Playoffsit ovat taas täydessä vauhdissa ja yhtä täydessä vauhdissa on taas yhden luvun kirjoittaminen kirjaan nimeltä NHL:n todellinen historia. Runkosarjassakin pelataan kivoja pelejä ja saahan niistä jänniä tilastoja ja lisiä pelaajien tarinaan. Ja jaetaanhan siitäkin pystejä. Mutta palataanpa taas todelliseen jääkiekkoon. Playoffsit.
Tarinoita syntyy ja lukuja kirjoitetaan, mutta onko tämän vuoden playoffseissa ainesta uudeksi luvuksi suureen legendaan vai jäädäänko vain mainintaan Stanley cupin voitti joukkue X? Tämän ketjun tarkoitus on pohtia, mitä pitäisi tapahtua, että tämä vuosi jäisi tarinaksi, jota kerrotaan aina, kun playoff-tarinoista ja sankareista kerrotaan. Tarinoiden kertominen on nimittäin se, missä NHL on omaa luokkaansa ja se, mitä minä NHL:ssä eniten rakastan. Luen tarinoita entisajan suurista pelaajista ja joukkueista ja pystyn vieläkin kuvittelemaan heidät. Mikä tämän vuoden playoffseissa saisi aikaan tarinan, joka toisi viidenkymmenen vuoden päästä kyynelen lukijan silmiin? Ehdotan itse itsestäänselvimmän esimerkin, kertokaa muita.
Se suuri legenda, jota kerrottaisiin ja kerrottaisiin. Mestari: Montreal, Conn Smythe: Saku Koivu. Syvälle vajonnut legenda nostaa päätään ja ottaa taas yhden mestaruuden. Syövän voittanut kapteeni. Kehäraakiksi tuomittu veteraani. Nuori maalivahti. Ja pikkuinen joukkue, jota loukkaantumiset kiusaavat, ja jonka ei pitäisi pärjätä isompien kanssa. Siinä aineksia, joista kirjoitettaisiin tarina, joka ei kalpenisi minkään muun rinnalla.
Tarinoita syntyy ja lukuja kirjoitetaan, mutta onko tämän vuoden playoffseissa ainesta uudeksi luvuksi suureen legendaan vai jäädäänko vain mainintaan Stanley cupin voitti joukkue X? Tämän ketjun tarkoitus on pohtia, mitä pitäisi tapahtua, että tämä vuosi jäisi tarinaksi, jota kerrotaan aina, kun playoff-tarinoista ja sankareista kerrotaan. Tarinoiden kertominen on nimittäin se, missä NHL on omaa luokkaansa ja se, mitä minä NHL:ssä eniten rakastan. Luen tarinoita entisajan suurista pelaajista ja joukkueista ja pystyn vieläkin kuvittelemaan heidät. Mikä tämän vuoden playoffseissa saisi aikaan tarinan, joka toisi viidenkymmenen vuoden päästä kyynelen lukijan silmiin? Ehdotan itse itsestäänselvimmän esimerkin, kertokaa muita.
Se suuri legenda, jota kerrottaisiin ja kerrottaisiin. Mestari: Montreal, Conn Smythe: Saku Koivu. Syvälle vajonnut legenda nostaa päätään ja ottaa taas yhden mestaruuden. Syövän voittanut kapteeni. Kehäraakiksi tuomittu veteraani. Nuori maalivahti. Ja pikkuinen joukkue, jota loukkaantumiset kiusaavat, ja jonka ei pitäisi pärjätä isompien kanssa. Siinä aineksia, joista kirjoitettaisiin tarina, joka ei kalpenisi minkään muun rinnalla.