TPS - Kärpät 0-1 15.2.2023
TPS
Johansson 25 - Ilomäki 75 - Korpikoski 26
Tammela 74 - Intonen 41 - Stålberg 18
Marjala 20 - Munkki 57 - Hakala 29
Koskinen 81 - Jasu 61 - Haapanen 77
Kivihalme 62 - Anttalainen 4
Ronkainen 22 - Tuomisto 7
Lehtonen 40 - Arell 44
Kiviharju 33
Lehtinen 30
TPS YV
Korpikoski
Johansson Stålberg Ilomäki
Kivihalme
Tammela
Marjala Jasu Intonen
Tuomisto
TPS AV: Jasu-Haapanen-Kivihalme/Ronkainen-Tuomisto, Intonen-Tammela-Arell-Anttalainen
Kärpät
Turunen 77 - Kemppainen 23 - Leskinen 81
Junttila 13 - Kunyk 37 - Koivunen 63
Jakobsson 27 - Tiivola 74 - Tieksola 39
Heikkala 16 - Hyry 57 - Anttila 12
Hermonen 59
Ohtamaa 55 - Rundblad 8
Byström 71 - Olkkonen 62
Kivistö 4 - Niemelä 7
Meriläinen 31
Kärpät AV: Anttila-Hyry-Ohtamaa-Olkkonen, Kemppainen-Turunen-Kivistö-Niemelä, Kunyk-Junttila-Ohtamaa-Olkkonen
Kärpät YV
Kemppainen
Leskinen Junttila Tieksola
Rundblad
Turunen
Kunyk Tiivola Koivunen
Byström
Piipahdin kolmatta kertaa Gatorade Centerissä tällä kaudella, kun Kärpät saapui toistamiseen kylään. Avauserä oli melko viihdyttävä pelin virrattua päästä päähän ja Kärpät olisi ansainnut mielestäni johtoaseman tauolle, koska torjunnat olivat 7-2 ja se oli parempi joukkue sekä karvaamaan että ylittämään keskialueen. Molempien joukkueiden pelikirjaan kuului kaksivaiheinen karvaus, mutta erona marraskuun kohtaamiseen varsinkin Kärpät karvasi hanakammin korkealta ja vetäytyi 0-5/3-2 trapiin keskialueelle vain silloin, kun TPS sai pelin selkeästi rauhoittumaan alhaalla tai vaihto oli kesken. Muutoin se karvasi korkealta 1-2-2:lla ja sai avauskympillä useita riistoja hyökkäysalueella sekä ylipäätään aiheutti TPS:n avauspelaamiseen kiirettä, joka näkyi syöttöketjujen vähyytenä.
Silloin, kun TPS sai avata rauhassa viiveellä Kärppien viiden miehen keskialuesumppua vastaan, ei se oikein löytänyt keinoja hallittuun keskialueen ylittämiseen. Kuten marraskuussa, yhtenä keinona olivat pakkien kovat avaukset laitureille vauhtiin laitoihin, joissa oli hitusen tilaa, mutta aika hyvin Kärpät sai hyökkäykset pysähtymään puolustussiniselle tiiviin viisikon myötä. Esimerkiksi neljännellä minuutilla Rundblad nätisti kiilaamalla nappasi pelivälineen omalla sinisellä Haapaselta, jolta loppui tila kesken. Yksi parhaista väläytyksistä toki nähtiin erän puolivälissä kolmosketjun Hakalalta, joka rightina pujahti oikeasta laidasta alueelle ja ampui sitten todella napakan rannelaukauksen vain hieman yli takakulman. Tammelakin pääsi pari kertaa kuljettamalla yli sinisen, mutta sitten keinot loppuivat kesken yleensä. 19. minuutilla toki hän pääsi leikkaamaan oikealta keskustaan, mutta kuti blokattiin. Toisaalta harha-avauksiakin tosiaan nähtiin ja esim. 12. minuutilla Kunyk katkaisi trapissa Tuomiston avauksen. Keskialueen käännöstä Koivunen ampui lopulta oikeasta laidasta ranteella ja Lehtinen torjui vedon päätyverkkoon.
Päätösvitoselta jäi mieleen puolestaan hauska vertailu laiturin ja sentterin eroista, kun TPS eräänä trapin murtokeinona käytti marraskuun tapaan sitä, että yleensä sentteri haki kiekon alhaalta lähes puolustajan sylistä ja yritti sitten löytää raon Kärppien sentterin ja laiturin välistä, josta kuljettaa tai syöttää viisikon sisään. 16. minuutilla kuitenkin Munkin sijasta Marjala haki kiekon alhaalta, muttei luopunut ajoissa kiekosta ja kuskaus päättyi menetykseen punaviivalla. Hetken päästä kuitenkin Intonen teki paremman valinnan ja kun hän näki, ettei viistokuljetus Kärppien hyökkääjien edestä avaa tiloja, hän suosiolla vippasi kiekon rystyltä päätyyn, jottei menetystä tullut. Noin muutoin siirtokiekot päätyyn olivat tosiaan se kolmas ja viimeinen tapa ohittaa Kärppien viisikko keskialueella, mutta niitä TPS ei läheskään niin mielellään viljellyt kuin Kärpät.
Kärpät sen sijaan ohitti Tepsin 0-5/3-2 trapin suosiolla puolustajien päätydumppauksilla. Ohjeistuksena näytti olevan se, että puolustajat kuljettavat punaviivalle ja nostavat sitten kiekon päätyyn, jonne spurttasivat yhtä aikaa laiturit TPS:n pakkien selustaan. Ajoitukset toimivat minusta erittäin hyvin ja Kärpät sai useamman kulmarallin käyntiin tuolla tavoin Tepsin alueella. Viime kohtaamisessa Turussa se yritti turhaan puskea liiaksi lyhytsyöttöpelillä keskialueen läpi, mutta Marjamäki oli ottanut siitä opikseen. Rundblad eritoten oli priimaa nostamaan kiekkoa jalalla ja vippaamaan selustaan. Toki pidin myös Ohtamaan siirtokiekkojen ja nelosketjun laitureiden ajoituksista. Niinä hetkinä, kun TPS vuorostaan otti ylempää ja Kärppien pakeille tuli enemmän kiire, isäntien viisikko kuitenkin venyi ja Kärpät pääsi sen sisään, kun puolustajan avauksen ränniä pitkin laidasta Kärppien laituri jatkoi lähes aina yhdellä kosketuksella keskikaistalle sentterille, joka sitten kiihdytti yli keskialueen. Summa summarum, oli hywä nähdä avauspelaamisen olevan tässä vaiheessa sesonkia jo paljon eheämmän näköistä kuin marraskuussa. Peli oli kehittynyt, joten annan siitä plussan Marjamäelle. Kärpät myös otti tällä kertaa kiekkokontrollin toisin kuin marraskuussa, jolloin sen vetäydyttyä paljon herkemmin 0-5 trapiin, TPS hallitsi pelivälinettä pitkälti ja Kärpät keskittyi suunnanmuutoshyökkäämiseen, mutta nyt oli siis toisin.
Kärpät loi monipuolisesti paikkoja sekä karvaamalla että suorahyökkäyksistä. Avausminuutilla Junttila poimi poikittaissyötöllä takatolpalta Kunykin, mutta viimeistely ei onnistunut. Jatkotilanteessa tämä sentään karvasi kiekon maalin takana takaisin ja löysi maalin edestä Koivusen, joka laukoi avopaikasta suoraan päin Lehtistä. Toisella minuutilla korkea karvaus puolestaan tuotti ensimmäisen riiston ja maalipaikan, mutta Lehtinen torjui Hyryn kääntökudin oikeasta laidasta. Kolmannella minuutilla jäi mieleen puolestaan Kiviharjun taidokas pyörähtäminen oman maalin takana paineen alla, joten ainakaan tuleva ykkösvaraus ei päätylautakarvauksesta hätkähtänyt, vaan käänsi kiekon lusikkapuolelleen ennen siirtoa eteenpäin. Viiden minuutin kohdalla Leskinen katkoi sen sijaan jonkun TPS-pakin rännisiirron oikeassa kulmassa, mutta tuosta katkosta ei välitöntä maalipaikkaa syntynyt. Minuutti myöhemmin Kärppien illan paras vitja eli kakkonen loi taas uhkaa, kun se puhkoi nätisti syöttelemällä Tepsin aktiivisemman karvausmallin, mutta Kunyk ei lopuksi saanut vetoa aikaan Junttilan seinäsyötöstä. Tuossa hyökkäyksessä Koivunen oli se, joka jatkoi oikeasta laidasta yhdellä kosketuksella Rundbladin syötön alhaalta keskikaistalle Kunykille ja seurauksena oli sitten puolittainen 2v1-tilanne. Marjamäki oli siis hyvin saanut iskostettua sen, miten Tepsin sekä aktiivisempi että passiivisempi karvaus puretaan. Pelaajat myös toteuttivat käskyjä voitokkaasti.
Puolivälissä avauserää Kemppainen riisti erinomaisella mailapaineellaan muistaakseni Arellilta kiekon vasemmassa kulmassa, mutta sen kummempaa tonttia ei heti syntynyt. 16. minuutilta jäi mieleen puolestaan ykkösketjun suorahyökkäys, mutta vaikka isäntien karvaus vuoti, Lehtonen takakarvasi keskialueella loistavasti ja iski kiinni Kemppaiseen saaden tämän kiinni lennokkaalla liu'ullaan. Hän oli Tepsin positiivisin yllättäjä minulle. 17. minuutilla puolestaan Ohtamaan määrämittaiseen siirtokiekkoon ehti ensimmäisenä Heikkala, joka päätti puolittaisen läpiajon kutiin oikeasta laidasta kassarin syliin. Jälleen yksi hyvä keskialueen ylitys vierailta. Ylipäätään pidin Heikkalan sähäkkyydestä varsinkin kulmissa hyökkäysalueella. Sen ansiosta hän pystyi irtaantumaan vartioijastaan, kun TPS:n alakolmio puolusti miesvartioinnilla ja laiturit hoitivat sitten siniviivasta Kärppä-pakit. Pari minuuttia ennen taukoa puolestaan vielä kolmosketjun suorahyökkäys päättyi siihen, että Tiivola pudotti oikeasta laidasta kiekon toiseen aaltoon ja Byström taisi jopa kilauttaa ranteella ylärimaan. Siltä se näytti kaukaa yläparvelta.
Toisen erän alussa Kärpillä oli vaihto kesken, joten se ei ehtinyt edes kunnolla ryhmittyä trapiin. Arell havaitsi sen hywin ja ristipisto tavoitti Marjalan, joka ampui suoraluistelusta syliin vasemmalta. Kerrankin puolustajan avaus vauhtiin laiturille tuotti siis onnistuneen sisäänviennin. 23 minuutin kohdalla avauserässä hieman kohmeessa ollut Olkkonen tuli hyvin oman maalin takaa pois jalalla ja takapaineesta huolimatta kuskasi kiekon keskialueen halki. Lopuksi hän syötti vasemmalle, josta Heikkala liikkui keskemmälle ampuen päin Lehtistä eikä jatkotilanteessa Hyrynkaan laukaus vasemmalta mennyt tarpeeksi kulmaan painuakseen ohi veskarin. 24. minuutilla puolestaan TPS puhkoi trapin sentterin viistokuljetuksella. Ilomäki teki ykkössentterin arvoisen suorituksen, kun hän haki kiekon alhaalta, viistokuljettaessaan veivasi pari näätää sivuun keskialueella ja vei sitten kiekon sisään vasemmasta laidasta. Viisi sekuntia myöhemmin tuloksena oli ylivoima, kun Leskinen kamppasi Anttalaisen siniviivan kulmassa. Ylivoimalla Ilomäki ampui oikeasta siivestä kertaalleen ohi Ohtamaan peiton suoraan Meriläisen räpylään. Junttila puolestaan blokkasi toiselta puolelta Johanssonin rannarin. Lopuksi Intosen kuti oikeasta siivestä kakkosylivoimassa kilahti tolppaan. Jo syksyllä pidin Tepsin kakkosylivoimasta ja takakolmion Tuomisto-Intonen -akselista eikä maali nytkään kaukana ollut. Se toki ihmetytti, että Tammela ei enää ollut vasemmassa siivessä köyhän miehen J. Gaudreauna, vaan päädyssä. Varsinkin heti syyskauden alussa Ässät-pelissähän ihastelin Tammelan jatkuvaa veto- ja syöttöuhkaa ylivoimalla ja siksi pelivalintani tässäkin pelissä oli hänen tehopisteensä kertoimella 2.50, mutta se ei osunut.
27. minuutilla pistin viimeistään merkille sen, että Kärppien puolustajat olivat selkeästi aktiivisempia hyökkäysalueella kuin kolme kuukautta sitten. Tiivola jätti kiekon vasemmassa laidassa vastaliikkeen tehneelle Niemelälle, joka päätti nousunsa leikkaukseen keskelle ja rannelaukaukseen Lehtisen hanskaan. Avauserässäkin Rundblad nousi pari kertaa vastaavasti vasenta laitaa pitkin syvyyteen vastaliikkeellä ja kiekon jättänyt hyökkääjä kurinalaisesti jäi varmistamaan siniviivaan, jotta kenttätasapaino ei vaarantunut. Mitä tulee Rundbladiin, 28. minuutilla hän jatkoi vahvaa puolustamistaan ja pysäytti kiilaamalla jälleen yhden murtautumisyrityksen laitaa pitkin. Katkon tehtyään hän syötti rystyltä laidan kautta heti ylöspäin ja vastaiskusta Leskinen ampui yli maalin vasemmasta laidasta. Vielä ennen erän puoliväliä Kunyk sai laiturilta kiekon vuorostaan jälleen vauhtiin keskikaistalle ja pujotteli upeasti puolustajien välistä nokikkain Lehtisen kanssa, mutta kämmenviimeistely jäi piippuun.
Puolivälissä peliä Tuomiston avaus keskialueelle oli avauserää tarkempi. Jasu jatkoi kiekon päätyyn ja karvasi sen sieltä itselleen takaisin. Siirtokiekkovalinta siis toimi kärpätmaisesti. Jatkotilanteessa Jasu vieritti kiekon viivaan ja Lehtosen viivatoimitus ruuhkan läpi oli vasemmasta siniviivan kulmasta hyvä. Meriläinen sylki eteensä, mutta pakisto siivosi kakkoskiekon. 34. minuutilla Jakobsson ja Tieksola puolestaan karvasivat syvältä, mutta Arell ja Kiviharju selvittivät tilanteen kunnialla. Arell siirsi dumppauksen Jakobssonin taklauksen alta maalin taakse, jossa Tieksola hävisi staattisen kamppailun Kiviharjulle, joten tämä jatkoi ketteryyttään kovan paineen alla eikä vuotanut. Hetkeä myöhemmin Turunen syötti kulmasta ristiin viivaan ja Olkkonen ampui sivuverkkoon. Kärppien ykkösketjulla oli runsaasti hyökkäysalueaikaa, mutta se ei konkretisoitunut kunnon paikoiksi, vaan peli jäi laidoilla pyörimiseksi, vaikka kukin jäsen suojasi ja pysyi hywin kiekossa.
Lopulta ajassa 36:35 Kärpät teki 0-1 voittomaalin. Illan teemaan sopien korkealta puolustaminen tuotti taas yhden käännön lisää ja siitä TPS ei toipunut. Arell avasi kulmasta keskelle Munkille, joka jatkoi laitaan Marjalalle, mutta Ohtamaa puolusti erinomaisesti eteenpäin pitäen Kärppien viisikon siten tiiviinä eikä Marjala kyennyt jatkamaan pelivälinettä eteenpäin ahtaasta tilasta. Syntyi 2v0-vastahyökkäys, Koivunen antoi pitkän poikittaissyötön ja Junttila viimeisteli mahtavasti rystyltä yläriman alle. Pari minuuttia ennen taukoa Leskiselle oli käydä köpelösti, kun Kivihalme seurasi häntä tietysti siniviivalle saakka Tepsin alueella ja tökkäsi sitten kiekon lavasta Leskisen suojauksen hetkeksi herpaannuttua, mutta tämä paikkasi erheensä alimpana pelaajana estäen Kivihalmetta laukomasta läpiajoaihiosta. Tuossakaan vaihdossa Kärppien ykkönen ei päässyt ytimeen hyökkäysalueella. Päätösminuutilla puolestaan Koivunen laiturina spurttasi tietysti pystyyn aikomuksenaan voittaa päätykiekko, mutta kun tilaa oli, hän saikin avauksen suoraan lapaan takasiniselle. Nopeus ei riittänyt oman maalipaikan luontiin, joten hän jätti kiekon Junttilalle, jonka veto vasemmalta osui sivuverkkoon. Kaikkinensa toinen erä oli jo Tasaisempi torjuntojen oltua tasan 7-7. TPS pääsi mukaan peliin jälkimmäisellä puoliskolla luoden muutaman kevyen pyörityksen.
Päätöserän toisella minuutilla Tieksola vuorostaan lähti haukkana pystyyn ja sai avauksen lapaan selustasiirron sijaan, mutta hän ei pitänyt päätä ylhäällä ja Lehtonen niittasi hänet kylmästi oikeaan laitaan ja irrotti vastustajan kiekosta puhtaasti. Muutoinkin Tieksola oli pehmeähkö hyökkäysalueen hyökkäyspelissä ja aika helppo irrottaa kiekosta, joten eipä ihme, että hän palasi Pohjois-Amerikasta Kärppiin, koska pienessä askissa hän lienee ollut vielä isommissa ongelmissa tuon osa-alueen kanssa.
Kärppien ensimmäisellä ylivoimalla Turunen pysyi hyvin kiekossa sinisen päällä Kivihalmeen paineesta huolimatta ja löysi keskeltä Tiivolan, joka kiersi paikallaan olleen Tuomiston ja ampui lopuksi rystyltä tolppaan. 45. minuutilla kakkosketjun kulmarallin lopuksi Kunyk ampui maalin edestä blokkiin. Tepsin ykkönen juoksi kiekon perässä tuossa vaihdossa ja Ilomäki lopuksi hieman nukahti. Minuutti myöhemmin laadukkaat pakkiaktivoinnit jatkuivat. Ohtamaa nousi viivasta esiin ja ampui päin peittoa. Heti perään Kemppainen sai syötön kulmasta keskustaan ampuen päin Lehtistä, joten vihdoin vieraiden ykkösenkin pyöritykset tuottivat huippumestan ja Arell lähti istumaan koukkaamisesta. Ylivoimalla Kunyk poimi kertaalleen poikkisyötöllä Koivusen, joka lakaisi oikeasta siivestä vedon ohi takakulman. Leskinen haki puolestaan epätoivoisen kaukaa one-timeria vasemmasta laidasta ja se kilpistyi patjoihin.
Päätöskympillä Kärppien kolmonen vuorostaan aluksi loi vaaraa. Ensin laiturit olivat vähän myöhässä siirtokiekosta päätyyn, mutta Tepsin purku jäi viivaan Niemelälle. Tämä haki lujaa vetosyöttöä keskustaan Jakobssonille, mutta se jäi luistimiin ja kiekko kimposi Lehtiselle. Seuranneesta aloituksesta paine jäi kotijoukkueen alueelle. Anttalainen kompuroi kulmassa ja Tiivola pääsi vapaasti kääntämään vanhanaikaisella kiekon maalin eteen tuloksetta. Minuutti myöhemmin Haapanen pelasi yhden vaihdon Korpikosken paikalla. Energisesti hän jälleen kuljetti kiekon väkisin hyökkäysalueelle, mutta lopulta veto jäi Kärpät-pakkien mailoihin kuten niin monesti aiemmin. Siltikin Haapanen oli Tepsin parhaimmistoa ja yksi harvoista laitureista, jonka sisäänviennit onnistuivat. Meriläiselle puolestaan oli vain 11 torjuntaa tuossa vaiheessa iltaa eikä lisää tullut 53. minuutillakaan, kun Ilomäki avasi vasempaan laitaan, mutta Koivunen oli pysäyttämässä hyökkäystä oman sinisen kulmassa ja Johansson joutui vain siirtämään kiekon päätyyn, jossa oli ensimmäisenä Meriläinen. Tämän purku keskeltä jäi viivaan, mutta omista Kärpät kuitenkin pääsi pian pois.
Kärpät ei passivoitunut johdossa, vaan 54. minuutillakin ykkösketjun syvä karvaus johti yhteen lisäriistoon ja Rundblad veti viivasta hanskaan. Toisaalta sitten neljä minuuttia ennen loppua Junttila oli turhan innokas ja koukki itsensä jäähylle Tepsin hyökkäysalueella. Onneksi alivoima kesti vain 30 sekuntia, kun illan teemaan sopien Turunen karvasi alivoimalla kiekon Tepsin maalin edessä ja Kivihalme oli pakotettu koukkaamaan takaisin. Tasavajaalla TPS loi ottelun parhaan maalipaikkansa. Kaikista pelaajista Ohtamaa teki virhearvion, kun hän lähti maalin edestä luomaan kulmaan 3v2-ylivoimaa, mutta samalla hetkellä Tammela käänsi syötön painottomalle puolelle Tuomistolle, joka sai kävellä vapaasti kohti maalia. Viritys kesti sen verran kauan, että Meriläinen ehti aggressiivisesti potkia vastaan, peittää kulmat, haastaa laukojan ja lopulta torjua rannelaukauksen vastaantulonsa ansiosta eikä Tammelakaan sitä tehopistettä täten saanut. Viimeisellä minuutilla TPS puolestaan tuli vielä kahdesti Kärppien alueelle suosiolla päätykiekkojen kautta. Ilomäen kääntö päädystä maalille ei omia löytänyt. Uusi haku tuotti paremman maalipaikan, kun Johansson tinttasi vasemmasta ympyrästä päätypassista lämärin. Meriläinen ei nähnyt mitään maskin takaa, mutta hänen onnekseen lyöntilaukaus osui vasempaan patjaan kimmoten siitä kulmaan. Näin ollen lopputulos oli 0-1 reilun 4600 silmäparin mieliksi/harmiksi.