Eli en nyt löytänyt tähän tarkoitukseen tehtyä ketjua ja jotenkin tuonne Kalsarikänni -tai Krapulaketjuun ei oikein jaksa kokoajan huudella.
Ja tähän ketjuun on sitten tarkoitus koota ne kaikki keskustelut esimerkiksi: Lempijuomista, parhaista kokemuksista, Parhaista baareista yms.
Sitten asiaan:
Todennäköisesti olet jo murtunut ja korkannut sen pullon. Oliko se sitten pelkkää olutta vai jotain vahvempaa sen saat sinä kertoa.
Tuo onkin jo vähän hassumpi yhtälö. Yleensä ihminen juuri tarvitsee jonkun erityisen inspiraation lähteen että viitsii tuollaiseen ruveta(esim. Sairaus, Alkava alkoholismi etc.), mutta harvemmin tuo onnistuu tuosta vain sormia näpäyttämällä.
Itse aloitin henkilö kohtaisen viinattomuus putken joskus jouduttani Teho-osastolle juomisen takia. Puolen tunnin päässä oli hengen lähtö ja silloin rupesi kyllä jo kelaamaan että pikkusta rajaa siihenkin hommaan. Pariin kuukauteen en mitään ottanut, kunnes sitten n. kaksi kuukautta tapahtuneen jälkeen otin ja join (jopa) puoli pulloa olutta janooni. Enempää siis en silloinkaan vielä uskaltanut ja viitsinyt ottaa.
Tuosta n. neljä kuukautta eteenpäin ja vedin ekan kerran humalat varovaiset humalat päälle. Kaikki meni hyvin ja viikon päästä olin taas samoissa puuhissa.
Ja pointti jutussa oli se että minulle se "inspiraation" lähde oli juurikin tuon kuoleman läheinen kosketus.
Ja kyllähän minulla nyttenkin on tehnyt jo koko viikon mieli vetää kunnon kännit, ja jos rahaa vain olisi, tekisin sen myöskin. Onneksi huomenna pääsee pikkuisen taas kaljoittelemaan ja pätemään ihmisille. Enkä pidä itseäni mitenkään alkoholistina vaikka en joskus pystykkään olemaan vaikka paria viikkoa kauempaa ilman alkoholia/humalaa. Siinä vaiheessa on jo alkoholisti, kun se kulutus on päivittäistä ja on valmis vaikka varastamaan hyvältä ystävältä ne juomat/rahat että sitä juotavaa saa. Ei se ole alkoholismia että juo vaikka joka/joka toinen viikonloppu. Monet tekevät niin ja silti käyvät normaalisti töissä/elättävät perheensä.
Huomenna taas lisää jutustelua alkoholista.
Ja tähän ketjuun on sitten tarkoitus koota ne kaikki keskustelut esimerkiksi: Lempijuomista, parhaista kokemuksista, Parhaista baareista yms.
Sitten asiaan:
Itselleni, tosin itkuksi tämä saattaa kääntyä vielä monta kertaa. Taisi tulla Penailtua eilen oikein raskaasti.
Rupesin nimittäin viikonlopun jälkeen vaimolleni uhoilemaan, että taidan olla vuoden päivät keitottamatta kun on tuota painoa päässyt kertymään ja vatsakin ruvennut välillä reistaamaan.
"Älä unta näe, et sinä sellaiseen pysty" oli tietenkin toisen osapuolen vastine. Ja minä puolestaan:"Katotaanko, kyllä varmasti pystyn, olen sen verran kova jätkä!"
"Katotaan vaan." Samassa tajusin että olin vetänyt itseni kyllä sellaiseen kaulakiikkuun että huhhuh!
Eli tässä ollaan, 1 down, 364 to go. Seuraava postaukseni Kalsarikänni-ketjuun on siten odotettavissa joskus heinäkuussa 2008.
Kertokaas ne joilla kokemusta on, miten tuo onnistuu? Mitä on vuoden aikana odotettavissa?
Todennäköisesti olet jo murtunut ja korkannut sen pullon. Oliko se sitten pelkkää olutta vai jotain vahvempaa sen saat sinä kertoa.
Joopa joo. Ei ole juominen ongelma, ei.
Vuosi? Vuosi! Totta kai sitä pystyy olemaan vuoden juomatta. Juomatta pystyy olemaan koko isänsä. Jos ei pysty, on alkoholisti, ei siinä sen kummempaa. Ja silloin on pakko pystyä, eikö.
Tuo onkin jo vähän hassumpi yhtälö. Yleensä ihminen juuri tarvitsee jonkun erityisen inspiraation lähteen että viitsii tuollaiseen ruveta(esim. Sairaus, Alkava alkoholismi etc.), mutta harvemmin tuo onnistuu tuosta vain sormia näpäyttämällä.
Itse aloitin henkilö kohtaisen viinattomuus putken joskus jouduttani Teho-osastolle juomisen takia. Puolen tunnin päässä oli hengen lähtö ja silloin rupesi kyllä jo kelaamaan että pikkusta rajaa siihenkin hommaan. Pariin kuukauteen en mitään ottanut, kunnes sitten n. kaksi kuukautta tapahtuneen jälkeen otin ja join (jopa) puoli pulloa olutta janooni. Enempää siis en silloinkaan vielä uskaltanut ja viitsinyt ottaa.
Tuosta n. neljä kuukautta eteenpäin ja vedin ekan kerran humalat varovaiset humalat päälle. Kaikki meni hyvin ja viikon päästä olin taas samoissa puuhissa.
Ja pointti jutussa oli se että minulle se "inspiraation" lähde oli juurikin tuon kuoleman läheinen kosketus.
Ja kyllähän minulla nyttenkin on tehnyt jo koko viikon mieli vetää kunnon kännit, ja jos rahaa vain olisi, tekisin sen myöskin. Onneksi huomenna pääsee pikkuisen taas kaljoittelemaan ja pätemään ihmisille. Enkä pidä itseäni mitenkään alkoholistina vaikka en joskus pystykkään olemaan vaikka paria viikkoa kauempaa ilman alkoholia/humalaa. Siinä vaiheessa on jo alkoholisti, kun se kulutus on päivittäistä ja on valmis vaikka varastamaan hyvältä ystävältä ne juomat/rahat että sitä juotavaa saa. Ei se ole alkoholismia että juo vaikka joka/joka toinen viikonloppu. Monet tekevät niin ja silti käyvät normaalisti töissä/elättävät perheensä.
Huomenna taas lisää jutustelua alkoholista.