Aika hyvä peli, vaikka kuuden ottelun tappioputkessa seilataankin. Oliko Kerholla jo saman verran voittoja peräkkäin?
Laurikainen Kerholta tietysti voiton takuumiehenä, mutta mielenkiintoisia yksilöitä oli muitakin. Jätän nyt nämä itsestäänselvyydet mainitsematta, sen sijaan keskityn herroihin Laatikainen ja Kankaanperä. Voi taivas, miten hitaita, mutta ainakin Ässiä vastaan ajoittivat nousunsa päätyyn optimaalisesti, eivätkä juuri hävinneet omaa peliään vaikka molemmat olivat useasti ihan siellä maaliviivan tasalla hyökkäyspäässä. Laatikainen hävisi kerran puolustuspäässä sekunnin ekassa erässä, sen jälkeen piti huolen siitä, että työpaikalla oltiin. Lisäksi hyökkääjistä Kainulainen oli sellainen, jota voisin haluta nähdä Ässäpaidassa tulevina kausina.
Ässistä kolmoskenttä oli kyllä kiekollisesti hyvä, ei joutunut paljoa puolustamaan. Salmisen tulo Rattien kaveriksi nosti Rattien seuraavalle tasolle ainakin tässä pelissä. Toki Tiivolalla saattoi olla sama tai suurempikin vaikutus tähän.
Hyvä matsi, parempi voitti.