Nesteytetyn maakaasun tuonnista on viime aikoina ollut paljon puhetta balttiassa.
Balttien energiariippuvuus Venäjästä on vielä Suomeakin suurempi, koska millään Baltian maalla ei ole omaa ydinvoimalaa. EU:han pakotti Liettuan sulkemaan neuvostovalmisteisen Ignalinan ydinvoimalan, mitä Liettua ei olisi halunnut tehdä.
Liettuassa pidettiin männäviikolla kokous, mihin myös Suomi otti osaa. Kokouksen aihe oli pohjoinen energiayhteistyö, mutta käytännössä kyse oli siitä miten päästä eroon riippuvuudesta Venäjästä. Sekä Baltian maat että Suomi kokevat tilanteen, jossa ovat fossiilisen energian suhteen riippuvaisia Venäjästä sekä kiusallisena että haitallisena.
Kokouksessa pyrittiin sopimaan LNG-terminaalin rakentamisesta, mutta Baltian maat sortuivat keskinäiseen riitelyyn, koska jokainen maista olisi halunnut terminaalin omalle maaperälleen. Mihinkään lopulliseen päätökseen terminaalin rakentamisesta ei ilmeisesti päästy.
LNG:n (nesteytetyn maakaasun) ongelma "putkikaasuun" verrattuna on hinta. LNG:n nesteytys ja rahtaus laivalla tekee siitä kalliimpaa kuin putkikaasusta. Jos baltit haluavat käyttää LNG:tä venäläisen kaasun sijasta, tulee se maksamaan heille nykyistä enemmän. Riippuvuus Venäjään vähenee, mutta lompakkoa verotetaan enemmän.
Yksi tapetilla ollut mahdollisuus on ollut ns. liuskekaasun käyttö. USA on pystynyt liuskekaasun tuotannolla saavuttamaan maakaasussa omavaraisuuden asteen. Puolassa arveltiin olevan mittavat liuskekaasuvarannot ja näiden ajateltiin pelastavan Baltian Venäjän energiariippuvuudelta, mutta nyt näyttää siltä että Puolan varannot yliarvioitiin pahasti. ExxonMobil vetäytyi pois Puolasta todettuaan, ettei Puolassa ole riittävästi liuskekaasua jotta porauksia kannattaisi edes aloittaa.
Euroopassa sijaitsee yksi valtava liuskekaasun ja liuskeöljyn esiintymä, mutta sekin on - ironisesti - Venäjällä. Kyse on ns. Bazhenovin esiintymästä, joka on maantieteellisesti valtava alue (noin kaksi kertaa Teksasin osavaltion kokoinen) ja sijaitsee läntisessä Siperiassa. Geologien arvioiden mukaan Bazhenovin esiintymän öljyvarat riittävät tyydyttämään koko maapallon öljyntarpeen nykykulutuksella 70 vuoden ajaksi. Alueella on myös valtavat liuskekaasuvarat, jotka ovat jääneet vähän öljyvarantojen varjoon, mutta kaasunporaus on siellä yhtälailla mahdollista.
Liettuassa on muuten vireillään myös oma ydinvoimahanke, jonka olisi tarkoitus tuottaa sähköä kaikille Baltian maille. Hanke kuitenkin jumittui vähän aikaa sitten japanilaisen rahoittajan vetäytymiseen, eikä minun tiedossani ole että Liettua olisi löytänyt uuden rahoittajan. Asiaa vaikeuttaa sekin, että Venäjä on jo aloittanut uuden ydinvoimalan rakentamisen Kaliningradiin eli Liettuan naapuriin. Venäjän tavoitteena on se, että Kaliningradin ydinvoimala tuottaisi sähköä sekä Baltian maihin että Puolaan. Liettua on valittanut Kaliningradin ydinvoimalahankkeesta EU:hun ja yrittänyt estää sen toteutumisen, mutta koska Kaliningrad on Venäjän, ei EU:n, aluetta, ei Liettualla ole ollut asiassa sanan sijaa. Kaliningradin ydinvoimala ei ainakaan tule vähentämään Baltian riippuvuutta Venäjän energiasta.
Venäjä käyttää nyt monopoliasemaansa kaasun hinnoittelussa.
Käyttäköön. Venäjä on markkinatalousmaa ja sillä on oikeus vapaasti hinnoitella ulkomaille toimittamiensa tuotteiden hinta. Jos asiakas ei halua halua ostaa niin hankkikoon muulta. Venäjä subventoi sekä muita neuvostotasavaltoja että SEV-maita tarpeeksi Neuvostoliiton aikana halvan (ilmaisen) energian ja raaka-aineiden muodossa. Nyt pitää ottaa rahat pois.