Viime kaudella Moderaattorit päättivät irrottaa ketjukokoonpanopohdinnan omaksi ketjukseen niin avataan tällekin kaudelle uusi ketju aiheeseen liittyen.
Harjoitusottelut ovat nyt takana ja pelaajat ovat saaneet antaa näyttöjä enimmillään 12 ottelussa. Kaikkien ollessa pelikunnossa tulee taistelu pelipaikoista olemaan äärimmäisen kovaa, sillä huonoista tuloksista huolimatta selkeästi muita heikompia lenkkejä ei juurikaan ole löydettävissä.
Maalintekijöiden puutteesta kärsivä Blues on testannut harjoitusotteluissa tähän mennessä kahdenlaista tapaa jaotella ketjuihin pelaajia, joilta voidaan odottaa suurempia maalimääriä. Kohn-Viitaluoma-Uhlbäck -ketju toimi erittäin hyvin, mutta tässä ongelmana on se, että kaikki kolme maalintekijää (Lehtosen näytöt eivät vielä tähän statukseen riitä) on sijoitettu samaan kenttään. Vastaavasti toisessa testatussa taktiikassa Kohn on siirretty ykköskentästä Kariyan rinnalle Tolsan paikatessa Ladia ykkösessä. Näin tulivoimaa on saatu jaettua edes hieman.
Kohn - Kariya - Ben-Amor -ketju toimi Rauman turnauksessa hyvin, mutta vastaavasti Ärrä Cupissa tämä systeemi ei toiminut alkuunkaan ja Kohnin puuttuminen vaikutti myös ykköskentän peliin. Tolsa ja Uhlbäck tietyistä eroistaan huolimatta kun vaikuttaisivat olevan liian samantyyppisiä pelaajia. Mandervillen saapumisen jälkeen tilanne helpottuu hieman, mutta ennen sitä on pelattava reilut kymmenen matsia nykyisellä miehityksellä.
Ehdottaisin liiga-avaukseen seuraavaa kokoonpanoa hyökkääjien osalta:
Kohn - Viitaluoma - Uhlbäck
Tolsa - Kariya - Lehtonen
Hurme - Kalto - Ben-Amor
Nöyränen - Koskiranta - Näätänen
Kahden ensimmäisen kentän vastuulla olisi maalinteko, kolmosesta löytyy kokemusta ja vääntövoimaa ja nelonen puolestaan olisi energinen junnukenttä, joka ylläolevassa muodossaan on harjoitusotteluissa pelannut useita loistavia otteluita. Nämä ovat siis vain toivomuksiani ja en millään usko Heikkilän jättävän Joni Töykkälää pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Huomattavasti Koskirantaa varmemmin omaa päätä suojellut, taktisesti kypsempi Töykkälä taitaa olla Kaken papereissa liian tärkeä mies ja siksi näitä kahta vertaillessa Tero taitaa jäädä kakkoseksi. Toisaalta miksi mennä hajottamaan valmista, hyvin toiminutta ketjua?
Mandervillen saavuttua ja Rajamäen toivuttua pelikuntoon ketjukokoonpanot tulevat muuttumaan hieman. Todennäköisesti junnukenttä tulee putoamaan pois ja ketjut voisivat näyttää esimerkiksi seuraavilta:
Kohn - Viitaluoma - Uhlbäck
Lehtonen - Manderville - Kariya
Hurme - Kalto - Tolsa
Rajamäki - Töykkälä - Ben-Amor
Tässä vaihtoehdossa uhkatekijänä on toisaalta se, että nelonen on liian raskastekoinen. Erityisen energisesti pelannut Pentti Nöyränen on varteenotettava vaihtoehto omissa kaavailuissani Ben-Amorin tilalle. Toisaalta ylemmissä kentissäkään pelaavien pelipaikat eivät ole itsestäänselvyyksiä ja viimeistään tässä vaiheessa erityisesti Jari Tolsalla pitäisi olla jo annettuna nykyisiä vahvempia näyttöjä osaamisestaan.
Puolustuksen osalta liigapelit voitaisiin aloittaa esimerkiksi seuraavilla pakkipareilla:
Pikkarainen-Gustafsson
Laatikainen-Eskelinen
Suhonen-Kuoppala
Kurki (Källarsson)
Peltosen ja Heiskasen toivuttua pelikuntoon saadaan pelipaikkojen osalta puolustuksessakin todella kova kilpailu aikaan. Tomi Källarssonille en näe viimeistään tässä vaiheessa enää mitään käyttöä. Kiitos ja näkemiin! Samuli Suhonenkin saa alkaa todella tehdä hommia, mikäli meinaa kuuden pelaavan pakin joukkoon mahtua. Peltonen ilman muuta ottaa paikkansa pelaavasta kokoonpanosta, mutta Heiskasen olisi syytä onnistua näytönpaikoissaan mikäli pelaamaan mielii.
Maalivahtiosastolla kilpailu on ehkä kaikista kovinta, sillä sekä Ahonen että Brückler ovat todistaneet olevansa liigatasolla huippumaalivahteja. Itse lähtisin kuitenkin sovittelemaan ykkösmaalivahdin viittaa Arskan harteille, sillä myöhemmässä vaiheessa kautta sopivan ulkomaalaisen sniperin ilmaannuttua vapaille markkinoille saatetaan Brücklerista luopua maalinteon kohentamiseksi. Peliesitysten perusteella en millään pysty sanomaan, kumpi vahdeista ykkösmaalivahdin statuksen ansaitsee. Tosin 56 peliä on parillinen määrä, joten...
Näiden lisäksi ylivoimapeliä varten voisi mahdollisesti kehittää jotain erityiskentällisiä ainakin 5v3-yv:tä varten. Pakkien peluutuksesta ylivoimalla haluan sanoa harjoituspelien kysyä sitä, että mitä vitun järkeä oli peluuttaa matsista toiseen viivalla sekä Gustafssonia, että Källarssonia? Molempien yv-saldot olivat tasan 0+0, Gusse tosin onnistui tulisella lämärillään 5v5-pelissä Vääksyssä. Eikö Kake jo viime kaudesta viisastuneena tiennyt, ettei Gusselle ole yv:llä käyttöä ja Källarssonistakin saman pystyi varmasti huomaamaan jo harjoituksissa. Liigan alkaessa en kumpaakaan herroista halua ylivoimalla kentällä nähdä, sillä hyökkääjistäkin viivalle löytyy parempia vaihtoehtoja Kohnin ja Viitaluoman muodossa. Mitään erityisiä yv-kentällisiä en nyt ala miettimään, mutta niitäkin voi tässä ketjussa siis pohtia.
Harjoitusottelut ovat nyt takana ja pelaajat ovat saaneet antaa näyttöjä enimmillään 12 ottelussa. Kaikkien ollessa pelikunnossa tulee taistelu pelipaikoista olemaan äärimmäisen kovaa, sillä huonoista tuloksista huolimatta selkeästi muita heikompia lenkkejä ei juurikaan ole löydettävissä.
Maalintekijöiden puutteesta kärsivä Blues on testannut harjoitusotteluissa tähän mennessä kahdenlaista tapaa jaotella ketjuihin pelaajia, joilta voidaan odottaa suurempia maalimääriä. Kohn-Viitaluoma-Uhlbäck -ketju toimi erittäin hyvin, mutta tässä ongelmana on se, että kaikki kolme maalintekijää (Lehtosen näytöt eivät vielä tähän statukseen riitä) on sijoitettu samaan kenttään. Vastaavasti toisessa testatussa taktiikassa Kohn on siirretty ykköskentästä Kariyan rinnalle Tolsan paikatessa Ladia ykkösessä. Näin tulivoimaa on saatu jaettua edes hieman.
Kohn - Kariya - Ben-Amor -ketju toimi Rauman turnauksessa hyvin, mutta vastaavasti Ärrä Cupissa tämä systeemi ei toiminut alkuunkaan ja Kohnin puuttuminen vaikutti myös ykköskentän peliin. Tolsa ja Uhlbäck tietyistä eroistaan huolimatta kun vaikuttaisivat olevan liian samantyyppisiä pelaajia. Mandervillen saapumisen jälkeen tilanne helpottuu hieman, mutta ennen sitä on pelattava reilut kymmenen matsia nykyisellä miehityksellä.
Ehdottaisin liiga-avaukseen seuraavaa kokoonpanoa hyökkääjien osalta:
Kohn - Viitaluoma - Uhlbäck
Tolsa - Kariya - Lehtonen
Hurme - Kalto - Ben-Amor
Nöyränen - Koskiranta - Näätänen
Kahden ensimmäisen kentän vastuulla olisi maalinteko, kolmosesta löytyy kokemusta ja vääntövoimaa ja nelonen puolestaan olisi energinen junnukenttä, joka ylläolevassa muodossaan on harjoitusotteluissa pelannut useita loistavia otteluita. Nämä ovat siis vain toivomuksiani ja en millään usko Heikkilän jättävän Joni Töykkälää pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Huomattavasti Koskirantaa varmemmin omaa päätä suojellut, taktisesti kypsempi Töykkälä taitaa olla Kaken papereissa liian tärkeä mies ja siksi näitä kahta vertaillessa Tero taitaa jäädä kakkoseksi. Toisaalta miksi mennä hajottamaan valmista, hyvin toiminutta ketjua?
Mandervillen saavuttua ja Rajamäen toivuttua pelikuntoon ketjukokoonpanot tulevat muuttumaan hieman. Todennäköisesti junnukenttä tulee putoamaan pois ja ketjut voisivat näyttää esimerkiksi seuraavilta:
Kohn - Viitaluoma - Uhlbäck
Lehtonen - Manderville - Kariya
Hurme - Kalto - Tolsa
Rajamäki - Töykkälä - Ben-Amor
Tässä vaihtoehdossa uhkatekijänä on toisaalta se, että nelonen on liian raskastekoinen. Erityisen energisesti pelannut Pentti Nöyränen on varteenotettava vaihtoehto omissa kaavailuissani Ben-Amorin tilalle. Toisaalta ylemmissä kentissäkään pelaavien pelipaikat eivät ole itsestäänselvyyksiä ja viimeistään tässä vaiheessa erityisesti Jari Tolsalla pitäisi olla jo annettuna nykyisiä vahvempia näyttöjä osaamisestaan.
Puolustuksen osalta liigapelit voitaisiin aloittaa esimerkiksi seuraavilla pakkipareilla:
Pikkarainen-Gustafsson
Laatikainen-Eskelinen
Suhonen-Kuoppala
Kurki (Källarsson)
Peltosen ja Heiskasen toivuttua pelikuntoon saadaan pelipaikkojen osalta puolustuksessakin todella kova kilpailu aikaan. Tomi Källarssonille en näe viimeistään tässä vaiheessa enää mitään käyttöä. Kiitos ja näkemiin! Samuli Suhonenkin saa alkaa todella tehdä hommia, mikäli meinaa kuuden pelaavan pakin joukkoon mahtua. Peltonen ilman muuta ottaa paikkansa pelaavasta kokoonpanosta, mutta Heiskasen olisi syytä onnistua näytönpaikoissaan mikäli pelaamaan mielii.
Maalivahtiosastolla kilpailu on ehkä kaikista kovinta, sillä sekä Ahonen että Brückler ovat todistaneet olevansa liigatasolla huippumaalivahteja. Itse lähtisin kuitenkin sovittelemaan ykkösmaalivahdin viittaa Arskan harteille, sillä myöhemmässä vaiheessa kautta sopivan ulkomaalaisen sniperin ilmaannuttua vapaille markkinoille saatetaan Brücklerista luopua maalinteon kohentamiseksi. Peliesitysten perusteella en millään pysty sanomaan, kumpi vahdeista ykkösmaalivahdin statuksen ansaitsee. Tosin 56 peliä on parillinen määrä, joten...
Näiden lisäksi ylivoimapeliä varten voisi mahdollisesti kehittää jotain erityiskentällisiä ainakin 5v3-yv:tä varten. Pakkien peluutuksesta ylivoimalla haluan sanoa harjoituspelien kysyä sitä, että mitä vitun järkeä oli peluuttaa matsista toiseen viivalla sekä Gustafssonia, että Källarssonia? Molempien yv-saldot olivat tasan 0+0, Gusse tosin onnistui tulisella lämärillään 5v5-pelissä Vääksyssä. Eikö Kake jo viime kaudesta viisastuneena tiennyt, ettei Gusselle ole yv:llä käyttöä ja Källarssonistakin saman pystyi varmasti huomaamaan jo harjoituksissa. Liigan alkaessa en kumpaakaan herroista halua ylivoimalla kentällä nähdä, sillä hyökkääjistäkin viivalle löytyy parempia vaihtoehtoja Kohnin ja Viitaluoman muodossa. Mitään erityisiä yv-kentällisiä en nyt ala miettimään, mutta niitäkin voi tässä ketjussa siis pohtia.