksi 50 ottelun sarjassa toinen antaisi 150 irtokiekkoa enemmän. Jos vastustajat ovat tasokkaita hyökkääjiä, he tekevät maalin lähietäisyydeltä joka 4.-5. paikasta keskimäärin, joten tämä merkitsee noin 25-40 MAALIA/kausi enemmän omiin sillä eteen torjujalla pelattaessa. Ja silti ero ei ole kuin yksi "mitätön" kiekko/erä...
..no, tämähän on lyhyt turnaus, mutta väittäisin, että Nurminen jättää irtokiekkoja/matsi noin 3-4 kpl enemmän kuin Hurme. Eli päästää tällä joka 4. sisään ajattelulla yhden maalin/matsi enemmän kuin Hurme irtokiekkojen takia.
2. Jäässä pelaaminen
-Nurminen pelaa ottelun kuluessa jäässä selvästi enemmän kuin Hurme. Jokainen sekunti jäässä on yläkulmat auki yhtä monta sekuntia. Tokihan hanskan nopeudella paikataan, mutta kuitenkin yläkulmissa on realistista tilaa yrittää maalia.
Jos toinen mv. on vastustajan hyökkäyksissä enemmän jäässä kuin toinen nettoajassa mitattuna 1,5 min/erä, tarkoittaa se 4,5 minuuttia/matsi. Ja se on aika pitkä aika yläkulmat auki maailman parhaille hyökkääjille.
Tälläkin perusteella Hurmetta kannattaa peluuttaa.
Useimmilla muilla alueilla mv:t ovat tasavertaisia; alakulmat, länget....siis hyvin tasavertaisia. On varmasti alueita, joilla Nurminenkin on parempi - nyt puhun siis teknisesti mitattavista eroista.
3. Energian kulutus
-Älkää naurako, 60 nettominuuttia on helvetin pitkä aika pelata aistit 110% valmiustilanteessa. Esimerkiksi formulakuskeilta on mitattu yllättävän suuria eroja energian kulutuksen suhteen. M. Schumacher on -yllätys yllätys- omaa luokkaansa. Miehen neste + hiilaritankkaus + oma aerobinen kunto + silkat geneettiset ominaisuudet vaikuttavat siten, että Maikkeli kuluttaa ajon aikana absoluuttista energiaa VÄHEMMÄN kuin kilpailijansa. Lisäksi hänen energiankulutuksensa jakautuu TASAISEMMIN. ts: hän saa pidettyä viimeisistäkin energianrippeistä niin pitkään kiinni, että virheiden teko varsinkin kisan loppuvaihessa mimimoituu. Kun veren sokeri pysyy korkealla tai edes laskee tasaisesti, ei hetkessä, ei tule niin paljon virhearviointeja ja mokia.
No, näistä veskareista epäilen lonkalta Hurmetta parempikuntoiseksi aerobiselta tasoltaan. Nurmisella on aavistuksen (siis aaaaavistuksen) korkea rasvaprosentti huippu-urheilijaksi. Lisäksi hänen pelityylinsä on energiaa selvästi kuluttavampi - mitä enemmän liikut, osallistut peliin ja tappelet hyökkääjien kanssa, sitä enemmän kulutat energiaa. Ja verensokeri sekä sitä kautta tarkkaavaisuus laskee varsinkin erien ja itse ottelun loppua kohti. ne F1-kuskit, joilla energian kulutus jakautuu epätasaisesti, niin että loppuvaiheessa on varastot jo ihan tyhjät, tekevät enemmän virheitä kisan loppuvaiheissa. Sama koskee veskareita. Juuri siksi niitä ratkaisevia maaleja tehdään pitkässä juoksussa enemmän otteluiden ja erien lopussa kuin alussa. Kenttäpelaajat voivat huilata ja täyttää varastojaan pelin kuluessa vaihtojen ajan. Mv:n keskittymistaso ei saa pudota hetkeksikääm, ei edes lyhyiden taukojen ajaksi, jolloin kenttäpelaaja voi vaikka kaivaa nenäänsä hetkisen verran. mv-peli on kuluttavampaa henkisesti ja fyysisesti!
Tälläkin perusteella Hurme maaliin.
On toki muistettava, että erot ovat pieniä, todellista hienosäätöä tai pilkunnussimista. Mutta näin ajattelee vedonlyöjä ja näin ajattelevat (varsinkin NHL)seurat pelaajia signatessaan ja heitä peluuttaessaan.
Todennäköisyyksiksi jotenkin puettuna pitäisin Hurmeen edun Nurmiseen noin 53-47 -tasoisena.
Ja sitten on tietenkin ne asiat, joita ei voi teknisesti mitata: TSEMPPI, SISU JA MAAGISUUS. Ne voivat kääntää vaakaa hetkessä toiseen suuntaan. Mutta vain voivat. Pitkässä juoksussa todennäköisyydet -ikävä kyllä- jylläävät ja paljastavat vedonlyöjälle juuri niitä tiedonhiveniä, joita oikein kokoamalla tehdään isoa tiliä.
Näin siis vedonlyöjän ajattelumallin mukaan Hurme maaliin, yksinkertaista vai mitä
;)
Mutta sanon taas: Näytä Nupe, että puhun paskaa, jos pelaat kisat loppuun!
