Tuo Takon palkkaaminenhan osoitti ainoastaan sen ettei Ässät ollut kykenevä tekemään minkään sorttista pelaajaskouttausta itse-> valittiin "vanhoja hyväksi havaittuja" pelaajia vahvistuksiksi.
Käytännössä siis Hirsi on odottanut kädet munissa kyynärpäitä myöten ja odotellut sitä kuningastarjousta jossa hinta ja laatu kohtaa täydellisesti. Eipä ole vielä näkynyt..
Nyt kun Takko on saanut jonkin sortin raamit kartoitukselle, on varsinainen kartoitus vasta aloitettu! Eli saas nähdä kauanko siihen menee että vahvistus Ässiin saadaan.
Ja olen aika vakaasti sitä mieltä että ylläoleva skenaario ei kovinkaan kauaksi totuudesta mene, valitettavasti.
Yllä ollaan hyvin lähellä totuutta, valitettavasti, ja tässä valossa Takon uusi tuleminen oli hyvinkin loogista, jossain mielessä jopa välttämätöntä.
Iso ongelma on tietysti siinä, että nyt ollaan täsmälleen samassa tilanteessa kuin kaksi vuotta sitten, samat miehet ja samat hommat. Ja me muistamme miten homma toimi silloin. Ainoa ero asiassa on se, että nyt ainakin periaatteessa edelleen valmistellaan sen UTJ:n hankkimista, koska se sitten tapahtuu lienee hyvinkin iso kysymysmerkki. Toki meillä on nyt uusi hallituskin, mutta en odota sieltä kovin paljon apuja kaukalon lähelle, toivottavasti edes toimintaedellytyksiin yleisesti.
Takolla on edelleen muutama iso ongelma hoitaakseen menestyksekkäästi Ässien urheilutoimenjohtajan tointa. Ensinnä hänen päätyö on Dallasin organisaatiossa ja tätä hän itsekin koko ajan korostaa ja tästä näin ollen muodostuu hyvä syy tai oikeastaan teko sellainen, jos ja kun hommat menevät pieleen.
Toisekeen Kari Takko on pelaajatarkkailija, hän näkee kyllä lahjakkuuden jossakin yksittäisessä pelaajassa kohtuudella, mutta UTJ:n pitäisi ennen kaikkea ymmärtää kokonaisuus, minkälaisista palasista rakennetaan toimiva joukkue. Ja tätä näkemystä Takolla ei ole, valitettavasti.
Kolmas heikko juttu on se, että sekä Hirsi että Takko ovat luonnostaan hyvin varovaisia päätöksentekijöitä, ulkopuolisesta jopa niin, että kumpikaan ei erityisesti nauti päätöksen tekemisestä. Tämä seikka aiheuttaa sen, että moni asia hapantuu käsiin ja lopulta se oikeakin päätös tuottaa vain niukasti hyväksyttävän tuloksen. Tälläkin hetkellä taitaa sentterihankinnan tiellä taitaa olla itse asiassa kysymys tarvitaanko sentteriä ollenkaan? Muutama hyvä taisteluvoitto on nostanut pöydälle sen heikon päätöksentekijän toivevaihtoehdon, jospa ei tehtäisi mitään, jolloin ei tarvitse päättää mitään. Huono juttu on vain se, että itse asiassa tällä vaihtoehdolla päätetään kaikkein eniten, vaikka varsinaisesti ei päätetä mitään ja sitten kun lopulta päätetään jotain, voipi olla, että päätöksen kohde, eli se uusi sentteri ei ehdi enää auttamaan meitä riittävästi tai koko sentteriä ei enää löydy.