Mainos

Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 225 793
  • 2 069

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuinkakohan paljon tähän sopimuksen syntymisen nihkeyteen on vaikuttaneet Panaman paperit,Alkon pääjohtajan posketon liksa,Tullin pääjohtajan paapominen palkkioviralla,ministereiden töppäykset/vastuunkannon puute,isot bonukset johdoilla paskasta johtamisesta huolimatta ym.
Ei yhtään. AY-pomot eivät voi tuollaisia ottaa esiin, kun muuten heräisi kiusallinen kysymys, että miten he itse nostelevat tuplapalkkoja pääministeriin verrattuna:
Lylyllä AY-pomojen matalin palkka - EK:n Alahuhdalla miljoonatulot!
 

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Kiky eli normitupo2016 on kyllä pienen skaalan kikkailua ja tuskin on suurta vaikutusta.

Hallituksen pitäisi ensimmäisenä työnä lähteä sopimusvapaudesta, niin kuin AY-liike itse on ehdottanut, ja purkaa yleissitovuus. Sen jälkeen voidaan puhua oikeasta ja isosta muutoksesta. Homman ydin on yleissitovuuden monopolin purku.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/06/03/Satamaliikenne jatkaa kasvuaan /2016320862198/4

Sanokaas joku joka näistä asioista ymmärtää enemmän että indikoiko tällaiset uutiset esimerkiksi siitä että talous olisi vihdoinkin lähdössä nousuun?

Linkki vie Kymen Sanomien sivuille konttiliikennettä koskevaan uutiseen.

Tottakai viennin kasvu on positiivinen indikaattori talouskasvulle. Monet luvut näyttävät nyt siltä, että Suomi olisi päässyt pahimman vaiheen yli, mutta toisaalta epävarmuustekijöitä on paljon ja pitkälle aikavälille edelleen.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kuinkakohan paljon tähän sopimuksen syntymisen nihkeyteen on vaikuttaneet Panaman paperit,Alkon pääjohtajan posketon liksa,Tullin pääjohtajan paapominen palkkioviralla,ministereiden töppäykset/vastuunkannon puute,isot bonukset johdoilla paskasta johtamisesta huolimatta ym..Kyllä ilmapiiri on nähdäkseni muuttunut kielteisempään suuntaan kun on huomattu että laskut ja vastuun kantaa melkein aina alin porras..

Ottaen huomioon että

1) Panaman papereissa ei ollut käytännössä mitään Suomeen erityisesti liittyvää
2) Alkon pääjohtaja on ollut poskettoman hyväpalkkainen viimeiset 20v
3) Korkeiden virkamiesten paapominen on ollut aina suomalainen kansanhuvi
4) Ministerit eivät Suomessa kanna vastuuta kuin äärimmäisissä tapauksissa kuten sekstailussa Tukiaisen kanssa,
5) Ay-liike on ollut jakamassa isoja bonareita eläkeyhtiöiden johtajille vuosikymmeniä

niin sanoisin ettei ole vaikuttanut yhtään.

Syy on täysin poliittinen eli SDP/SAK ei halua antaa porvarihallitukselle mitään ja Suomen mädännäinen työmarkkinajärjestö-vetokratia ei anna mahdollisuuksia tehdä mitään oikeita uudistuksia, tämä yks/kikykin on täyttä käsien heiluttelua ilman rakenteellisia uudistuksia.

Se on tietysti huvittavaa (tai olisi jos tilanne ei olisi niin surkea) että ne jotka eniten vaativat/huutavat uusien työpaikkojen perään on niitä jotka eniten vastustavat uudistuksia joilla niitä syntyisi. Go figure.

http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/06/03/Satamaliikenne jatkaa kasvuaan /2016320862198/4

Sanokaas joku joka näistä asioista ymmärtää enemmän että indikoiko tällaiset uutiset esimerkiksi siitä että talous olisi vihdoinkin lähdössä nousuun?

Linkki vie Kymen Sanomien sivuille konttiliikennettä koskevaan uutiseen.

Satamien välillä voi tapahtua isojakin muutoksia sisäisesti ilman että kokonaiskuva on muuttunut, Helsingin sataman vientimäärät ovat kasvaneet jo useamman vuoden vaikka vienti yleisesti on laskenut. Eli ei suoraan voi vetää johtopäätöksiä mutta positiivista ainakin paikallisesti.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Tottakai viennin kasvu on positiivinen indikaattori talouskasvulle. Monet luvut näyttävät nyt siltä, että Suomi olisi päässyt pahimman vaiheen yli, mutta toisaalta epävarmuustekijöitä on paljon ja pitkälle aikavälille edelleen.

Se että vienti lähtee nousuun ei kerro mitään Suomen tilanteesta vaan maiden joihin viedään. Suomen vientiteollisuuden rakenne on melko yksipuolinen ja kapea ja vaatii sitä että vientimaissa investoidaan koneisiin ja laitteisiin.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Se että vienti lähtee nousuun ei kerro mitään Suomen tilanteesta vaan maiden joihin viedään. Suomen vientiteollisuuden rakenne on melko yksipuolinen ja kapea ja vaatii sitä että vientimaissa investoidaan koneisiin ja laitteisiin.

Doh. Jos Suomen vienti lähtee kasvuun niin se kertoo aika suurella varmuudella Suomen tilanteesta ottaen huomioon että vienti muodostaa about 40% BKT:sta.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Doh. Jos Suomen vienti lähtee kasvuun niin se kertoo aika suurella varmuudella Suomen tilanteesta ottaen huomioon että vienti muodostaa about 40% BKT:sta.

Toki toki mutta Suomen eli istuvan hallituksen toimilla ei ole juurikaan tekemistä viennin elpymisen kanssa. Totta kai Suomen vaikeaa tilannetta parantaa se että vienti alkaa vihdoin vetämään mutta kuten totesit, voiko yhden sataman tilanteesta vetää noin suoria johtopäätöksiä, on toinen asia.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Toki toki mutta Suomen eli istuvan hallituksen toimilla ei ole juurikaan tekemistä viennin elpymisen kanssa. Totta kai Suomen vaikeaa tilannetta parantaa se että vienti alkaa vihdoin vetämään mutta kuten totesit, voiko yhden sataman tilanteesta vetää noin suoria johtopäätöksiä, on toinen asia.

Jep, yhden sataman perusteella ei voi päätellä mitään.

Mitä mieltä olet SDP:n "vienti vetämään" -sloganeista? Sitähän on kuultu Antti Rinteeltä papukaijamaisesti jo pari vuotta.

Teoriassa hallitus pystyy omilla toimillaan saamaan viennin kasvuun aika yksinkertaisestikin (esim. kaikki työnantajien sivukulut siirretään työntekijöille, energiaverot, väylämaksut jne poistetaan) mutta käytännössä se ei ole kovin helppoa. Kikyn 2.5% kilpailukyvyn parannus teoriassa kasvattaa vientiä sen 2.5% mutta se jää nähtäväksi.

Pitkällä tähtäimellä hallitus saisi viennin kasvamaan erittäin helposti, poistamalla yleissitovuuden ja asettamalla minimipalkkalain jonka jälkeen kaikki palkkaneuvottelut käytäisiin paikallisesti ja työn hinta määräytyisi tuottavuuden mukaan. Tähän ei vaan suomalainen yhteiskunta tunnu olevan valmis.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Jep, yhden sataman perusteella ei voi päätellä mitään.

Mitä mieltä olet SDP:n "vienti vetämään" -sloganeista? Sitähän on kuultu Antti Rinteeltä papukaijamaisesti jo pari vuotta.

Teoriassa hallitus pystyy omilla toimillaan saamaan viennin kasvuun aika yksinkertaisestikin (esim. kaikki työnantajien sivukulut siirretään työntekijöille, energiaverot, väylämaksut jne poistetaan) mutta käytännössä se ei ole kovin helppoa. Kikyn 2.5% kilpailukyvyn parannus teoriassa kasvattaa vientiä sen 2.5% mutta se jää nähtäväksi.

Pitkällä tähtäimellä hallitus saisi viennin kasvamaan erittäin helposti, poistamalla yleissitovuuden ja asettamalla minimipalkkalain jonka jälkeen kaikki palkkaneuvottelut käytäisiin paikallisesti ja työn hinta määräytyisi tuottavuuden mukaan. Tähän ei vaan suomalainen yhteiskunta tunnu olevan valmis.

Suomi kilpailee laadulla ja korkealla teknologialla, ei hinnalla. Ne yritykset jotka eivät menesty nykyisessä toimintaympäristössä eivät todennäköisesti tulisi menestymään silloinkaan jos yleissitovuus poistettaisiin.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Suomi kilpailee laadulla ja korkealla teknologialla, ei hinnalla. Ne yritykset jotka eivät menesty nykyisessä toimintaympäristössä eivät todennäköisesti tulisi menestymään silloinkaan jos yleissitovuus poistettaisiin.

Huoh, tää on taas niin mustavalkoinen vasurinäkemys että pahaa tekee, ihan kuin te haluisitte olla ymmärtämättä todellisuutta?

Laatu ja korkea teknologia ovat tietysti pohja mutta samalla periaatteella kilpailee ruotsalaiset ja saksalaiset, yrittäkää nyt jo ainakin tämä ymmärtää. Suomi ei kilpaile hinnoilla filippiiniläisten ja vietnamilaisten kanssa suoranaisesti (välillisesti kyllä) mutta ruotsalaisten/saksalaisten kanssa kilpailee.

Joka päivä suomalaiset firmat tekevät satoja/tuhansia tarjouksia ulkomaille, jos kilpailukyky paranee sen 2.5% niin teoriassa saman verran enemmän saadaan tilauksia sisään.

Firmat tekevät joka päivä duunia että saisivat tuottavuutta, laatua ja teknologiaa parannettua, siihen valtiovalta ei voi suoraan vaikuttaa mutta työn hintaa voi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Suomi kilpailee laadulla ja korkealla teknologialla, ei hinnalla.
Jos hinta ei vaikuta myyntiin niin nostetaan sitten hintoja 50%. Saadaan maan velkaantuminen yhdellä simppelillä operaatiolla hoidettua.
 

Aurinkotuuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK & useat muut punapaidat & Pallopojat
............Pitkällä tähtäimellä hallitus saisi viennin kasvamaan erittäin helposti, poistamalla yleissitovuuden ja asettamalla minimipalkkalain jonka jälkeen kaikki palkkaneuvottelut käytäisiin paikallisesti ja työn hinta määräytyisi tuottavuuden mukaan. Tähän ei vaan suomalainen yhteiskunta tunnu olevan valmis.

@Daespoo; esitä edes yksi toteutunut esimerkki siitä, että yleissitovuuden poistaminen tai yleissitovuuden kielto olisivat jossain maassa saaneet aikaan viennin kasvua. Oma käsitykseni on se, että yleissitovuuden tärkein merkitys ei ole pelkästään palkkaustasolle, vaan kaikille kyseisen alan työsuhteen ehdoille työntekijöiden suojelemiseksi.

Mikäli yritykset kantaisivat omalta osaltaan yhteiskuntavastuunsa ja poistuisivat kvartaalitaloudesta ainakin siltä osin, että yritysten tuotto jaettaisiin lyhytnäköisen osinkorohmuamisen ja optioiden ohella myös työntekijöille ja Ruotsin mallin mukaan taattaisiin työntekijöiden edustuksen avulla heidän osallistumisensa yrityksen päätöksentekoon, olisi mahdollista saada työntekijät sitoutumaan yrityksiin aivan toisella tavalla. Tuolloin paikallista sopimista olisi mahdollista harjoittaa jopa ilman työehtosopimuksia.

Ja: en ole koskaan ollut demari tai vassari, enkä ala sellaiseksi. Yleissitovuus pois -mantra osoittaa lyhytnäköistä "kaikki mulle heti tänne ja huomenna firman tuotanto Unkariin" -mielialaa
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
@dana77; millä tavoin?
Mitä millä tavoin? Minä en norjaa osaa, mutta väitätkö että Ruotsissa on yleissitovuus?

Minä sivumennen sanoen työskentelen järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa. Sekä työnantaja että tekijäpuolen toiveena olisi että käytössä olisi työaikapankki. Kuitenkaan järjestäytymätön työnantaja ei sellaisesta voi sopia työntekijöiden kanssa. Alas yleissitovuus ja ylös sopimusvapaus.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kilpailukyky on paljon muutakin kuin palkat, mutta ne toki ovat oleellinen osa sitä. Silti keskusteluissa ei yleensä pohdita kuin palkkoja. Yksi keskeinen tekijä on myös pitkänajan kilpailukyky, jota voidaan mitata mm. kotinaisten ja ulkomaisten investointien määränä. Jos Suomen kilpailukykyä verrataan viimeisen 20 vuoden ajalta USA:n, Japanin, Saksan, Ruotsin ja Italian kanssa, huomataan Suomen kilpailukyvyn romahtaneen. Alla sivu kahdeksan:

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/11/Kpl-8-EVA-Raportti-Euroopan-parhaat-reseptit.pdf

Palkkojen lisäksi tärkeää on yritysten tuottavuuden parantamminen. Tämä ei isossa kuvassa ole Suomessa mahdollista ennen kuin rakenteelliset ongelmat on korjattu. Suomessa tuetaan kansantaloudellisestikin merkittävässä määrin kuolevaa yritystoimintaa ja taantuvia aloja. Samoin työllisyystuki painottuu Suomessa paljon kilpailijamaita enemmän työttömyyskorvausten maksamiseen sen sijaan, että tukisimme työllistymistä.

Nyt saavutettu kilpailukykysopimus on askel oikeaan suuntaan, mutta jää kauaksi siitä, mitä Suomen taloudessa olisi suhteellisen nopeasti tehtävä, jotta Suomi selviytyisi ehkä 3-5 päästä tulevasta uudesta lamasta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Investointilaskelmissa otetaan joka kerta huomioon palkkataso. Mitä parempi kilpailukyky on niin sitä enemmän tulee myös investointeja.
Yritys- ja työttömyystukijärjestelmällä ammemmu itseämme jatkuvasti jalkaan.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Huoh, tää on taas niin mustavalkoinen vasurinäkemys että pahaa tekee, ihan kuin te haluisitte olla ymmärtämättä todellisuutta?

Laatu ja korkea teknologia ovat tietysti pohja mutta samalla periaatteella kilpailee ruotsalaiset ja saksalaiset, yrittäkää nyt jo ainakin tämä ymmärtää. Suomi ei kilpaile hinnoilla filippiiniläisten ja vietnamilaisten kanssa suoranaisesti (välillisesti kyllä) mutta ruotsalaisten/saksalaisten kanssa kilpailee.

Joka päivä suomalaiset firmat tekevät satoja/tuhansia tarjouksia ulkomaille, jos kilpailukyky paranee sen 2.5% niin teoriassa saman verran enemmän saadaan tilauksia sisään.

Firmat tekevät joka päivä duunia että saisivat tuottavuutta, laatua ja teknologiaa parannettua, siihen valtiovalta ei voi suoraan vaikuttaa mutta työn hintaa voi.

Onko niin että yleissitovuuden poistaminen toisi automaattisesti 2.5% parannuksen vientiyritysten kilpailukykyyn? Minä luulen että palkkakustannusten osuus täältä vietävien tuotteiden hinnasta on marginaalinen, ainakin meillä tuotteen hinnasta (oka) raaka-aine ja kiinteät kulut muodostavat lähes 90 prosenttia. Ei kyse ole mistään vasemmistoretoriikasta vaan kylmistä numeroista.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Millaisia ovat verrokkimaiden minipalkkat? Saksa, Ruotsi, Tanska, mitä näitä nyt on.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
@Daespoo; esitä edes yksi toteutunut esimerkki siitä, että yleissitovuuden poistaminen tai yleissitovuuden kielto olisivat jossain maassa saaneet aikaan viennin kasvua. Oma käsitykseni on se, että yleissitovuuden tärkein merkitys ei ole pelkästään palkkaustasolle, vaan kaikille kyseisen alan työsuhteen ehdoille työntekijöiden suojelemiseksi.

Ei ole esittää tutkimuksia yleissitovuuden poistamisen vaikutuksista vientiin, pääasiallisesti siksi että yleissitovuutta ei ylipäätänsä ole ollut kovin monessa maassa joten "poistamisiakin" on siten ollut vähän. Euroopassa yleissitovuus on Suomen lisäksi Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa, yhdessäkään Suomen tärkeimmistä kilpailijamaassa sitä ei ole.

Yleisesti hyväksyttyjen talousteorioiden perusteella on kuitenkin erittäin laajalti hyväksyttyä että paikallinen sopiminen lisää kilpailukykyä, tämä siten lisää myös vientiä. Yleissitovuuden isoin haitta on erilaisten jäykkien työaikasäädösten vaikutus, esim. työaikapankkia on vaikea käyttää Suomessa (googlettakaa Nokian Renkaat työaikapankki ja katsokaa kauanko kesti sopia asiasta). Palkkauksessa ongelma ei ole suoraan peruspalkoissa vaan erilaisissa lisissä.

Yleissitovuuden ohella ongelmana on myös ay-liike, konkreettinen esimerkki metallialan yrityksestä Uudeltamaalta; tilaukset eivät tule tipoittain tasaisesti vaan suuria vaihteluita kuukausi/kvarteritasolla. Yrityksen johto on esittänyt työaikapankin käyttöönottoa jolloin töitä tehdään pankkiin silloin kun duunia on paljon ja sitten pankin saldoa sulatellaan silloin kun duunia on vähemmän. Ei käy luottamusmiehille ja ay-aktiiveille, syynä se että kun duunia on paljon saadaan isosti ylityökorvauksia ja kun duunia on vähän niin lomaillaan ansiosidonnaisella. Henkilötasolla varmaan ihan hyvä homma mutta yrityksen kilpailukyky kärsii ja samalla yhteiskunta.

Mikäli yritykset kantaisivat omalta osaltaan yhteiskuntavastuunsa ja poistuisivat kvartaalitaloudesta ainakin siltä osin, että yritysten tuotto jaettaisiin lyhytnäköisen osinkorohmuamisen ja optioiden ohella myös työntekijöille ja Ruotsin mallin mukaan taattaisiin työntekijöiden edustuksen avulla heidän osallistumisensa yrityksen päätöksentekoon, olisi mahdollista saada työntekijät sitoutumaan yrityksiin aivan toisella tavalla. Tuolloin paikallista sopimista olisi mahdollista harjoittaa jopa ilman työehtosopimuksia.

Työntekijöiden osallistuminen esim. johtoryhmätyöskentelyyn, täysin samaa mieltä.

Tuo "lyhytnäköinen osinkorohmuaminen" on taas tyypillistä vasuripaskapropagandaa joka saa virtaa siitä kun media hehkuttaa pörssiyhtiöiden "ennätysosinkoja" joka kevät, pk-sektorilla tilanne on varsin usein jotain ihan muuta. Se että suomalaiset pörssiyhtiöt jakavat isoja osinkoja kertoo siitä ettei hyviä investointikohteita ole tarpeeksi ja sen takana on sitten mm. suomalainen vasemmisto ja ay-liike jotka eivät todellakaan tee investointeja Suomeen kovin houkuttelevaksi.

Hyvä kuumemittari on ulkomaiset sijoittajat, jos he eivät investoi Suomeen niin jossain täytyy olla vikaa. Mitä veikkaat, missä se vika on?

Ja vieläkin jaksan ihmetellä sitä miten kaikkein eniten yrityksen johtamisesta ja osinkopolitiikasta huutelee ne jotka kaikkein vähiten siitä tietävät, jos vasemmistohenkiset ja ay-politrukit käyttäisivät energiansa yrityksien perustamiseen niin Suomi olisi paljon paremmassa tilanteessa.

Ja: en ole koskaan ollut demari tai vassari, enkä ala sellaiseksi. Yleissitovuus pois -mantra osoittaa lyhytnäköistä "kaikki mulle heti tänne ja huomenna firman tuotanto Unkariin" -mielialaa

Olet Vihreä ja sillä pääset suoraan vasemmisto-lokeroon. Yleissitovuuden poisto vaatisi minimipalkkalain (plus lainsäädäntöä minimi työterveydestä, lomista yms) ja sen jälkeen palkat voitaisiin määritellä yritystasolla sen mukaan miten yrityksen tilanne sallii. Ruotsissa on tämä tilanne ja siellä tuotanto kasvaa, jostain syystä Ruotsin esimerkki ei tässä tapauksessa kelpaa Suomeen.

Onko niin että yleissitovuuden poistaminen toisi automaattisesti 2.5% parannuksen vientiyritysten kilpailukykyyn? Minä luulen että palkkakustannusten osuus täältä vietävien tuotteiden hinnasta on marginaalinen, ainakin meillä tuotteen hinnasta (oka) raaka-aine ja kiinteät kulut muodostavat lähes 90 prosenttia. Ei kyse ole mistään vasemmistoretoriikasta vaan kylmistä numeroista.

2.5% tulee arvioidusti KiKystä, ei yleissitovuuden poistosta.

Yleissitovuuden poistaminen ei vaikuta isoihin yrityksiin juuri ollenkaan, suurin vaikutus on pk-sektorissa joka on se työllistäjä (muistaakseni 90% uusista työpaikoista tulee pk-sektorille).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös