Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 278 507
  • 66 554

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Surullista että kulmunit ovat jättäneet hallituksen.
 

-FNM-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Sain vuonna 2004 kaksi pientä kissatyttöä kasvateikseni. Siskoista toisen matka päättyi vuonna 2017, mutta toinen porskuttaa täysillä. Rakas on ja ihana otus, mutta tulee aina aamulla viiden aikaan yöpöydälle istumaan, tuijottamaan ja läpsimään tassulla naamaan. Ei hällä nälkä ole, haluaa kainalooni nukkumaan.

Kissoille ei vittuilla.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Nyt tuli muuten paras vastaus kysymykseen jota en edes esittänyt, kun exvaimoni vastasi lähettäämäni kuvaan pinkistä makuuhuoneesta näin: "Tosimies ei pelkää pinkkiä"

Sattui tämä viesti silmääni silleen, että minä olen ollut vaaleansinisen fani vuosikymmeniä.
Muistan, että ainakin alle kymmenvuotiaana lempivärini oli vihreä, mutta ehkä puberteetin vaikutuksesta sitten vaihtui sinisen sävyihin. Blues-musiikilla ei kai ollut tuohon vaikutusta, mutta pienellä miehisyydellä ehkä sitten.
Kai tästäkin värimaailman fanituksesta on tehty joku miestutkimus, mutta en jaksa kaivaa interwebin syövereitä.

Vaan oli jännä muisto, tuo suosikkivärini vaihtumisen tajuaminen. Onko kukaan muu jäsen ikinä vaihtanut lempiväriään?

En ole ikinä halunnut maalata huonettani mustaksi eli olen ollut teininä moderaatti.
Käytän nykyään ainoastaan mustia sukkia, se kätevää. Kukaan ei huomaa vaikka olisivat hieman eripariset. Kunhan ovat tasapainoisen hajuisia.
Pidän paljon tästä oivalluksestani. Käytin toki aikoinani hetken myös valkoisia tennissukkia, olin muodikas.

Pinkki makuuhuone? Juu ei.
 

Krepo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Málaga CF, sympatiapisteet Ässille
Joo, luurikuviin jäi tälläkertaa ittellä. Tässä alkaa oll
Zz top ja mumford & sons soi silloin! Nyt rollarit, jotain laatua, hei!
ZZ Top on kyllä parhautta verrattuna Tuureen! Kävin parisen vuotta sitten Haminassa heidän keikkaa katsomassa. Koskaan en ole ennen, enkä jälkeen nähnyt niin paljoa liivijengiläisiä samalla kertaa. Vieläkin ihmetyttää, että maailman luokan orkesteri ja Hamina???? Mitä vitt?
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta vispipuuro on englanniksi "dessert made from whipped semonila pudding and lingonberries". Go figure.
Eipäs olekaan. Se on englanniksi "Whipped Lingonberry Porridge" joten kun porridge on suomeksi "puuro", niin siitä seuraa että whipped lingonberry on suomeksi "vispi". Tämä tieto oli varmasti semonilaa korvillesi.
 

Rekka Pinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Vancouver Canucks
Jees, eli väelle tiedoksi, en käy asepalvelusta. Lääkäri diagnosoi pakko-oirehäiriön ja minulle annettiin C-paperit, mitkä majuri vahvisti vielä postitse. Täten ei tarvitse leikata kuontaloa ja varautua kuntorääkkiin kuukauden kuluttua. Nyt on loppuvuosi täysin auki enkä tiedä mitä oikein teen. Joko saan opiskelupaikan ja muutan pois, saan paikan mutten muuta vielä tai en saa paikkaa ja olen ainakin vielä vuoden täällä Porissa. Helpottavaa, täytyy sanoa.
Hyvä, että diagnoosi saatiin tehtyä. Tuon OCD:n voi saada hallintaan ja voit elää täysin onnellista elämää sen kanssa. Tsemppiä!

Itse olen kärsinyt pienestä pitäen liiasta murehtimisesta, yliajattelusta, peloista, ahdistuksesta ja välillä myös pakkoajatuksista. Kolme vuotta sitten
keväällä nämä tulivat vahvasti päälle, kun aloin pelätä paljon, että sairastaisin aivokasvainta. En pystynyt lopettamaan kasvavaa ahdistusta ja pelkoa. Sitten googlasin aivokasvaimen oireita ja aloin kuvittelemaan, että näen kaksoiskuvia. Siis oikeasti parin viikon ajan kuvittelin näkeväni kaksoiskuvia ja niiden takia olin tuon parin viikon ajan lähes kokoajan ahdistunut ja peloissaan ja yksin ollessa välillä jopa itkin, koska olin varma että tulen kuolemaan. Tuo pelko lopulta lähti, kun sain keskusteltua ja ahdistuksen laskiessa uusia ahdistavia ajatuksia. Kävin jopa psykologilla muutaman kerran ja silloin tajusin, että ne ovat vain ajatuksia ja tämän tajuttuani olen oppinut kontrolloimaan niitä itsekseni.

Olen myös n. puolentoista vuoden ajan kärsinyt jonkin asteisesta paniikkihäiriöstä. Joskus viime talvena koulussa vain yhtäkkiä tuli sellainen epätodellinen olo. Ikäänkuin olisin yhtäkkiä säpsähtänyt tähän todellisuuteen. Kaikki tuntui epätodelliselta, kaikki mitä näin, kuulin, tunsin ja haistoin tuntuivat siltä kuin ne eivät olisi oikeasti siinä. Tuntui siltä, kuin se olisi ollut unta, mielikuvitusta tai että en ollut varma olenko todellinen. Menin silloin paniikkiin, mutta selviydyin ne loput 15 min, jonka jälkeen koulu loppui. Siitä asti olen pelännyt tuota tunnetta sellaisissa paikoissa, joissa on paljon ihmisiä ja pitää istua. Liikkuminen jotenkin helpottaa sitä ahdistusta. Kaikki koulun juhlat ovat tuskaa. Viime vuonna sain paniikkikohtauksen kevätjuhlan parilla viimeisellä minuutilla ja oli lähellä etten vain juossut yläkatsomosta kaikkien edestä ulos salista.

Toivottavasti tämä jollain tavalla helpotti oloasi. Minulla ongelmana ovat murehtiminen ja yliajattelu ja enpä tiedä tulenko näistä koskaan pääsemään eroon. Olen kuitenkin oppinut hallitsemaan niitä ja ollut onnellisimmillaan, niistä huolimatta. Ne ovat myös opettaneet minulle optimismia ja huolettomuutta, joten kaipa voin pitää niitä ominaisuuksina, en pelkästään haittoina, sillä on niistä ollut myös paljon hyötyä.

Mukavaa kesää!

Edit. Virheen poisto.
 

Skruf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Kärpät
ZZ Top on kyllä parhautta verrattuna Tuureen! Kävin parisen vuotta sitten Haminassa heidän keikkaa katsomassa. Koskaan en ole ennen, enkä jälkeen nähnyt niin paljoa liivijengiläisiä samalla kertaa. Vieläkin ihmetyttää, että maailman luokan orkesteri ja Hamina???? Mitä vitt?
Kerrankin Teksasin ukoille riittää pieni :D
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Marin ei varmaan alistu kepulle. On sellaisen oloinen likka, että haluaa olla päällä.

Eikä se haittaisi ollenkaan. Päällä oleva määrätietoinen mimmi on ihan niitä parhaita juttuja.

(Öh, öh, öh! Nummis vanha sovinisti!)
 

-FNM-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Sattui tämä viesti silmääni silleen, että minä olen ollut vaaleansinisen fani vuosikymmeniä.
Muistan, että ainakin alle kymmenvuotiaana lempivärini oli vihreä, mutta ehkä puberteetin vaikutuksesta sitten vaihtui sinisen sävyihin. Blues-musiikilla ei kai ollut tuohon vaikutusta, mutta pienellä miehisyydellä ehkä sitten.
Kai tästäkin värimaailman fanituksesta on tehty joku miestutkimus, mutta en jaksa kaivaa interwebin syövereitä.

Vaan oli jännä muisto, tuo suosikkivärini vaihtumisen tajuaminen. Onko kukaan muu jäsen ikinä vaihtanut lempiväriään?

En ole ikinä halunnut maalata huonettani mustaksi eli olen ollut teininä moderaatti.
Käytän nykyään ainoastaan mustia sukkia, se kätevää. Kukaan ei huomaa vaikka olisivat hieman eripariset. Kunhan ovat tasapainoisen hajuisia.
Pidän paljon tästä oivalluksestani. Käytin toki aikoinani hetken myös valkoisia tennissukkia, olin muodikas.

Pinkki makuuhuone? Juu ei.



 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS




Maailman kovin CL-finaali. Mikään ei ole tarjonnut niin paljon jännitystä loppuun asti, ja hyvin siinä silti kävi!

Drogbaaaaaa sijoittaaaaa alaaaaanurkkaaaaan ja Chelseaaaa voittaaaaaaaaa!!!!!!

DIdi, rakastan sinua!!!!!

Ai niin tosiaan se Robbenin pilkun sössiminen oli tuossa pelissä. Silleen ihan mielenkiintoinen juttu että Robben mokasi kahden vuoden sisällä ensin MM-finaalissa läpiajon (ja toisen sellaisen puolikkaan) ja UCL-finaalissa pilkun. Noh, sai onneksi ansaitun hyvityksen ja balsamia haavoille kun ratkaisi seuraavan vuoden finaalin. Olisi ollut aika karu kohtalo miehellä muuten.

Myönnetään että tuo oli harvoja kertoja kun olin jokseenkin jopa tyytyväinen Chelsean voitosta, vaikka ennakkoon ajattelinkin olevani hieman enemmän Bayernin puolella. Muistan kuitenkin kun pelissä mehusteltiin sitä että tuo on Drogban viimeinen peli Chelseassa niin oli hienoa että hän ratkaisi ottelun Chelsealle. Yksi parhaita finaaleita totta tosiaan.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ai niin tosiaan se Robbenin pilkun sössiminen oli tuossa pelissä. Silleen ihan mielenkiintoinen juttu että Robben mokasi kahden vuoden sisällä ensin MM-finaalissa läpiajon (ja toisen sellaisen puolikkaan) ja UCL-finaalissa pilkun. Noh, sai onneksi ansaitun hyvityksen ja balsamia haavoille kun ratkaisi seuraavan vuoden finaalin. Olisi ollut aika karu kohtalo miehellä muuten.

Myönnetään että tuo oli harvoja kertoja kun olin jokseenkin jopa tyytyväinen Chelsean voitosta, vaikka ennakkoon ajattelinkin olevani hieman enemmän Bayernin puolella. Muistan kuitenkin kun pelissä mehusteltiin sitä että tuo on Drogban viimeinen peli Chelseassa niin oli hienoa että hän ratkaisi ottelun Chelsealle. Yksi parhaita finaaleita totta tosiaan.

En muista toista CL-finaalia, josta olisin ollut niin iloinen. Barcan röhmytykset Manchesterin kakkosia vastaan olivat odotettavissa (hah hah haa!), mutta Chelsean ryöstö Bayernin kotistadionilla oli niin unohtumaton. Ja sanotaan että olen ollut Münchenissä silloin kun Bayern pelaa. Ja toki myös Bridgellä.

Tätä jaksaa muistella vielä 8 vuotta sen jälkeenkin. Mutta kuten jotkut viisaat ovat sanoneet, tämä nöyryytys nosti Bayernin taas suuruuteen. Se on totta.

Silti Chelsea 2012! Ei ole montaa näin kaunista muistoa!
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
@-FNM- aivan mahtavaa! Hieno nosto suosikkibändijoukkooni kuuluvalta porukalta, ehkä heidän paras biisinsä jopa!
Minä aloin tajuta Rollareiden neroutta vasta parikymppisenä, vuonna yli 1983 kai.
Olin liian vanha jo silloin mustamaalaamaan mitään, mutta onneksi sentään tajusin lähteä Rollareiden vankkureihin mukaan,
kuus/seiskytluvulle mieluimmin.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Mitä, etkö olekaan nedian luoman mukainen homo vaan ihan kuten kuka tahansa meistä? Otus lajiltaan ihminen.
Nedian luoma? Pthyi, pois se musta ja kauas. Otus? Kyllä. Ihminen? Joo. Mä olen mä.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
@-FNM- aivan mahtavaa! Hieno nosto suosikkibändijoukkooni kuuluvalta porukalta, ehkä heidän paras biisinsä jopa!
Minä aloin tajuta Rollareiden neroutta vasta parikymppisenä, vuonna yli 1983 kai.
Olin liian vanha jo silloin mustamaalaamaan mitään, mutta onneksi sentään tajusin lähteä Rollareiden vankkureihin mukaan,
kuus/seiskytluvulle mieluimmin.
Tajusit sitten kymmenisen vuotta mua aiemmin. Jotain hyvää se sinussakin on.
 

Glove

Jäsen
Heräsin joskus tuossa kolmen jälkeen kun kusetti niin pirusti. En sitten saanut enää unta, näköjään kello on vähän yli kuusi, eli kolmisen tuntia yritin. Kaipa se pitää aloittaa päivä ja nukkua päikkärit.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä ne jotkut puhuu että kerran viikkoon pitää nollata tilanne ja vetää kännit. Vuorokaudessa on kuitenkin 24 tuntia. Eiks se ennemminkin ole kerran päivässä.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Jos otan tatuoinnin kulliini, olenko silloin saanut aikaan "merkkipaalun?"
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös