Ainakin itelläni on joku taskumatti tai vauvan smoothiepussi munissa on toiminut aina 110%
Ruisrockin turvatarkastuksessa tulee vastaan mitä erikoisimpia huijausyrityksiä, joissa vain mielikuvitus on rajana. Nyt kokenut järjestyksenvalvoja kertoo omituisimmat piilot, joista festarikävijät on käräytetty.
www.is.fi
Kaveri jäi kiinni Tuskan portilla, oli kyllä saanut tehtyä hyvän blandiksen avaamatta / rikkomatta muovipullon korkkia mutta oli täyttänyt pullon liian täyteen. Järkkäri oli sen verran alan miehiä että bongasi tuon. Siinä oltiin melkein että I ain't even mad bro niinkuin junnut kuulemma sanovat.
Hesarin Kinnusen kanssa olen samaa mieltä tuosta Slotfestista, aika erikoisia ysärivalintoja. Nyt on jokin alennuskin menossa, olisiko lipunmyynti ollut hiljaista. Ihan peruskivaa, muttei ehkä ominta mulle. Muuten hiukan puolustan "nostalgiaa" siinä mielessä että jos artistin ura jatkuu vuosikymmenten yli, on siinä pakostakin ajallinen ulottuvuus. Vaikea ajatus näille ex rumbalaisille jotka ovat aina kaiken uuden perään samalla kuvitellen että itse ovat vapaita omasta historiastaan. Fröbelit sanoo hei. Ja etteivätkö aikanaan ole kalkkiksia omissa ruisrockeissaan. Lisäksi, pitää erottaa nämä XX vuotiskiertueet vanhalla matskulla ja edelleen levyttävät artistit. En tosin muutenkaan pidä nostalgiaa kategorisesti negatiivisena, jos siltä tuntuu niin eikun lauteille.
Oma musamaku on vähän kuin puu, on syvät juuret ja tukeva runko ja sitten uusia oksia siellä täällä. Yksi ei ole pois toiselta. Turun Kesärauha on tehnyt minusta hyviä juttuja, sekaisin enemmän ja vähemmän tunnettuja artisteja, niin niitä uusia juttuja löytää. Suistamon Sähkö, Puhelinseksi ainakin löysivät tiensä levyhyllyyni.