TPS - Kärpät 3-2 2.11.2022
Tavanomaisesti piipahdin Gatorade-keskuksessa, kun Kärpät saapui kylään. Odotin kotijoukkueelta eniten Dal Collen bongaamista livenä sekä vierailta Kemppaista, Björkqvistia, Rundbladia ja Paasoa. Kokoonpanot olivat:
TPS
Dal Colle 82 - Johansson 25 - Pyyhtiä 27
Skalicky 28 - Ilomäki 75 - Rech 18
Kosmachuk 17 - Intonen 41 - Tammela 74
Väisänen 58 - Jasu 61 - Haapanen 77
Munkki 57
Kivihalme 62 - Tuomisto 7
Pulli 19 - Rafkin 6
Anttalainen 4 - Arell 44
Lehtinen 30
Anttila 35
YV
Skalicky
Ilomäki Dal Colle Johansson
Kivihalme
Rech
Kosmachuk Pyyhtiä Intonen
Tuomisto
AV: Jasu-Haapanen-Kivihalme-Tuomisto, Intonen-Väisänen-Arell-Anttalainen, Jasu-Haapanen-Pulli-Rafkin
Kärpät
Turunen 77 - Kemppainen 23 - Leskinen 81
Koivunen 63 - Kunyk 37 - Junttila 13
Björkqvist 20 - Tiivola 74 - Emanuelsson 11
Kalapudas 19 - Koskenkorva 51 - Anttila 12
Ohtamaa 55 - Rundblad 8
Byström 71 - T. Niemelä 7
Kivistö 4 - Paaso 25
M. Niemelä 28
Blomqvist 32
Meriläinen 31
YV
Tiivola
Koivunen Emanuelsson Kunyk
Rundblad
T. Niemelä-Leskinen-Junttila-Turunen-Kemppainen
AV:
Kemppainen-Anttila
Junttila-Björkqvist
Turunen-Anttila
Koskenkorva-Björkqvist
Junttila-Kunyk
Ohtamaa-Kivistö
Rundblad-T. Niemelä
1. erä
Alusta asti oli selvää, että TPS otti kiekkokontrollin ja Kärpät ryhmittyi keskialueelle 3-2/0-5 trapiin siniviivojen väliin. Kun TPS oli maalin takana, hyökkääjäkolmikko kävi pyörähtämässä b-pisteiden yläkaarilla, josta he kääntyivät takaperin luisteluun. Sen korkeammalta Kärpät ei karvannut. Tepsillä oli kolme tapaa murtaa trap. Ensimmäinen oli puolustajan kova avaus laitaan Kärppien laiturin "läpi" omalle laiturille, kun tosiaan vieraiden laiturit tukkivat laidat ja sentteri oli heidän välissään. Toinen tapa oli se, että rightin sentteri (Ilomäki/Jasu) haki kiekon käytännössä toisen puolustajan sylistä ja yritti sitten omalta siniviivalta pujahtaa Kärppien sentterin ja vasemman laiturin välistä keskialueelle tai jos Kärppien sentteri pysyi viistoliikkeessä mukana, sitten TPS-sentteri yritti vain kuljettaa punaviivalle ja dumpata kiekon syvään. Leftin sentterit Johansson ja Intonen kuljettivat puolestaan viistosti kohti vasenta laitaa oman sinisen päällä ja yrittivät läpäistä trapin sentterin ja oikean laiturin välistä. Kolmas tapa oli oli se, että puolustaja kuljetti punaviivalle ja löi kiekon ränniin, josta vastaan tuli täysillä painottoman puolen laituri, jos Blomqvist ei saanut rännikiekkoa katki Kärppien maalin takana. Kaikki nuo tavat toimivat vaihtelevasti.
TPS sentään oman Ahokkaan aikakaudelta tutun 0-5 trapinsa lisäksi sentään välillä karvasi syvemmältä 1-2-2 tolppatrapilla, jossa sentteri oli karvauksen kärkenä seisoen yleensä maalivahdista katsottuna vasemmalla ja ohjasi pelin laitoihin, joista vastaan ajoivat alapuolella olleet laiturit ja viimeisinä lukkoina olivat vielä puolustajat, jotka oikeaoppisesti eivät valuneet liian etäälle esim. omalla siniviivalle, vaan olivat punaviivalla pitämässä viisikon tiiviinä eikä Kärpät kyllä avauserässä kiekottelemalla ohi päässyt millään kuin satunnaisesti. Toki kotijoukkueenkaan hyökkääminen ei riemujuhlaa ollut, mutta pääsi se silti useammin syvyyteen jauhamaan hetkittäisiä kulmaralleja. Kärpät kuitenkin oli halukas ampumaan vähän huonommistakin sektoreista ja siksi torjunnat olivat esim. avauserässä 7-5, vaikka mututuntumalla hyökkäysalueaika meni kotijoukkueen eduksi lievästi.
Heti alussa Kivihalme menetti kiekon alimpana kuljetettuaan kohti trapia, kun Kemppaisen nälkäinen maila nappasi häneltä kiekon, mutta Teemu paikkasi virheensä itse ohjaamalla pelin laitaan. Toisella minuutilla Kärppien nelonen harvinaisesti puhkoi Tepsin karvauksen sentterikäytöllä ja Koskenkorvan jaosta laitaan Anttila päätti suorahyökkäykseen laukaukseen oikeasta laidasta päin Lehtistä. Parin minuutin päästä Junttila nappasi oman alueen irtokiekon b-pisteiden välissä ja poimi pystyyn spurtanneen Kunykin, jonka rannelaukaus vasemmasta laidasta oli kuitenkin marja Lehtiselle. Mitä tulee Kärppien vastahyökkäyksiin, heti riistosta aina kaksi pelaajaa lähti pystyyn ja jos asetelma oli 2v2, oli lisenssi yrittää haavoittamista, mutta jos pelaajat tunnistivat, että kotijoukkueen viisikkotasapaino on parempi, alivoimaisena Kärpät ei lähtenyt puskemaan, vaan tällöin laiturit palauttivat omalta siniviivalta kiekon takaisin puolustajille oman maalin taakse ja viisikko otettiin kasaan.
Viidennellä minuutilla Kärpät voitti irtokiekkokamppailun vaihtoaitioiden edessä ja ristipistosta Emanuelsson livahti läpiajoon TPS-pakin katkon epäonnistuttua, mutta hän ampui ranteella Lehtistä rintakehään tämän potkittua vastaan peittämään kulmat. Hetkeä myöhemmin TPS meni 1-0 johtoon nelosketjujen taistossa. Toki Kosmachuk oli vielä ammeessa kolmosketjusta ja hän karvasi niin tehokkaasti, että T. Niemelä menetti kiekon oman alueen kulmassa. Pulli vieläpä pinchasi viivasta vastaan niin, ettei Anttilakaan saanut purettua irtokiekkoa laidan kautta, vaan pelivälineen nappasi Haapanen, joka syötti vasemmasta laidasta takatolpalle ja sinne irtaantui taitavasti omasta vastustajastaan Koskenkorvasta kapteeni Jasu, joka puttasi kiekon tyhjiin. Byström ei puolestaan sijoittunut optimaalisesti syöttölinjalle. Olin katsomassa Tepsiltä myös Ässät-kotipelin, jossa Jasu teki komealla rannelaukauksella Seväsen jaloista kauden avausmaalinsa, joten näemmä hän onnistuu maalinteossa vain silloin, kun olen sitä todistamassa, heh.
Maalinjälkeisessä vaihdossa Haapanen leikkasi oikeasta laidasta slottiin, mutta rannelaukaus pakkien jaloista meni päätypleksiin. Minuutti myöhemmin M. Niemelä menetti kiekon oikeassa laidassa omissa ja Dal Colle taisi poimia poikkisyötöllä painottomalta puolelta Johanssonin, joka ampui päin peittoa ja sama lopputulema oli Tuomiston yrityksessä. Yhdeksännellä minuutilla Rafkin avasi napakasti vasempaan laitaan Kosmachukille lävistäen juuri Kärppien oikean laiturin Junttilan. Kosmachuk kuljetti kiekon syvään ja vieritti sen toiselle puolelle, jossa kuitenkin Tammela hävisi kaksinkamppailun Kunykille ja Kärpät siirsi kiekon keskialueelle, mutta mainiosti TPS puhkoi trapin Rafkinin kovalla syötöllä.
Erän puolivälin jälkeen Kärppien hyökkäysalueella Turunen nappasi kiekon Ilomäeltä vasemmassa laidassa ja yritti luikerralla b-pisteiden väliin, muttei saanut mailaviidakosta laukausta kuitenkaan aikaan. Hetken päästä Kärppien päädyssä Paaso väisti hyvin taklauksen ja pyörähti paineen alla, mutta sitten hän teki väärän valinnan. Maalin takana olisi ollut pakkipari vapaana, mutta Paaso päätti syöttää eteenpäin vasenta laitaa pitkin. Arell taisi pinchata vastaan Intosen tueksi ja syöttö katkesi kotijoukkueen pelaajiin. Joko Intonen tai Arell pääsi myös riistosta ajamaan kohti maalia, mutta Blomqvist nollasi läheltä tulleen rannelaukauksen. En ihan piippuhyllylle nähnyt sitä, kumpi pelinumeroltaa nelosella alkavista herroista oli kyse.
14. minuutilla Rafkin vuorostaan kuljetti punaviivalle ja löi kiekon ränniin. Dal Colle tuli lujaa vastaan painottomalta puolelta ja kun Blomqvist ei onnistunut pysäytyksessään maalin takana, Dal Colle pääsi nousemaan päädystä esiin, mutta vanhanaikaiskääntölaukaus meni ohi vasemman takakulman. Tuo oli paras maalipaikka, jonka TPS sai erässä kolmannella trapinpurkukeinollaan eli rännikiekko+painoton laituri -yhdistelmällä. Minuutti myöhemmin Leskinen karvasi kiekon hyökkäysalueella oikeassa kulmassa kaiketi Skalickylta, mutta syöttö maalin eteen kohti Kemppaista katkesi puolustajaan. Torjunnat olivat muuten vartin pelin jälkeen vain 3-2, joten maalipaikoilla ei juhlittu. Päätösvitosella M. Niemelä pinchasi hyvin oikeaa laitaa pitkin pitäen paineen Tepsin alueella. Lopuksi hän pääsi Kivistön levityksestä ampumaan keskeltä siniviivaa, mutta veto blokattiin päätyverkkoon. Puoli minuuttia myöhemmin Emanuelsson takakarvasi keskialueella kiekon Kosmachukilta, mutta irtokiekko jäi Intoselle, joka ampui suoraluistelusta Blomqvistin räpylään vasemmasta laidasta.
Pari minuuttia ennen taukoa ykköset olivat vastakkain Kärppien alueella. Kulmaralli päättyi ristipudotukseen kulmasta viivaan ja Anttalainen ampui siniviivan kulmasta logoon. Seuraavaksi Kärpät katkaisi keskialueella hyökkäyksen, kun Kivihalmeen rännidumppaus katkesi kaiketi M. Niemelään ja Kunyk lätytti irtokiekon jäähyaitioiden edestä heti pystyyn. Koivunen kuoletti kiekon ilmasta ja otti sen mukaansa hienosti, mutta laukaus läpiajosta oli pehmeä. Erän lopussa vielä Kärppien nelonen katkaisi Tepsin avauksen maalin takaa ja Kalapudas käänsi irtokiekon slotista Lehtisen hanskaan. Rundblad puolestaan ampui päätösvitosella yhden lämärin siniviivasta maskitta yli maalin. Aiemmin hän empi vastaavassa tilanteessa eikä halunnut ampua maskitta b-pisteiden välistä, vaan aikailtuaan vieritti kiekon vain kulmaan.
2. erä
Toisen erän alussa Ohtamaan purku taisi osua johonkin ja kimmota sopivasti Rechille maalin eteen, mutta tämän veivit eivät Blomqvistiin purreet. Sen jälkeen Skalicky pääsi ilmaiseksi alueelle Kärppien vaihdon oltua kesken. Hän kiersi maalin ja poimi sitten Rafkinin nousun, mutta laukaus oikeasta laidasta meni ohi takakulman. Seuraavaksi Junttila takakarvasi keskialueella kiekon Jasulta, mutta pystysyöttö jäi pelkäksi hipaisuksi. Keskialueen käännön käännöstä Haapanen ampui slotista niukasti ohi oikean alakulman. Hetken päästä tuosta Anttila leikkasi Tepsin syvältä karvanneiden hyökkääjien taakse ja sai avauksen lapaan. Tuo oli ensimmäinen kerta, kun kotijoukkueen pakit peruuttivat liian aikaisin ja jättivät liian suuren raon hyökkääjiin, mutta Arell paikkasi aikaisen peruuttelun pysäyttämällä hyökkäyksen puolustussinisellä. Ennen mainoksia vielä TPS sai päätypelin käyntiin painottoman puolen laituria Skalickya hyödyntäen, kun tämä tuli vastaan rännistä. Lopuksi Tammela pomputti maalin kulmalta melkein kiekon maaliin Rundbladin edestä.
Kärpät tasoitti 1-1:een ajassa 26:45. Vastaiskuihin perustuva pelisuunnitelma sai ensimmäisen palkintonsa, kun Leskinen riisti siniviivan tuntumassa kiekon Kivihalmeelta, polki karkuun ja lähes Kucherov-harhautuksella lirutti kiekon Lehtisen läpi. Pari minuuttia myöhemmin Byström viritti one-timerin siniviivasta, mutta Lehtinen ei pudottanut reboundia Emanuelssonille. Seuraavaksi Pyyhtiä yritti vuorostaan haastaa vauhdilla Paason, mutta tämä puolusti erinomaisesti leikkauksen keskelle ja esti laukauksen.
Kärpät meni 1-2 johtoon ottelun puolivälin jälkeen. Rundblad kuskasi riittävän lähelle Tepsin 0-5 trapia ja syötti Turuselle kiekon pakkien väliin. Nerokas liike pienikokoiselta, mutta ketterältä laiturilta tyhjään rakoon. Hän vei kiekon sisään ja levitti vasempaan laitaan. Pyörityksen tiimellyksessä Turunen sai kiekon takaisin ja yritti toistamiseen illan aikana päästä slottiin kuljettamalla, mutta törmäsi umpikujaan. Kiekko ajautui siniviivaan Rundbladille, joka levitti nopeasti vasemmalle ja Leskisen rannelaukaus seisovilta jaloilta näytti uponneen helposti Lehtisen paketin läpi, mutta se kimposikin matkalla Pulliin, joten Lehtinen oli voimaton.
31. minuutilla Anttalaisen avaus oman alueen vasemmasta kulmasta katkesi Junttilaan siniviivan alla. Tämä syötti heti T. Niemelälle vasemmalle, joka jatkoi maalin eteen, mutta Kunyk/Koivunen ei saanut kunnon vetoa aikaan häirittynä. Minuutti myöhemmin Pyyhtiä jarrutti oikeassa laidassa ja poimi toisesta aallosta Kivihalmeen, mutta Ohtamaa astui esiin oikea-aikaisesti kiviblokaten massiivisesti rannelaukauksen slotista. Hetkeä myöhemmin Björkqvist yhtä lailla löi kroppaa likoon Tammelan laukauksen tielle b-pisteiden välistä.
Päätösvitosen alkaessa torjunnat olivat 12-11 ja niin oli myös sen päättyessä. Tuomiston yksi avaus takasiniselle johti puolittaiseen 2v1-tilanteeseen, kun Kärpät oli jotenkin organisoimaton, mutta Pyyhtiä ampui seinille terävästi oikeasta laidasta. TPS tasoitti 2-2:een päätösminuutilla. Kemppainen hävisi oman pään aloituksen Jasulle. Haapanen siirsi irtopalan viivaan ja Tuomisto toimitti kiekon siniviivan kulmasta maalille. Jasu ohjasi sen pönttöön Rundbladin edestä. Kun olen paikan päällä, näemmä maalintekoa ei vain voi estää. Erikoista oli se, että erikoistilanteita ei 40 minuutissa oltu nähty. Kakkoserässä pidin Kärppien oman alueen kamppailupelaamisesta ja jopa Koivunenkin pärjäsi kertaalleen kivasti Dal Collea vastaan vasemmassa laidassa. Rafkinilla oli ansaitusti Tepsin isoin jääaika kahteen erään (14:04), koska hän oli jopa paras trapin murtaja avauksillaan/valinnoillaan. Vierailta Ohtamaa kellotti hurjat 16 minuuttia kahteen erään peliaikaa. Rundbladin jääaika oli 13:30 ja muiden tasaisesti reilusta yhdeksästä minuutista 12 minuuttiin.
3. erä
Päätöserässä Kärppien vaikeudet oman alueen aloituksissa jatkuivat. 30 sekunnin kohdalla Ilomäki raapi aloituksen Kunykista. Kiekko valui kohti päätyä, josta Skalicky käänsi sen maalin kulmalle ja Ilomäki ampui Blomqvistin syliin. Marjamäki reagoi aloitustappioon vaihtamalla sisään Tiivolan ketjun, mutta lopputulos oli sama ja Rafkin ampui siniviivasta syliin. Kahden minuutin kohdalla Byström otti puolestaan omalla alueella kiinnipitämisestä pelin ensimmäisen rangaistuksen. Ylivoimalla varmaankin Johansson rannelaukaus siivestä päin Ohtamaan blokkia oli etevin paikka. Kärpät käytti kahta AV-pakkiparia, mutta hyökkääjät vaihtuivat tiuhaan. Anttila, Junttila ja Björkqvist pelasivat kukin kahden eri partnerin kanssa.
45. minuutilla Väisäsen kääntörysty keskustasta meni päin veskaria. Kivistöllä oli hieman purkuvaikeuksia maalin edestä. Minuutti myöhemmin Pyyhtiä ampui terävästi Paason jaloista vasemmalta suoraluistelusta Blomqvistin olkapäähän ja kiekko kimposi korkealla ilmaan. TPS rouhi sen takaisin itselleen ja sillä aikaa Pyyhtiä liukui vielä oikeaan laitaan saaden sinne passin, mutta Blomqvist liikkui sivuttain ajoissa koppaamaan one-timerin. Mainoksille mentäessä torjunnat olivat 0-9 päätöserässä.
Kärpät sai ainoan ylivoimansa Dal Collen nostettua kiekon katsomoon, mutta siitä ei jäänyt mitään käteen. Kakkosylivoima ei päässyt edes alueelle hallitusti ja ykkösylivoimankin kuvio oli kuosissa vain hetken. 49. minuutilla Ilomäen aloitusdominanssi jatkui. Tiivola hävisi hänelle toistamiseen tässä erässä ja Anttalainen toimitti heti kumilaatan Blomqvistin torsoon. Pari minuuttia myöhemmin Kunyk taipui toistamiseen aloitusympyrässä Ilomäelle ja seurauksena vasemmasta laidasta tuli kuti kaiketi Skalickylta.
52. minuutilla ykkösketju pelasi parhaan suorahyökkäyksen. Sitä edelsi Anttalaisen epäonnistunut avaus vasempaan laitaan. Rundblad pelasi nopean pakki-pakin Ohtamaalle, joka jatkoi ylöspäin vasenta laitaa pitkin Turuselle ja Kemppainen sai tältä siirron laidasta keskikaistalle. Tämä polki kolmospakkiparin välistä läpiajoon, mutta kämmeneltä kiekko karkasi vain tolppaan. Kaksi minuuttia myöhemmin oli hauska hetki, kun Johansson yritti kahdesti putkeen murtaa trapin viistokuljetuksella sentterin ja oikean laiturin välistä, mutta joutui molemmilla kerroilla kääntymään takaisin kohti omaa maalia, kun taitotaso ei riittänyt läpi puskemiseen. Heti perään Rundblad kiilasi nätisti Väisäsen laitaan ja peli puuroutui pitkäksi aikaa Kärppien maalin taakse.
Päätöskympillä Kärpät tiivisti peluutustaan ja Anttila hyppäsi kakkosketjuun Koivusen paikalle. Vierailla oli kuitenkin liikaa pelaajia jäällä vajaat kolme minuuttia ennen loppua. Leskisen kärsimää jäähyä ehti kulua vain 13 sekuntia, kun kiekko oli maalissa. Kaikki alkoi taas oman alueen aloitustappiosta. Nyt syyllinen oli Kemppainen kuten 2-2 maalissa. Aloitusvoiton otti tietysti Ilomäki. Johansson sen jälkeen houkutteli Kemppaista kohti itseään oikeaan laitaan ja haki sitten ohjurisyöttöä slottiin Dal Collelle, mutta passi ei mennyt perille. Dal Colle kuitenkin raapi irtokiekon kulmasta itselleen ja palautti sen viivaan Kivihalmeelle, jonka kaaliperhosen ohjasi maalin edestä Skalicky sisään. Kärpät näytti käyttävän modernia 1+3-alivoimatapaa, jossa pakit ja alempi hyökkääjä muodostivat passiivisen kolmion maalin eteen ja ylempi hyökkääjä häiritsi vastustajan takakolmiota. Anttila ei ehtinyt alemman hyökkääjän roolistaan pumpata ajoissa ylöspäin kohti Kivihalmetta ja vaihtaa roolitusta Kemppaisen kanssa. Siksi viivalaukauksen peitto oli myöhässä.
Kärpät otti maalivahdin pois aikalisän jälkeen pari minuuttia ennen loppua. Lehtinen lähti hakemaan osumaa tyhjiin, mutta ampui kiekon päin Junttilaa, josta limppu oli jopa kimmota maaliin, mutta Lehtinen reagoi nopeasti kopaten kiekon räpyläänsä välttäen nolon vahingon. Päätösminuutilla T. Niemelä vielä viivatanssi sivuttain kertaalleen avaten itselleen vetoväylän, mutta maskissa olleesta Anttilasta rannelaukaus kimposi kulmaan eikä Kärpät luonut enempää tasoituspaikkoja, vaan lopputulos oli 3-2. Täten maalimäärä jäi alle 5,5:een viimeisen vuosikymmenen Turun keskinäisten kohtaamisten henkeen kuuluen.
TPS
+ Kotijoukkueella oli useita onnistujia. Hyökkääjistä parhaiten jäivät mieleen Ilomäki, Jasu ja Pyyhtiä, mutta myös Haapanen ja Skalicky. Ilomäki dominoi aloitusympyrässä eritoten päätöserässä ja voittikin 76,9% arvonnoista. Aloitusvoitoista syntyi useampi puolikas maalipaikka ja lopulta voittomaaliakin edelsi Ilomäen aloitusvoitto. Tasaviisikoin hän myös teki minusta hyviä valintoja Kärppien trapia vastaan ja oikeina hetkinä kylmästi dumppasi kiekon viistokuljetuksesta päätyyn punaviivalta, jos syöttöpaikkaa ei löytynyt. Hyökkäysalueella pidin rauhallisuudesta kiekon kanssa. Jasu puolestaan tosiaan on tehnyt kaikki kauden kolme maaliaan läsnäollessani, joka on hassua. Nelossentteriltä ei voi kahta maalia enempää vaatia ja Ilomäen tavoin hän alisti kertaalleen Kemppaista aloituksessa (2-2 maali). Jasun aloitusprosentti oli 66,7%. Hän myös pelasi tuplavaihdon alivoimaa Haapasen parina tutusti ja varsinkin jälkimmäinen stintti Kärppien kakkosylivoimaa vastaan oli onnistunut, kun keskialueella häirintä oli jo niin hyvää, ettei Kärpät saanut edes kuviota kuntoon. Pyyhtiää en puolestaan ollut nähnyt sitten viime kevään finaalien. Kesän aikana hän on selvästi kehittänyt luisteluaan. Potkuissa oli dynaamisuutta ja eteenpäin vievyyttä aivan eri tavalla kuin vielä kuusi kuukautta sitten. Laukaus oli myös entisestään napakoitunut. Ainoa miinus tulee siitä, että tarkkuus oli huono ja turhan monesti hän ampui päätypleksiin. Kahden syöttöpisteen Haapanen on myös palkittava plussalla. Hän oli alustamassa molempia Jasun maaleja ja lisäksi pelasi mielipuolisen jälkimmäisen alivoimavaihdon kuluttaen kelloa keskialueella kiemurtelemalla. Skalicky puolestaan oli keskiketjujen rightin laitureista etevin ja voittomaalinsa lisäksi ehkä parhaiten oli avuksi trapin purkamisessa tulemalla vastaan rännistä painottoman puolen laiturina. Ässät-kotipeliin verrattuna liike oli jotenkin parempaa ja samoin itsevarmuus kiekollisena.
+ Puolustajista pidin eniten Rafkinista. Kuten todettua, hän pelasi minusta ansaitusti eniten kahdessa ensimmäisessä erässä kotijoukkueesta (14:04), koska hänen syöttövalintansa/omat ratkaisunsa trapia vastaan olivat kotijoukkueen puolustajista parhaimpia. Lopullinen jääaika oli toiseksi suurin (20:24) Kivihalmeen jälkeen. Rafkin myös aktivoi itseään hyökkäysalueella ja nousi viivasta kiekon kanssa kohti syvyyttä, joten laukauksia kirjattiin jopa kuusi. Erinomainen iltapuhde.
+/- Lehtinen oli maalissa neutraali. Ehkä Leskisen läpiajomaalissa hän liiaksi aavisteli syöttöä Kemppaiselle ja längit jäivät niin auki. Muutama laukaus laidasta myös putosi eteen, mutta nopeasti hän kaapi reboundit hanskansa alle. Muutoin irtokiekkokontrolli oli ihan jees. Pidin myös yritteliäisyydestä hakea osumaa tyhjiin. Puolustajista Kivihalme vajoaa neutraaliksi, vaikka hän alusti voittomaalin, mutta niin oli syytäkin tehdä 1-1 tasoitusta edeltäneen menetyksen takia. Toki jo avausvaihdossa näkyi pientä lepsuutta kiekollisena, kun Kemppainen oli karata häneltä läpiajoon ja se sitten heijastui osin loppupeliin, koska ihan oma dynaaminen itsensä Kivihalme ei minusta ollut. Tuomistolta jäi mieleen puolestaan vain kakkoserän yksi hyvä pystysyöttö Pyyhtiälle ja jokunen blokattu laukaus viivasta. Laukausyrityksiä oli hurjat yhdeksän, mutta vain kaksi meni Blomqvistille asti torjuttavaksi. Pulli puolestaan pinchasi hyvin vastaan avausmaalissa saaden kakkossyötön, mutta aika hajuton ja mauton hän muutoin oli 1-2 osuman omaa maalia lukuun ottamatta. Arell hoiti oman ruutunsa kolmosparissa niin ikään aika tasapainoisesti.
+/- Hyökkääjistä neutraaliin kategoriaan menee useampi tapaus. Dal Colle vakuutti uusista ykkösketjun vahvistuksista enemmän. Hänen liikkeensä hyökkäysalueella oli erinomaista ja kiekko pysyi lavassa mukana. Vain viimeiset ratkaisut jäivät vähän piippuun, mutta oli hän sentään alustamassa voittomaalia kakkossyötöllään ja fysiikkansa ansiosta peli hidastui hänelle, jolloin hänellä oli aikaa tutkia syöttövaihtoehtoja muita enemmän. Kakkosketjusta Rech tutusti hääri pitkälti maalin edessä ja sai Ohtamaan avustuksella yhden hyvän maalipaikan, mutta maalinedusveivit kestivät liiaksi. Muutoin hän oli aika pimennossa. Kolmosketjusta Intonen dominoi Ässät-pelissä kakkosylivoiman takakolmiossa oikeassa siivessä, mutta nyt kun erikoistilanteita ei juuri ollut, samaa ei nähty. Tasaviisikoin jäi mieleen se yksi avauserän vaihto, jossa Paaso antoi harhasyötön omalla alueella ja TPS sai laatupaikan b-pisteiden välistä karvauksen tuloksena. Kosmachuk puolestaan ei kyennyt luomaan liikkeellään omia maalipaikkoja samaa tahtia kuin Ässiä vastaan, kun vastassa oli parempi joukkue, vaan laukauksia oli pyöreät nolla. Avausmaalissa hänen karvauksellaan oli sentään suuri rooli. Tammelaan pätee puolestaan sama kuin Intoseen eli Ässiä vastaan hän dominoi kakkosylivoiman takakolmiossa vasemmassa siivessä köyhän miehen J. Gaudreauna jatkuvana laukaus- ja syöttöuhkana, mutta tässä pelissä kakkoserän yksi pomputusyritys maalin kulmalta jäi ainoana kohokohtana mieleen. Viimeinen neutraali hyökkääjä oli puolestaan nelosketjun toinen laituri Väisänen, joka pelasi 13 minuuttia käytännössä tilastomerkinnöittä. Liike näytti sinällään riittävältä, mutta aika vähän hänellä oli annettavaa kiekollisena.
- Miinukset annan Anttalaiselle ja Johanssonille. Anttalaiselle siksi, että hän oli kiekollisesti ehkä heikoin Tepsin alakerrasta ja antoi pari harhasyöttöä, joista Kärpät loi laatupaikkoja. Toisaalta hän ei epäröinyt toimittaa kiekkoa siniviivasta maalille, kun paikka oli. Johansson puolestaan ykkössentterinä oli trapin puhkomisessa jopa heikoin sentteri valinnoiltaan ja käsien pehmeys ei vain vaikuttanut riittävältä tuohon rooliin. Vartissa hänelle kirjattiin kaksi vetoa, joista ainakin toisen Ohtamaa blokkasi alivoimalla. Aloitukset sentään Johansson hoiti 53-prosenttisesti, mutta muutoin hän jäi laitureiden varjoon ketjussaan.
Kärpät
+ Kärpillä onnistujia ei ollut niin montaa kuin Tepsillä. Ensimmäisenä pitää toki mainita kahden maalin Leskinen. Molemmat maalit toki eivät olleet kaikkein perinteisimpiä, mutta tulostaulu ei valehtele. Leskiselle plussaksi lasken kuitenkin myös sen, että hänen takakarvaamisessaan oli lennokkuutta, kun hänellä oli lisenssi karvata yksinäisenä syvältä, jos Tepsillä ei ollut kiekko täysin kontrollissa ja monesti Leskinen oli lähellä onnistua takakarvauksessaan hyökkäyssiniviivalla, mutta ainakin hän sai pakotettua Tepsin alakerran vaikeaan syöttöön. Puolustajista Rundbladin kaksinkamppailukovuus vakuutti ja eräänkin tilanteen hän selvitti kylmänviileästi siten, että hän vastaanotti karvaajan taklauksen ja otti sitten pelivälineen uudelleen haltuun oman maalin kulmalla kuin vettä vain ennen avaussyötön antamista. Hyökkäysalueella hän oli jopa ultrarauhallinen kiekollisena etsien syöttöpaikkaa viimeiseen saakka ja siihen kuihtuikin avauserässä yksi vapaa vetopaikka b-pisteiden välistä, kun hän aikaili liikaa, mutta toisaalta tilille tuli sitten kakkoserässä yksi syöttöpiste ja koko 1-2 maaliin lähtenyt hyökkäys käynnistui Rundbladin tarkasta syötöstä hyökkäyssiniviivalle.
+/- Blomqvist oli neutraali maalissa. Sivuttaisliikkuminen oli hyvää ja paketti pysyi aika kivasti kasassakin eikä asento torjunut. Suorat laukaukset hän aika hyvin pysäytti myös, mutta huippupelastuksia ei juuri kertynyt, joten siksi plussaakaan ei voi antaa.
+/- Puolustajista Ohtamaa hoiti leiviskänsä rutiinilla. Päätöserässä peliaika sentään vähän tasaantui ja kokonaisaikaa kertyi täten "vain" 21:39. Parhaiten jäi mieleen blokki Johanssonin rannelaukaukseen alivoimalla sekä keskialueen muutamat stopit, joiden jälkeen Ohtamaa tyytyi norsukiekkoon vastustajan päätyyn. Byström oli jäällä avausmaalin aikana, mutta T. Niemelä kämmäsi siinä enemmän kuin vinossa syöttölinjalta ollut Byström, joka kuitenkin nosti jalalla pari kertaa nutivaara- ja kivihalmemaisesti kiekon näyttävästi aina hyökkäyssiniviivalle asti, mutta keinot loppuivat siinä kohdin kesken. Nuo pari karvauksen purkua kuljettamalla olivat kuitenkin komeaa katsottavaa. Kolmosparista Paasoa en ollut ennen livenä nähnyt. Hänestä tuli mieleen Golden Knightsin lupaus Lukas Cormier, koska Paasossa oli samanlaista ketteryyttä ja väkkärämäisyyttä pienikokoisena leftin puolustajana. Yhdistävänä tekijänä olivat myös napakat syötöt ja kyky pyörähtää akselin ympäri ahtaassa tilassa paineen alla. Vaikkakin kertaalleen hän avauserässä teki väärän syöttövalinnan, sitäkin edelsi kuitenkin onnistunut karvaajan ravistus selästä pyörähtämällä oman alueen kulmassa. Kivistö puolestaan oli ehkä lievä pettymys ja yhdessä luistelukilvassa hän hieman kompuroi lopulta oman alueen kulmassa. Lisäksi päätöserässä maalinedustan siivoamisessa siinä yhdessä vaihdossa oli vähän haparointia. Odotin häneltä jotenkin jämäkämpää tekemistä. Seiskapakki M. Niemelälle kertyi jääaikaa reilut kuusi minuuttia. Sinä aikana hän kertaalleen vuoti omalla alueella menettäen kiekon laidassa, mutta paikkasi sen myöhemmässä vaihdossa oikea-aikaisella pinchauksella hyökkäysalueella.
+/- Hyökkääjistä Leskistä lukuun ottamatta arvioisin muut pitkälti neutraaleiksi. Kemppainen hävisi kaksi kriittistä oman pään aloitusta, jotka johtivat 2-2 ja 3-2 maaleihin, mutta kokonaisaloitusprosentti oli silti 50%. Plussaa hän ansaitsee loistavasta trap-pelaamisesta, koska niin hyvin Kemppainen ulottuvuudellaan sijoittui luistelulinjoille iskien oikea-aikaisesti kiekkoa kuljettaneiden puolustajien runkoihin pari kertaa ja käytti vielä painavaa mailaansa hyödyksi kiekon irrottamiseen. Hän oli juuri sellainen keskikaistan jässikkä kuin viime Kärpät-visiitilläänkin kamppaillen priimasti. Luistelupotkuissa oli yhä dynaamisuutta niin ikään avittaen päätöserässä läpiajoonkin, mutta viimeistely osui vain tolppaan. Turunen puolestaan oli liukas ja saippuamainen laituri, josta pidin jossain määrin siksi, että tällä oli päättäväisyyttä pyrkiä parhaaseen maalintekosektoriin eikä hän tyytynyt pyörimään laidoissa. Kuljetukset slottiin vain päättyivät menetyksiin, mutta yhdessä niistä sentään tuli kakkossyöttö Leskisen osumaan. Kiekottomana karvatessa hän ei ihan Leskisen luistelunopeuteen yltänyt, mutta häiritsi silti kotijoukkueen pelinavaamista jossain määrin. Kakkosketjusta kultakuuppa Junttila oli ohut pettymys siksi, että hän ei hyökkäysalueella pysynyt kiekossa kiinni niin hyvin kuin parhaimmillaan, vaan oli yllättävän paljon horjutettavissa. Toisaalta kiekottomana hän teki pari hyvää katkoa ja kertaalleen vapautti ottelun alussa Kunykin puolittaiseen läpiajoon vasemmasta laidasta pystysyötöllään. Keskellä Kunyk antoi yhden hyvän lätyn Koivuselle, mutta muutoin anti oli vähäistä ylöspäin. Rannelaukaus ottelun alussa vasemmasta laidastakin suuntautui suoraan Lehtisen ruhoon. Toisessa laidassa Koivunen otti kiekon mukaansa taitavasti siinä läpiajossaan, mutta laukaus oli pehmeä. Kamppailupelaaminen oli kakkoserässä omalla alueella yllättävän hyvää mm. Dal Collea vastaan, mutta silti hänet syrjäytettiin päätöserän päätöskympillä Anttilan tieltä.
+/- Alaketjuista Tiivola oli härkämäinen jässikkä, jonka tilannekovuus oli hyvä. Raamikkaan ruhonsa ansiosta hän myös pysyi kiekossa mukavasti hyökkäysalueella ja olin jopa antaa hänelle plussan, mutta se olisi vaatinut vielä jotain tuotantoa pöytäkirjaan. Aloitusprosentti oli lisäksi kehno 36,4%. Björkqvist puolestaan oli uusi tuttavuus livenä ja kamppailupelaamisessa näkyivät Pohjois-Amerikan vuodet, koska sillä osa-alueella hän ei vuotanut, mutta kiekollisena ratkaisut olivat aika suoraviivaisia ja luovuus puuttui. Toki ehkä suoraviivaisuuden tuominen on hänen roolinsa tuossa ketjussa eikä se huono asia ole. Emanuelssonilta jäi mieleen yksi tuhlattu läpiajo ottelun alussa sekä yksi puolittain onnistunut takakarvaus. Jäin kaipaamaan häneltä vähän enemmän. Nelosketjusta Anttila kunnostautui kiekon purkamisessa ulos omalta alueelta lasin kautta ulos. Hän oli siinä jopa mestari, vaikka yhden pitkän kiekon aiheuttikin ja lisäksi avausmaalissa Pullin pinchaus esti purun lasin kautta, mutta siinä Anttila ei kunnon purkuyritystä ehtinyt edes suorittaa. Mutta joo, on helppo ymmärtää tämänkin pelin perusteella se, miksi J. Jalonen häneen luottaa. Pieni miinus on toki annettava voittomaalista, jossa Anttila ei ajoissa irronnut tarpeeksi lähelle Kivihalmetta blokkaamaan viivatoimitusta. Keskellä Koskenkorva hukkasi tylysti avausmaalissa Jasun, mutta ehkä hän oletti Byströmin ottavan Jasun kontrolliinsa. Kiekollisena Koskenkorva oli tasapaksu, mutta pystyi jonkinlaiseen rytmittämiseen kuitenkin keskikaistalla. Kalapudaksesta puolestaan ei jäänyt mieleen muuta kuin se avauserän kääntölaukaus erän lopussa, jonka Lehtinen koppasi hanskaansa.
- Miinus menee T. Niemelälle avausmaalin vuotamisesta ja pari kertaa muutenkin hänellä oli hieman kiire oman maalin takana paineen alla. Kamppailupelaaminen vaatii yhä työstämistä. Vaakakuppia ei kääntänyt plussalle edes päätösminuutin hyvä siniviivatanssi sivuttain, kun Anttila oli rannelaukauksen tiellä maalin edessä.