Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

[Everton]

Lähinnä se arkun lasku mietityttää.

Ei tätä kannata stressata. Suntio ohjeistaa kyllä.

 

[Turha Kaukalo]

Iranin jääkiekkomaajoukkueessa

Tarkoitit siis, että valkoisissa leijonissa pelaa.

 

[Roger Moore]

Pitkästä katson Chris Tuckerin ja Jackie Chanin tähdittämää Rush Houria. Varmaan 15-20 vuotta siitä kun viimeksi olen tämän nähnyt. Onhan tää varsin hauska leffa, Tuckerin ja Chanin kemiat pelaa kyllä hyvin yksiin. Juonihan on lähes sivuseikka tässä spektaakkelissa, yleisesti varsin kovaa tykitystä.

 

[Mustanaamio]

Jännää joskus tämä ihmisten kanssa oleminen.

Tiedättekö kun aina välillä törmää semmoisiin ihmisiin, joiden kanssa ei ole minkäänlaista yhteistä säveltä? Ei sitä kuuluisaa kemiaa? Enkä nyt siis tarkoita mitään seksuaalista kemiaa, vaan ihan ylipäätänsä sitä että ei ole ollenkaan toisen ihmisen kanssa samalla aaltopituudella. On semmoinen olo, että ei pysty yhtään olemaan oma itsensä.

Todella ahdistavaa jos/kun joutuu ikään kuin olosuhteiden pakosta (minun tapauksessani nyt siis työasiat) olemaan tämmöisen ihmisen kanssa tekemisissä. Oikein mitään yhteistä puhuttavaa ei ole, kuin korkeintaan ne päivänpolttavat työasiat, joista pystyy hetken niitä näitä rupattelemaan ja väistelemään vaivaannuttavaa hiljaisuutta. Mutta siinä se sitten onkin.

Sitten joidenkin toisten kollegojen kanssa juttua riittää ja sitä tulee täysin vaivattomasti vaikka kuinka paljon. Juttu jatkuu luonnollisesti siitä, mihin se edellisellä kerralla on jäänyt. Huumorintajut kohtaavat, ja nauretaan samoille asioille.

Eikä tuossa aluksi mainitsemassani ihmisessä siis mitään sillä tavalla vikaa ole. Ei ole mitään supervaikeita luonteenpiirteitä, ja hän on ihan tavan tallaaja. Mutta kun ne kemiat eivät vaan kohtaa, niin ne eivät vaan kohtaa.

Ihan turhan usein, bonuksena usein myös molemminpuolinen ymmärtämättömyys.

Olin viime kesänä käymässä syntymäpaikkakunnalla erään elämään kuuluvan tapahtuman johdosto ja majoituin paikalliseen hotelliin. Kohtasinkin henkilön, jonka tapaamista olin jopa mielessäni hahmotellut, ja pidin sitä jokseenkin mahdottomana, mutta hän olikin samassa hotellissa, äärimmäisen epätodennäköistä. Naureskellen sitten jutuille mutta vuosikymmenet tehneet tehtävänsä, ihminen vaikutti ihan dorkalta tosikolta, ei ollut ollenkaan se mukava tyttö ylä-asteelta, jonka kanssa naureskeltiin allekirjoittaneen alisuorittamiselle. Mainittakoon, että tuolloin kouluaikaan hän seurusteli jonkun ajokortti-ikäisen kanssa, (silloin en asiaa miettinyt, mutta nyt pidän silloista poikaystävää jälkeenjääneenä) joten en ollut tuolloinkaan kiilapojaksi pyrkimässä enkä nytkään lähestynyt siinä mielessä, että sotkisin elämäni ties monennenko kerran.
Daamin jutut oli aivan aunuksesta, en saamari kyennyt mihinkään kommunikaatioon. En niin pihalle ja sanattomaksi juurikaan jää. Tämä katseli maailmaa ihan eri ikkunasta, kuin siitä mistä lähes kaikki muut tuntemani henkilöt katselee.

 

[pettter]

Noista ylläolevista @adolf tuli mieleen että miten hiljaisuus voi olla vaivaannuttavaa. Jos molemmat haluaa olla hiljaa niin sitten kaikilla on kaikki hyvin. Ja jos toinen haluaa kertoa jotain niin sitten se varmaan kertoo sen ja kaikilla on kaikki hyvin.

Ja miten ei pystyisi olemaan oma itsensä. Jossain harrastelijateatterin lavalla ehkä, mutta siinähän haluaa esittää jotain toista.

Ei vaan yhtään pysty samaistumaan ajatusmaailmaan.

 

[Czescku]

Meinaakohan tuo bussilakko alkaa huomenna? Saisi toki tehdä rauhassa töitä kotona (mistä en edes tykkää monta päivää peräkkäin), mutta vanhempaa tyttöä pitäisi kyllä kuskata kouluun ja pois, kun hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä sinne muuten (korkeintaan jotain kimppakyytejä jos me vanhemmat saamme moisia järjestettyä).

 

[vetti]

Meinaakohan tuo bussilakko alkaa huomenna? Saisi toki tehdä rauhassa töitä kotona (mistä en edes tykkää monta päivää peräkkäin), mutta vanhempaa tyttöä pitäisi kyllä kuskata kouluun ja pois, kun hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä sinne muuten (korkeintaan jotain kimppakyytejä jos me vanhemmat saamme moisia järjestettyä).

Kyllähän tuo varmaan alkaa.

Huomenna teen himassa duunia ja ei tuo dösälakko hlökohtaisesti häiritse, pääsen junalla vallan mainiosti melkein yhtä lähelle.

Ens viikolla ei sitten "tarvitse" mennä toimistollle lainkaan, jos junatkin lakkoilee. En mä koko viikkoa viittis himastakaan duunia tehdä, ei kiva.

 

[Iisoppi]

Kyllähän tämä nyt on varsinainen talviloma. Tänään tultiin äidin kotipaikalle kun veli tuli tänne lapsineen. Ja niillä lapsillahan virtaa riittää ja menemistä. Ja Iisoppi-täti tietenkin ulkoilee, leikkii, pelaa ja lukee.

 

[Skruf]

Noniin, näinhän tässä kävi, että nyt ollaan jo sunnuntaissa. Nyt alkaa jo jännittämään, että miten tuon kanssa oikein käy. Jos ei natsaa, niin Jutin sanoin: "Mennään eteenpäin".

Ja sieltähän se "Valitettavasti valintamme et tällä kertaa ollut sinä"- soitto tuli. Vaikka tällä hetkellä ärsyttää niin pitää uskoa siihen, että kyllä se vielä joskus natsaa.

 

[Czescku]

Ja alkaahan se lakko sitten huomenna. Pääsee leikkimään koulutaksia.

 

[aquanqua]

Nyt on proteiinipatukoissa päiväys kohdillaan: DEC 2495.

Ihmettelinkin, miksi tuli kokonainen paketti lahjana tilauksen mukana.

 

[peksa]

Tallinna on hieno kaupunki kun tuli tässä mieleen. Sinne vaan jokainen visiitille

 

[peksa]

Hannele Lauri vastas äsken mun viestiin minkä lähetin. Ihana Leidi

 

[Czescku]

Czesckun Koulukyydit Oy Ab aloitti toimintansa. Ensimmäinen kuljetus sujui hyvin.

 

[Glove]

Czesckun Koulukyydit Oy Ab aloitti toimintansa. Ensimmäinen kuljetus sujui hyvin.

Muistithan laittaa koulukuljetuskyltin autoosi?

 

[Czescku]

Muistithan laittaa koulukuljetuskyltin autoosi?

Ei ole ehtinyt hankkimaan kun vasta illalla selvisi moiselle tarve. Näytti puuttuvan monelta muultakin uudelta koulutaksiyrittäjältä. Oli nimittäin aikamoinen määrä kyytejä koululla.

 

[Iisoppi]

Nyt on hiihtolomalla sitten hiihdettykin. Rankan hiihtolenkin jälkeen mentiin sitten kodalle makkaranpaistoon.

No kaikki ei tietenkään mennyt kuin strömsössä. Minä jäin peränpitäksi nuorimman hemulin kanssa. Vauhti oli kyllä päätä huimaavaa kun tökötettiin menemään. Oli tiituksen työ etten koko ajan hiihtänyt kannoille. Muut oli hävinnyt kuin pieru saharaan vaikka nuorimmainen yritti huutaa toiseksi nuorimmaista odottamaan. Kodalle oli sellainen kilometrin matka, hyvää latua kyllä oli. Varmaan n. puolessa välissä matkaa kuului varmaan koko kylän herättänyt huuto Iisoppi. Toiseksi nuorimmainen sen kajautti. En minä tietenkään paikalle päässyt sen siunaamalla sekunnilla kun oli se nuorimmainen kaverina. Kaverina joka marisi ettei tykkää tästä paska hiihdosta. Kun sitten tavoitettiin tämä huutelija niin oli jo sukset ja sauvat lentäneet kaseikkoon. Oli vissiin vetänyt lipat. Ei lähtenyt enää suksi syönnilleen. Pakko oli soittaa lasten isukki hakemaan jälkikasvunsa autolla pois minun vaivoiltani. Sitten hiihdin lopun matkan yksin ja jos aiemmin oli tullut vähän kylmäkin niin nyt se hien pukkaa pintaan. Ja kodalle saapui sitten punaposkinen, hikinen Iisoppi. Joo, liikaa päällä. Hiihto on sitten kivaa...

 

[banaaninviljelijä]

Matkalla taloon, jota kodiksi kutsutaan, vaikka minulla ei ole siellä mitään.

Tänään, kun itse olen ollut pois kotoa, aikoja sitten "varatun" syyn takia, nuorempi lapsi on muuttanut omilleen asumaan. Tuntuu kohtalaisen oudolta ja kotona ollessa tuntunee varmaan vielä oudommalta.

 

[Turha Kaukalo]

Olipa kiireinen päivä, mittapuullani. Täytyy varmaan huomenna keskittyä lepäämiseen.

 

[-FNM-]

Kävin tuolla punttisaliketjussa. En ymmärtänyt yhtään mistä siellä puhutaan. Hetken kuvittelin olevani osa jotain Ketosen ja Myllyrinteen sketsiä.

 

[Turha Kaukalo]

"Tuhti jatkopahvi", sanoo Jatkoaika. Kelatkaa sitä näkyä. Se on jo lähellä sitä, kun noustaan vallankahvaan.

 

[Hauptmann]

Kävin tuolla punttisaliketjussa. En ymmärtänyt yhtään mistä siellä puhutaan. Hetken kuvittelin olevani osa jotain Ketosen ja Myllyrinteen sketsiä.

En minäkään ymmärtänyt siellä mitään. Mutta onneksi ei tarvitse ymmärtääkään. Antaa heidän elää omassa kuplassaan. Kyllä näitä kuplia riittää ja mistä näitä kuplia oikein tuleekaan lisää koko ajan?

 

[Roger Moore]

Moneskohan kerta kun tämä Apulanta-leffa tulee telkkarista? Toki ei siinä, katsonhan mä joka kesä Bonditkin. Mutta tämä tulee kyllä oikeasti varmaan muutaman kuukauden välein.

 

[Turha Kaukalo]

Moneskohan kerta kun tämä Apulanta-leffa tulee telkkarista? Toki ei siinä, katsonhan mä joka kesä Bonditkin. Mutta tämä tulee kyllä oikeasti varmaan muutaman kuukauden välein.

Mä en oo nähnyt. Bondia toki katselee mielikseen, joten ehkä Apulantaakin. Eihän näissä mun jutuissa oo mitään järkeä.

 

[alwahla]

Olen ottanut tavaksi tehdä joka päivä vähintään neljän kilometrin kävelylenkin, koska haluan päästä parempaan fyysiseen kuntoon. Näillä kulmilla on toki pururatoja parikin kappaletta, mutta koska ne ovat hoitamattomia alueita, joudun odottamaan lumen sulamista ennen kuin voin alkaa hyödyntää niitä. Varsinkin Vantaanjoen varrella on paljon hyviä lenkkivaihtoehtoja, joihin olen tutustunut jo vuosituhannen alussa, kun asustelin Pihlajamäessä.