Kielipoliisit

[Byvajet]

En tiedä itsekkään. Lauserakenteet menee minun mielestä seuraavasti: partisiippimäärite eli adverbiaali, subjekti, predikaatti, objektin partisiippimäärite eli adverbiaali, objekti..

Noin minäkin sen hahmotan.

 

[hablaa]

Tämä menisi ehkä osin myös TRE-ketjuun, mutta laitetaan nyt tänne. Olen täällä Mansesterissa asunut jo yli 16 vuotta, mutta vaikka puheenparsi on vähän tarttunutkin (olen omaksi hämmästyksekseni joskus vastannut ihan spontaanisti että "jaanyvvai?"), en silti voi sanoa osaavani täysin paikallista kieltä (sikäli kun sitä on edes enää olemassa, sellaista kummelitason murretta kuulee livenä todella harvoin). Mutta nyt tuli paha vääntö vastaan natiivin kanssa, joten kysytäänpä palstalaisten mielipidettä.

Onko se "morjes" vai "morjens"? Puhuttaessa ero on hirveän pieni, kyse siis kirjoitusasusta. Paljasjalkalainen on kovasti sitä mieltä että ilman n:ää, mutta jotenkin omaan silmään n:n kanssa näyttää paremmalta. Tätä tukee myös Google (53100 vs. 157000 hakutulosta) ja Plevnan ulko-oven yläreunassakin tuo on "pidemmässä" muodossa. Mutta mitä sanoo palsta?

 

[Anssi #5]

Onko se "morjes" vai "morjens"? Puhuttaessa ero on hirveän pieni, kyse siis kirjoitusasusta. Paljasjalkalainen on kovasti sitä mieltä että ilman n:ää, mutta jotenkin omaan silmään n:n kanssa näyttää paremmalta. Tätä tukee myös Google (53100 vs. 157000 hakutulosta) ja Plevnan ulko-oven yläreunassakin tuo on "pidemmässä" muodossa. Mutta mitä sanoo palsta?

Tampereesta ja sen kielestä en juuri mitään tiedä, mutta wikipediasta löytyvästä luettelosta kummelin sketseistä löytyy "Mortti ja Vertti: ”Morjens” 8/94". Koska kummeli on tamperelaisinta mitä tiedän heti Jutilan jälkeen, niin tolla mennään.

 

[nummenkallio]

Onko se "morjes" vai "morjens"? Puhuttaessa ero on hirveän pieni, kyse siis kirjoitusasusta. Paljasjalkalainen on kovasti sitä mieltä että ilman n:ää, mutta jotenkin omaan silmään n:n kanssa näyttää paremmalta. Tätä tukee myös Google (53100 vs. 157000 hakutulosta) ja Plevnan ulko-oven yläreunassakin tuo on "pidemmässä" muodossa. Mutta mitä sanoo palsta?

Kirjoitettuna n:n kanssa, mutta puhekielessä kuulee paljon myös ilman. Porissa kuulee taas jopa muodossa morje.

 

[Väsyneet Kädet]

Onko se "morjes" vai "morjens"?

Sommoro. Sillä pärjää kaikissa tilanteissa. Tuon ylläolevan kanssa näkisin painotuksen ratkaisevan. Mikäli on pikaisempi tervehdys tai hyvästely, käytetään enemmän ensimmäistä. Mikäli taas halutaan sanoa vähän painokkaammin, käytetään jälkimmäistä - jopa lisäten puolikkaan i:n r:n jälkeen. Minä käytän kyllä käytännössä aina ensimmäistä, vaikka sitäkin harvoin. "Moro" selkeästi yleisin vaihtoehto.

 

[Ostoskassi]

Tässä Ylen tekemässä jutussa on käytetty sanaa "tunnettavuus". Itselle on ainakin useampaan kertaan opetettu, että kyseinen sana on "tunnettuus". Eli onko säännöt muuttuneet ja tunnettavuus on nykyisin myös hyväksyttävä kirjoitusmuoto?

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Mitenkän tuo menee, kun esim kielletään juomasta minun useat teet, eli onko se esim: "älkää juoko minun teitä?"

 

[mutina]

Mitenkän tuo menee, kun esim kielletään juomasta minun useat teet, eli onko se esim: "älkää juoko minun teitä?"

Kyllä se näin on. Säilytät kaapissa kahvejasi ja teitäsi, lukuisia purkkeja ilmeisesti.

 

[DAF]

Tässä Ylen tekemässä jutussa on käytetty sanaa "tunnettavuus". Itselle on ainakin useampaan kertaan opetettu, että kyseinen sana on "tunnettuus". Eli onko säännöt muuttuneet ja tunnettavuus on nykyisin myös hyväksyttävä kirjoitusmuoto?

Kumpikin on ihan normaalia suomen kieltä, mutta nehän tarkoittavat eri asioita.

 

[Noma]

Mitenkän tuo menee, kun esim kielletään juomasta minun useat teet, eli onko se esim: "älkää juoko minun teitä?"

Muuten juuri noin, mutta sehän on "älkää juoko minun teitäni".

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Muuten juuri noin, mutta sehän on "älkää juoko minun teitäni".

Okein. Ajattelin, että omistus muoto tulee jo sanan minä mukana, jolloin ni päätettä ei tarvitsisi. Silloinhan se voisi olla vain "älkää juoko teitäni"?

 

[finnjewel]

Vaikka sana "tunnettuus" onkin oikeoppista suomen kieltä, niin pyrin korvaamaan sen kiertoilmaisuilla. En ikinä lähtisi "parantamaan tuotemerkin tunnettuutta", vaan esimerkiksi huolehtisin siitä, että "tuotemerkki tunnetaan paremmin", tai että " tuotemerkki olisi paremmin tunnettu"

 

[mutina]

Okein. Ajattelin, että omistus muoto tulee jo sanan minä mukana, jolloin ni päätettä ei tarvitsisi. Silloinhan se voisi olla vain "älkää juoko teitäni"?

Suomen kielessä voi ihan hyvin jättää mainitsematta omistajan, koska se tosiaan näkyy päätteessä. Kirjani, sohvasi, tietokoneemme... toimii mainiosti. Päätettä puolestaan ei voi jättää pois oikeaoppisessa kielenkäytössä, mutta puheessa niin usein tapahtuu. Asiaa sotkee se, että muutamassa tapauksessa sen voi joskus jättää pois: meidän äiti on lähes hyväksytty, koska siinä meidän ei ilmaise omistajuutta, vaan kuulumista yhteen. Meidän äitimme on korvakuulolta paljon virallisempi ja ehkä etäisempikin henkilö.

 

[Radiopää]

Nimimerkit @Sörsseli ja @Ässät1967 keskustelevat Sakari Salmisesta ja taivuttavat hänen lempinimensä Sakkeksi. Olisi mielenkiintoista tietää, onko murteella niin voimakas vaikutus, että sääntöä on vaikea noudattaa vai onko kysymys kenties tietämättömyydestä. Sääntöhän on, että sanan loppukonsonantteina olevat kk-, pp- ja tt-kaksoiskonsonantit menettävät toisen konsonanteistaan, kun sanoja taivutetaan. Sakke taivutetaan siis Saken, ei Sakken.

 

[DAF]

Nimimerkit @Sörsseli ja @Ässät1967 keskustelevat Sakari Salmisesta ja taivuttavat hänen lempinimensä Sakkeksi. Olisi mielenkiintoista tietää, onko murteella niin voimakas vaikutus, että sääntöä on vaikea noudattaa vai onko kysymys kenties tietämättömyydestä. Sääntöhän on, että sanan loppukonsonantteina olevat kk-, pp- ja tt-kaksoiskonsonantit menettävät toisen konsonanteistaan, kun sanoja taivutetaan. Sakke taivutetaan siis Saken, ei Sakken.

Länsimurteissa vahva aste ei häviä, eli ihan oikein paikallisesti taivuttavat. Turkulaisetkin puhuivat Narvanmaan Jokkesta.

 

[Radiopää]

Länsimurteissa vahva aste ei häviä, eli ihan oikein paikallisesti taivuttavat. Turkulaisetkin puhuivat Narvanmaan Jokkesta.

Puhuminen ja kirjoittaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Moni vahvaakin murretta puhuva osaa kirjoittaa oikein, koska ymmärtää murteen ja hyvän yleiskielen välisen eron. Ja sitten on niitä, jotka eivät erota puhutun kielen ja kirjoitetun kielen eroja. Ei ole väliä, miten turkulaiset puhuvat Jokesta vaan miten he sen kirjoittavat. Taisin muuten joskus luulla, että se on Narvamaa ja sellaisena sen olisin kirjoittanut.

 

[DAF]

Puhuminen ja kirjoittaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Moni vahvaakin murretta puhuva osaa kirjoittaa oikein, koska ymmärtää murteen ja hyvän yleiskielen välisen eron. Ja sitten on niitä, jotka eivät erota puhutun kielen ja kirjoitetun kielen eroja. Ei ole väliä, miten turkulaiset puhuvat Jokesta vaan miten he sen kirjoittavat. Taisin muuten joskus luulla, että se on Narvamaa ja sellaisena sen olisin kirjoittanut.

Yleiskielessä kirjoitettaisiin toki Sakarista ja Joukosta.

 

[heavy]

...lieköhän painettaisiin villaisella niin kuin Aallon tapauksessa.

En ymmärrä mistä ihmeestä tämä yllättävän usein tälläkin palstalla esiintyvä kielemme raiskaaminen, eli olla verbin potentiaalin väärinkäyttö, on saanut alkunsa. Ei kai tämä ole edes mitään murreta?

 

[sinikettu]

En ymmärrä mistä ihmeestä tämä yllättävän usein tälläkin palstalla esiintyvä kielemme raiskaaminen, eli olla verbin potentiaalin väärinkäyttö, on saanut alkunsa. Ei kai tämä ole edes mitään murreta?

Sanoo heavy, jolla on molemmat lauseet kirjoitettu päin helvettiä. Lieköhän painettaisiin villaisella äidinkielen kokeessa.

 

[heavy]

Lieköhän painettaisiin villaisella äidinkielen kokeessa.

Vanha sananlasku siitä että kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia, näyttää jälleen pitävän paikkansa.

 

[Kirjoittelija]

Sanoo heavy, jolla on molemmat lauseet kirjoitettu päin helvettiä.

Heavyn viestissä oli enemmän kuin kaksi lausetta.

Rosa Meriläinen kirjoitti kielioppinatseista hienon kolumnin Hesariin:
Älä pilkkaa toista kirjoitus- ja kielioppivirheistä somessa - Elämä - Helsingin Sanomat

Kirjoitus- ja kielioppivirheistä huomautteleminen on pikkumaista. Itse huomauttelen niistä usein, sillä olen pikkumainen ihminen.

 

[Peltinen]

Potentiaalin virheet kiukuttavat eniten siksi, koska ne kuulostavat juuri siltä että joku yrittää kirjoittaa / sanoa asiat hienommin kuin osaa. Just silleen Hyacinth Bucket -tyyliin.

 

[finnjewel]

"Lienee on" lienee aito svetisismi eli ruotsin kielestä peräisin oleva virhe. Ruotsin potentiaali: "torde vara"

 

[Peltinen]

"Lienee on" lienee aito svetisismi eli ruotsin kielestä peräisin oleva virhe. Ruotsin potentiaali: "torde vara"

Ööö...ei? Tyypillisen "lienee on" käyttäjän mielestä Torde Vara on takavuosien maaajoukkuehiihtäjä.

 

[finnjewel]

Ööö...ei? Tyypillisen "lienee on" käyttäjän mielestä Torde Vara on takavuosien maaajoukkuehiihtäjä.

Oli näitä lienee on -tyyppejä takavuosinakin. Silloin vaan heidän tekstejään ei liene* juuri päässyt jukisuuteen kun ei ollut internettiä ja somea.

*mennyttä aikaa ilmaisevissa verbimuodoissa potentiaali muodostetaan olla-verbin avulla. Voihan tuo väärä käyttö joillain kielitaidottomilla johtua siitäkin.