Ke 21.1.2009 K-Vantaa - D-Team

[ahal]

Tiukka vääntö edessä, joten ketju auki, jospa kirvoittaa kielenkantoja jossain päin. Pari kuukautta sitten "JYP-2" kyykytti lohipaitoja jalkapallolukemin 0-1. Silloin liigalainat olivat avainasemassa mm. Lahden ja Virpiön johdolla. Mieleen jäi tiukka ja erittäin hyvä vieraspeli heiltä. Maalilla Kaulio oli nuorukainen paikallaan. Sillä paikkoja Kivallakin oli, mutta tolppaa lähemmäksi se ei päässyt. Tuolloin rosterissa oli myös muuan Jasko, mutta ei auttanut.

Sen jälkeen jyskäläiset ovat olleet huimassa kiidossa ihan sarjakärkeen asti, mutta viime pelit ovat olleet takkuisia. Hyvää polskintaa on harjoittanut myös kotijoukkue, mutta maalinteon sietämätön vaikeus turhauttaa jengiä aina välillä. Puolustus on toiminut kohtuullisen hyvin mv Ahlqvistin johdolla, vaikka aina joku on riveistä poissa. Tänään yksi palaaja on Lempäälässä kaltoin kohdeltu Vuorisaari, joka toivottavasti saa nyt koko pelin plakkariinsa ilman takaiskuja. Poissa ovat vuorostaan Koskela ja Mikonsaari.

Lohihyökkääjillä on pikkuapinoita selässään yhdellä jos toisella. Kopecky sen sai heitettyä katsomoon Kotkassa, mutta esim. Nikoskelainen ei ole onnistunut kymmeneen matsiin, vaikka läheltä piti -tilanteita on ollut. Maalinteko onkin ollut enimmäkseen Haapiksen vitjan varassa. Jarosin soisi jo pikkuhiljaa kuntoutuvan ulkkarivahvistuksen mittoihin. Muuten laiha kuva jää ja ihmettelen, jos kevääseen asti saa pelata.

D-Teamissa mielenkiintoa herättävät mm. sputnik-taustaiset Lippojoki ja Rämä. Mutta liigakokemusta on monella muullakin. Ja maalilla jatkaa lohentappaja Kaulio, joten maaleilla ei tänäänkään varmaan mässäillä.

Lisää ottelusta mm. kotijoukkueen sivuilla.

 

[Museoesine]

D Teamin kentälliset:

KAULIO Niko (AHVENJÄRVI Santtu)

1. kenttä
LAHTINEN Pirkka - LAUKKANEN Tuomo - HEIKKINEN Timo-Pekka
LAURIKAINEN Marko - MUOTKA Petteri

2. kenttä
RAUTAKORPI Toni - LAHTI Miika - HYTÖNEN Olli
LIPPOJOKI Jarno - FORSBERG Henrik

3. kenttä
LAINE Heikki - NÄTTINEN Jussi - RÄMÄ Markus
SILVENNOINEN Riku - HYYPPÄ Panu

4. kenttä
HUOVINEN Heikki - VAITTINEN Jesse - KOVANEN Ari
HYVÖNEN Heikki, VARJAMO Teemu (H)

Rautakorpi, Hyyppä ja Varjamo palaavat sairastuvalta kokoonpanoon, josta poissa ovat edelleen Jarno Laitinen ja Sami Vatanen. Sivussa ovat myös Kaarlo Jormakka, Jaakko Pelkonen ja Markus Poukkula. Pelkosen ja Poukkulan poissaolon syistä ei ole tietoa, mutta Jormakka pelaa huomenna JYPin paidassa veljiensä kanssa. Kakkosvahtina on tänään JYPin A-nuorten vahtien sijaan mies Diskoksen A:sta eli Santtu Ahvenjärvi, joka torjui viime keväänä D:n mestikseen.

Toivottavasti viikon tauon aikana on saatu peliä kuntoon, jotta voitosta syntyisi kunnon taistelu. SaPKoa vastaan nähty esitys ei nimittäin riitä missään tapauksessa voittoon tai edes pisteeseen. Vantaan maalilla on monille D:n pelaajille tuttu mies, joten jospa sitä kautta löytyisi pojille uusia kikkoja maalintekoon.

 

[FourForty]

Tuli käytyä paikan päällä, joten laitetaan raportin tapaista, kun ei kukaan ole edes maalien syntyä valottanut:

0-1: D:n pelatessa yhden miehen ylivoimalla K-Vantaan toinen alivoimahyökkääjä rikkoi mailansa ja hankki jäähyn kaatamalla D:n pelaajan heittäytymällä. D otti maalivahdin pois ja pyöritti vähän aikaa kuudella neljää (käytännössä kolmea, koska mailaton mies edelleen oli kentällä) vastaan. Lopulta kiekko löysi tiensä maalin eteen, jossa olivat Muotka ja joku toinen D:n pelaaja kahdestaan vapaina. Muotka taisi laukoa rystyltä ja kiekko pomppi juuri ja juuri viivan yli.

0-2: Hytönen riisti Forsbergin purkukiekon K-Vantaan pakilta punaviivalla ja pääsi näin 2-1-hyökkäykseen Rautakorven kanssa. Syöttö maalin kulmalle ja Rautakorpi laittoi läheltä ylös, todella oppikirjamainen maali.

1-2: Mäntylä pääsi laukomaan ihan unelmapaikalta vastakiekkoon K-Vantaan pelatessa kuudella neljää vastaan. Meni kamalan pelaajaruuhkan läpi vasempaan yläkulmaan.

Molemmilla joukkueilla oli aika paljon maalipaikkoja, mutta molempien maalien edusta oli melkoista mailaviidakkoa, joten laukausten laatu jäi heikoksi ja maalivahtien ilta oli siksi helpompi kuin torjuntaluvut osoittavat. Tosin oli osa laukauksista kyllä onnettomia muutenkin, puolin ja toisin. Tuomarilinja oli salliva ja estämistä oli paljon, mutta tasapuolisesti. Ja vauhtia oli pelissä onneksi koko ajan, joten estämisen määrä ei niin suuresti haitannut.

D:n syöttöpeliä on mukava katsoa, kiekko liikkuu ja pelaajat löytävät toisensa. Kunnon maalintekijät kuitenkin joukkueesta puuttuvat, joten maalien eteen joudutaan tekemään paljon töitä ja tuhlaamaan paljon paikkoja. Laine pelasi aika paljon ja aika hyvin, mitä nyt otti yhden aivan älyttömän jäähyn. Kovanen toi myös nelosketjun laitaan sopivasti voimaa. Kaulio oli taas kerran todella hyvä. Noilla otteilla liiga kutsuu kyllä ennemmin tai myöhemmin, jos ei JYPin niin jonkun muun seuran paidassa.

K-Vantaa hyökkäsi rohkeasti, mutta samalla aika haavoittuvasti, eikä tuntunut löytävän keinoja päästä irtokiekkoihin D:n maalilla. Ylivoimalla se olisi ehkä voinut ratkaista pelin edukseen, mutta kiekolliset ratkaisut olivat pääosin heikkoja. Tosin kuvion Vantaa sentään sai pyörimään toisin kuin D, joka ei kolmannen erän ylivoimissa siinä onnistunut käytännössä lainkaan.

 

[ahal]

Molemmilla joukkueilla oli aika paljon maalipaikkoja, mutta molempien maalien edusta oli melkoista mailaviidakkoa, joten laukausten laatu jäi heikoksi ja maalivahtien ilta oli siksi helpompi kuin torjuntaluvut osoittavat. Tosin oli osa laukauksista kyllä onnettomia muutenkin, puolin ja toisin. Tuomarilinja oli salliva ja estämistä oli paljon, mutta tasapuolisesti. Ja vauhtia oli pelissä onneksi koko ajan, joten estämisen määrä ei niin suuresti haitannut.

D:n syöttöpeliä on mukava katsoa, kiekko liikkuu ja pelaajat löytävät toisensa. Kunnon maalintekijät kuitenkin joukkueesta puuttuvat, joten maalien eteen joudutaan tekemään paljon töitä ja tuhlaamaan paljon paikkoja. Laine pelasi aika paljon ja aika hyvin, mitä nyt otti yhden aivan älyttömän jäähyn. Kovanen toi myös nelosketjun laitaan sopivasti voimaa. Kaulio oli taas kerran todella hyvä. Noilla otteilla liiga kutsuu kyllä ennemmin tai myöhemmin, jos ei JYPin niin jonkun muun seuran paidassa.

K-Vantaa hyökkäsi rohkeasti, mutta samalla aika haavoittuvasti, eikä tuntunut löytävän keinoja päästä irtokiekkoihin D:n maalilla. Ylivoimalla se olisi ehkä voinut ratkaista pelin edukseen, mutta kiekolliset ratkaisut olivat pääosin heikkoja. Tosin kuvion Vantaa sentään sai pyörimään toisin kuin D, joka ei kolmannen erän ylivoimissa siinä onnistunut käytännössä lainkaan.

Jatketaan kommentointia, kun on alkuun päästy. Matsi oli toki tasaisempi kuin viimeksi Valtissa, kun lohi hakkasi kiekkoa Kauliota päin vielä enemmän tehden hänestä sankarin. Ja sama mies, tai nuorukainen, hukutti lohen jälleen. Illan paras.

Muuten peli oli aikamoista kalpamiekkailua puolin ja toisin. Mailaa käytettiin surutta moneen tarkoitukseen, eikä tosiaan kunnon vetopaikoille päästy kuin kaukaa, mutta silloinkin aina joku ehti eteen. Tiimi oli tokassa erässä hieman onnekkaampi ja sai pari maalia järkättyä. Toinen oli vieläpä komea koulumaali. Kolmannen sitten puolusti uhrautuvasti mustelmia säästelemättä, eikä päästänyt kaveria iskemään. Lopun kavennus oli lähinnä kosmetiikkaa.

Vauhtia pelissä oli muttei kauheasti järkeä. Tiimi karvasi aktiivisesti ylhäältä jopa kahdella ja se oli lohelle myrkkyä, omaa peliä ei saatu kunnolla käyntiin ja kiekkoja vauhtiin. Viimeistään sinisellä kolmen-neljän linja hyydytti lohipaidat kerta toisensa jälkeen. Keinoksi jäivät lähinnä ristikulmat. Kotijoukkueelta ei kunnon syöttöpeliä juuri nähty kuin väläyksin. Syötöt karkailivat tai olivat liian korkeita tai kovia, jolloin vastaanotto oli herran huomassa. Usein vieras valkopaita vei karkin nenän edestä. Ripareihin ei sinipaidat ehtineet juuri lainkaan.

Edellä kerrotusta voi jo päätellä, että kotijoukkueen tuska jatkuu. Se näkyy selvästi jännittämisenä lähes joka äijällä. Iloista, luovaa ja uskaliasta peliä haastamisineen ei tahdo syntyä. Kiekkoa ei uskalleta pitää, saatika rakentaa peliä. Voittavaa jääkiekkoa on silloin vaikea esittää. Illan esityksellä ei moni mestisjengi olisi kaatunut. Silloin on turha nostaa ketään erityisesti esillekään, mutta Alluun homma ei kaatunut. Ja Vuorisaari pelasi koko matsin. Siinä plussat.

Toki asialla on toinen puolensa, eli vastustaja, joka pelasi dufvamaiseen tyyliin inhottavan hyvää, mutta ei kaunista, vieraskiekkoa. Muutama vuosi sitten ihastelin vastaavaa Jukureissa, mutta enää en oikein syty tuolle "ajokoirakiekolle". Lohen syksyn pelit olivatkin jotain muuta, mutta ainakin toistaiseksi se resepti tuntuu olevan hukassa.

Edit. Lohen yv on edelleen ihan kuraa.