Olen tähän asti pitänyt sinua asiantuntevana kirjoittajana, mutta näköjään pitää ainakin jonkin verran tarkistella kantaani.
Jokinen EI TODELLAKAAN ole mennyt Korpikarin ohitse. Ei sitten millään osa-alueella. Jokinen on edelleen iso mutta erittäin pehmeä. Ei taklaa koskaan, eikä sen kummemmin voita vääntöjäkään. Laukaus on luokkaa e-junnu, omassa päässä tulee aika ajoin aivan uskomattomia nukahduksia ja Jokinen tyypillisesti kolataan levyksi oikein kunnolla pari kolme kertaa kaudessa vastustajan toimesta. Korpikari voittaa edelleenkin Jokisen joka ikisellä osa-alueella. Ei niinkään sen takia että Korpikari olisi loistava, vaan sen takia että Jokinen on vain niin kerta kaikkisen huono.
Siitä sentään samaa mieltä, että Ohtamaa on tuosta kolmikosta paras nykyään ja myöskin ainoa joka todennäköisesti kehittyy vielä reilusti.
Korpikarin tämä kausi on mielestäni heikoin ikinä. Pelinopeus ei riitä ja tästä johtuen ei pääse käyttämään vahvuuksiaan. En tiedä, kuinka paljon loukkaantumiset häntä tällä hetkellä hidastavat, mutta olen hyvin pettynyt hänen esityksiin. Varmasti potentiaalia parempaan siellä kuitenkin on.
Jokinen pelaa heikosti ja on täysi lapanen kaksinkamppailuissa - eikä se laukauskaan tosiaan ole juuri omaani kummempi. Mutta on silti myönnettävä, että pelisilmä Jokisella on kehittynyt. Ei hän mielestäni kuulu mestaruutta tavoittelevan joukon eniten pelaavaan kokoonpanoon, mutta silti pitää pyrkiä näkemään myös ne positiiviset puolet, mitä valmennuskin on löytänyt. Jokinen ei tee juurikaan sijoittumisvirheitä ja ratkaisut hyökkäyspäässä johtavat harvoin vastustajan nopeisiin vastahyökkäyksiin, kuten tapahtuu todella usein esimerkiksi Mikkolan, Aallon ja Korpikarin toimesta. Hän pyrkii pitämään oman miehensä, mutta voimanpuute on todellinen ongelma. Jokisen +/- tilasto on kuitenkin parempi kuin esim. Ilun, Korpikarin ja Ohtamaan ja pisteitäkin on Korpikaria ja Ohtamaata enemmän, joten ei tuo arveluni välttämättä nyt aivan tuulesta temmattu ole.
Ja varmasti meikäläisen aikaisemmista postauksista löytyy tietoa, mitä mieltä olen ollut. Yritän kuitenkin kääntää myös sitä kolikkoa ympäri ja katsoa, olisiko kuva ruusuisempi siellä.
Ja Jokinen on tosiaan hajuton, mauton, väritön ja seinään lentäminen lapasen lailla kaksinkamppailussa näkyy aika helposti turhanakin kritiikkinä. Olenpa jonkun pelin tältä kaudelta nähnyt, missä olisin voinut antaa yhden tai kaksi tähteäkin Jokiselle. Matka hyväksi SM-Liigan runkopuolustajaksi on kuitenkin vielä pitkä ja tokihan itsekkin mieluummin katselen Lehtosen, Jusken ja Aallon tapaisten pelimiesten otteita. Joukkue ei kuitenkaan voi olla täynnä näitä ja luulen että Haapakoski on ottanut Jokisesta tällaisen Pyörälämäisen projektin, millä tehdään joukkueelle runkopakkia myös tulevaisuutta ajatellen.