Mainos

Karjala takaisin?

  • 24 579
  • 237

Pitäisikö Suomen pyrkiä palauttamaan vanhat rajansa?

  • Kyllä

    Ääniä: 45 14,7%
  • Ehkä

    Ääniä: 20 6,5%
  • Ei

    Ääniä: 242 78,8%

  • Äänestäjiä
    307

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Varmaan pilkottaisiin kuuluvaksi Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan sotealueisiin. Tai sitten siitä tehdään oma sotealue.
Jo nykyisellään mielestäni huono nimi hyvinvointialue saisi suorastaan koomisen luonteen, mikäli luovutettu Karjala muodostaisi omansa.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kyllä palautettavat alueet näin alkuun tulee Vantaa-Keravan hyvinvointialueeseen liittää. Siihen kuuluu muitakin erityistä huolenpitoa vaativia alueita. Paitsi Petsamo liitetään Länsi-Pohjaan, koska siihen kuuluu muukin Meri-Lappi. Vai onko se Länsi-Pohja hyvinvointialue? Ainakin joku vapaavaltio ja erityishallintoalue se on.

Ja Kuopiosta Sortavalaan. Tulisi Itä-Suomen turneisiin hieman lisämittaa.

Jäin miettimään, että pystyisikö Sortavalan talousalue elättämään liigaseuraa? Nimittäin jos ei, niin me ei välttämättä pudotakaan Mestikseen ensimmäisenä, vaan Sortavala lähtee.

Näillä spekseillä alan kannattamaan Tarton rauhan rajojen palauttamista.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Jäin miettimään, että pystyisikö Sortavalan talousalue elättämään liigaseuraa? Nimittäin jos ei, niin me ei välttämättä pudotakaan Mestikseen ensimmäisenä, vaan Sortavala lähtee. Näillä spekseillä alan kannattamaan Tarton rauhan rajojen palauttamista.
Hmmh, hmmh, nyt laitoit pahan... Mahtaisiko eräs liigaseura vaihtaa takaisin Viipuriin, ja mikähän sen kohtalo mahtaisi sillä talousalueella olla...?
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Hmmh, hmmh, nyt laitoit pahan... Mahtaisiko eräs liigaseura vaihtaa takaisin Viipuriin, ja mikähän sen kohtalo mahtaisi sillä talousalueella olla...?

Se tämän päivän palaveri, jota toimittajat kyttäsi klikkien toivossa ja jonka Enlund sanoi olevan darts-turnaus, koski varmaan sittenkin seurajohdon ilmoitusta seuran muutosta takaisin Viipuriin.

Viipurin Pelicans.
 

Willimies

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Olen kuullut väitteen, että Kekkonen olisi joskus pohtinut Viipurin kopion rakennuttamista Pohjanlahden rannikolle. Täysin suuruudenhullu idea tuokin, mutta minusta kuitenkin paljon fiksumpi ja todennäköisesti halvempi toteuttaa kuin nykyisen Viipurin korjaus. Ei sillä, että tuotakaan lähtökohtaisesti kannattaisin...
Ei kopio, mutta uusi kaupunki kuitenkin: Välirauhan aikana siirtoväen huollon keskuksen johtaja Urho Kekkonen ehdotti uuden kaupungin rakentamista evakkoon lähteneille viipurilaisille.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei kopio, mutta uusi kaupunki kuitenkin: Välirauhan aikana siirtoväen huollon keskuksen johtaja Urho Kekkonen ehdotti uuden kaupungin rakentamista evakkoon lähteneille viipurilaisille.

Hyvä tarkennus. Olen itse joskus lukenut, että suunnitelmissa olisi ollut ainakin jonkinlainen kopio, mutta kun tarkemmin pohtii ja selailee Internetin ihmeellistä maailmaa, niin noin se näyttäisi menneen, mitä totesit. Suunnitelma jäi, kun Viipurin takaisin saaminen alkoi näyttää todennäköisemmältä, eli jatkosodan alla.

Aiheesta on kirjoitettu vaihtoehtohistoriallinen romaani pari vuotta sitten. Aiheesta sekä myös oikeasta suunnitelmasta oheisessa linkissä:

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, miksi Suomen kaupungeista juuri Lahteen siirtyi suhteellisesti hyvin merkittävä määrä viipurilaisia ihmisiä ja tahoja. Kaiketi periaatteessahan esimerkiksi Lappeenrannasta olisi voinut kehittyä 1950-1960-luvuilla Itä-Suomen kiistaton pääkaupunki.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, miksi Suomen kaupungeista juuri Lahteen siirtyi suhteellisesti hyvin merkittävä määrä viipurilaisia ihmisiä ja tahoja. Kaiketi periaatteessahan esimerkiksi Lappeenrannasta olisi voinut kehittyä 1950-1960-luvuilla Itä-Suomen kiistaton pääkaupunki.

Alustuksena: evakkojen / siirtolaisten uudelleenasuttamisessa pyrittiin siihen, että päätyisivät esim. saman työn mahdollistaviin olosuhteisiin. Eli kalastajat rannikolle, maanviljelijät maalle ja kaupunkilaiset kaupunkeihin ja kauppaloihin.

Sotien aikana siirtolaisia ei käsittääkseni haluttu varsinaisesti sijoittaa aivan rajan lähelle, vaan heidät ohjattiin Lappeenrannasta ja muualta syvemmälle Suomeen. Myöhemmin laadittiin sitten ihan suunnitelmat: tässä kartta vuoden 1945 sijoitussuunnitelmasta.

Viipurista muutti paljon ihmisiä ja yrityksiä Helsinkiin. Lisäksi Kouvola oli kokoonsa nähden suosittu kohde mm. VR:n ja varuskunnan johdosta.

Mutta Lahden suosio on tosiaan ollut poikkeuksellista. Lahti pyrki olemaan kasvava kaupunki ja näemmä myöskin suorastaan houkutteli viipurilaisia:

Kaupunginjohtaja Uuno Takki oli Lahden asemalla vastassa evakkojunissa tulleita ja houkutteli heitä jäämään kaupunkiin. Lahti kasvoi. Takki lupasi muuttajille tontteja ja edullista lainaa kaupungilta. Kun kaikille ei ollut aluksi asuntoja, evakkoja majoitettiin kouluihin.

Viipurilaiset olivat haluttua väkeä, sillä he toivat mukanaan uudet ammatit, kaupat ja kulttuurilaitokset. (...) Väestöräjähdyksen seurauksena Lahdesta tuli Suomen viipurilaisin kaupunki.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Everton Kiitos vastauksesta!

Olen toki ulkopaikkuntalaisena täysin jäävi ottamaan kantaa, mutta mielestäni olisi ollut hienoa, mikäli nimi Viipurin Reipas olisi säilynyt lahtelaisen urheilun yleisseuran nimenä myös jalkapallossa ja jääkiekossa.
 

Animal

Jäsen
Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, miksi Suomen kaupungeista juuri Lahteen siirtyi suhteellisesti hyvin merkittävä määrä viipurilaisia ihmisiä ja tahoja. Kaiketi periaatteessahan esimerkiksi Lappeenrannasta olisi voinut kehittyä 1950-1960-luvuilla Itä-Suomen kiistaton pääkaupunki.
Yksi oleellinen asia on myös se, että Suomen sodan ajan viimeinen kiinteä pääpuolustuslinja, Salpalinja, sijaitsee Imatran ja Lappeenrannan länsipuolella. Tai jos oikein pilkkua viilataan, niin kaupunkien itsessään voidaan ajatella olevan osa Salpalinjan puolustussyvyyttä. Nämä nykyisen rajan kaupungit ovat olleet sodan aikaan samassa evakuointijonossa, kuin rajan taakse jääneetkin Etelä-Karjalan paikkakunnat. Jos en väärin muista, niin molemmat taisivat olla Puna-Armeijalla ihan virallisia tavoitteitteitakin kesän 1944 suurhyökkäyksessä.

Kyllähän Lappeenrannan-Imatran seutu onkin ottanut Itä-Suomessa tavallaan tuon Viipurin taloudellisen dynamon aseman, mutta ymmärrettävästi, ja yllämainituista seikoista johtuen, siitä ei koskaan ole sellaista suurkaupunkialuetta tullut, jollaiseksi Viipurin olisi voinut itsenäisessä Suomessa kuvitella kasvavan. Tuossa rajan pinnassa on kuitenkin koko 1900-luvun ajan ollut sodan uhka jatkuvasti läsnä ja on myös tavallaan edelleen, sillä kyllähän Lappeenrannassa sijaitseva Maasotakoulu ja viereinen lentokenttä yksi varmimpia ensi-iskun kohteita olisivat.
 
@Everton Kiitos vastauksesta!

Olen toki ulkopaikkuntalaisena täysin jäävi ottamaan kantaa, mutta mielestäni olisi ollut hienoa, mikäli nimi Viipurin Reipas olisi säilynyt lahtelaisen urheilun yleisseuran nimenä myös jalkapallossa ja jääkiekossa.
Suomen toiseksi vanhin golfseura Viipurin Golf (perust. 1938) sijaitsee Lappeenrannassa. Jäsenmäärältään seura on Lappeenrannan suurin urheiluseura. Olisihan se ollut jännää, jos esimerkiksi Viipurin Reipas olisi Lahdesta, mutta Viipurin Golf Lappeenrannasta. Osalla voisi mennä seurojen kotikaupungit sekaisin.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Suomen toiseksi vanhin golfseura Viipurin Golf (perust. 1938) sijaitsee Lappeenrannassa. Jäsenmäärältään seura on Lappeenrannan suurin urheiluseura. Olisihan se ollut jännää, jos esimerkiksi Viipurin Reipas olisi Lahdesta, mutta Viipurin Golf Lappeenrannasta. Osalla voisi mennä seurojen kotikaupungit sekaisin.
Lisäksu on vielä ainakin Wiipurin Sudet Lappeenrannassa ja Viipurin Urheilijat Helsingissä.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Sanoisin, että tämä kylläkin johtuu puhtaasti siitä, että Suomen maatalous on kautta historian keskittynyt viljaville ja tasaisille alueille Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Pohjanmaalle, etelärannikolle ja osin Hämeeseen (Vanajaveden laakso, Lounais-Häme ja eteläinen sekä läntinen Pirkanmaa).
Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta käsittääkseni luovutetun Karjalan alueella, erityisesti kannaksella, maanviljely ja karjatalous olivat erittäin merkittäviä elinkeinoja. Toki kannaksen alue lienee maantieteellisesti suotuisampaa aluetta maataloudelle, kuin muu itä-Suomi.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kyllä niitä peltoja olis itä-Suomeen saanut ihan siinä missä länteenkin.

Viimeisestä lauseesta saisi joku väännettyä, että itä-Suomessa ei ole maataloutta, koska siellä ei ole elintarviketeollisuutta. Ehkä joku kepulainen. Tai persu. Mutta, imho, itse lasken Olvin tehtaan elintarviketeollisuudeksi. Ja on tarpeeksi idässä :)

Hyviä pointteja. Leikkelin lainausta vähän.

Ensimmäisestä virkkeestä vähän eri mieltä. Varsinkin tuolla vaaraseudulla maaperä on aidosti hiton karua ja kivikkoista. Sinne ei oikein peltoja saa aikaiseksi, paitsi pienempien vaarojen laeille, joilla pienimuotoista maataloutta on perinteisesti harjoitettukin (linkki: Wikipedia). Järvi-Suomessa puolestaan viljavaa maata on vain aika kapeilla kaistaleilla vesistöjen rannalla ja karttaakin katsomalla selviää, että alue on aikamoista reikäjuustoa, joten pääosin ei erityisen käytännöllistä suurmaataloudelle. Toki Itä-Suomessa karjataloutta on ollut ja siellä jalostettiin aikanaan oma nautarotu, joka oli (on) saatanan sitkeä ja sopeutui idän karumpiin olosuhteisiin. Eli siis Itä-Suomenkarja. Lampaat myös viihtyvät tunnetusti astetta karummassakin ympäristössä, ja siksi niitäkin on idässä hyödynnetty.

Suomen yksi rikkauksista on juuri nuo suuret alueelliset erot maa- ja kallioperän ja siten maisemien suhteen. Suomessa matkustellessa on hieno havainnoida, kuinka maasto ja maisemat eroavat toisistaan. Nämä maisemamaakunnat ja niiden kuvaukset antavat aika hyvän kuvan siitä, missä maataloudelle on parhaat olosuhteet:


Toisesta lainaamastani virkkeestä taas täsmälleen samaa mieltä :)

Edit. Menee kyllä jäätävästi ohi aiheen. Sorit siitä.
 
Viimeksi muokattu:

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta käsittääkseni luovutetun Karjalan alueella, erityisesti kannaksella, maanviljely ja karjatalous olivat erittäin merkittäviä elinkeinoja. Toki kannaksen alue lienee maantieteellisesti suotuisampaa aluetta maataloudelle, kuin muu itä-Suomi.

Kyllä. Tämä on täysin totta.
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta käsittääkseni luovutetun Karjalan alueella, erityisesti kannaksella, maanviljely ja karjatalous olivat erittäin merkittäviä elinkeinoja. Toki kannaksen alue lienee maantieteellisesti suotuisampaa aluetta maataloudelle, kuin muu itä-Suomi.
Karjala takaisin! Evakon pojanpoikana tiedän jotain elämästä karjalassa. Maa- ja metsätalous oli kukoistavaa, mutta teollisuus oli aika tavalla puutavarateollisuuteen painottunutta.

Ilmasto Laatokan-Karjalassa oli suotuisaa viljelylle sillä iso järvi tasoitti lämpötilavaihteluita sekä lämmitti ilmastoa syksyllä.

Ukrainan sota on avannut haavoja. Karjalaan jäi kaikki, meiltä mm. kukoistava liiketoiminta ja satojen hehtaarien metsä- ja maatila sekä koti. Nyt ukrainalaiset kokevat samaa vainolaisen taholta.

Suomessa uskalletaan vaatia Krimiä osaksi Ukrainaa, Ryysyjen valloittamia alueita takaisin, mutta edelleenkään ei uskalleta vaatia, ei edes puhua meidän kotimaastamme ryöstettyjen, monia henkiä sodissa vaatineiden alueiden palautuksesta ja ilman yhtäkään alueen miehittäjää.

Jos Venäjä lyödään tässä sodassa, tulisi Suomen vaatia vääryyksien oikaisua ja alueiden palautuksia.

Piippalakit voivat muuttaa Aasiaan.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä niitä peltoja olis itä-Suomeen saanut ihan siinä missä länteenkin.

Järvi-Suomessa puolestaan viljavaa maata on vain aika kapeilla kaistaleilla vesistöjen rannalla ja karttaakin katsomalla selviää, että alue on aikamoista reikäjuustoa, joten pääosin ei erityisen käytännöllistä suurmaataloudelle.
Tuosta kartasta, jonka @BitterX liitti kirjoitukseensa, näkee hyvin sen rajan, minkä Salpausselkä muodostaa Eteläisen Rantamaan ja Järvi-Suomen väiin. Kiitos jääkauden, Salpausselän pohjoispuoli, eli Järvi-Suomi on maaperältään yhtä hemmetin kivikkoa. Mökille olen istuttanut yhtä sun toista, ja sitä kivien määrää on vaikea uskoa ennen kuin sen näkee. Niitä kiviä on uskomaton määrä. Kaivajan näkökulmasta niitä on aivan helvetillisesti. Siinä on syy, miksi lännessä on peltoja laajalti ja Salpausselän pohjoispuolella oleellisesti vähemmän. Ja arvaatteko mitä? Vaikka niitä kiviä on pinnalta poistanut, niin routa nostaa niitä lisää pintaan. Sitä enemmän, mitä enemmän maata muokkaa.

Tuo on se perimmäinen syy siihen, miksi Länsi-Suomi on vauraampi ja täynnä peltoja. Jumalan vihan ruoska on lukulistalla. Tulivuorten purkausten (?) aiheuttama savusumu (ei aurinkoa, elokuussakin hallaa) tuhosi kahden kesän sadot (Suuret kuolonvuodet). Kuulemani mukaan mökkimme lähellä olevasta kylästä kuolivat kaikki nälkään ja tauteihin kahdessa vuodessa.

Sorry offari, voidaan jatkaa tätä keskustelua jossain toisessa ketjussa.
 
Viimeksi muokattu:

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Tuosta kartasta, jonka @BitterX liitti kirjoitukseensa, näkee hyvin sen rajan, minkä Salpausselkä muodostaa Eteläisen Rantamaan ja Järvi-Suomen väiin.
Sen rajanhan huomaa ihan selkeästi myös, jos katsoo Mapsista satelliittikuvaa suomesta. Siinä näkyy kutostien paikkeilla ihan teräväreunainen raja, missä maasto muuttuu rikkonaiseksi tilkkutäkiksi. Ja tämä järvi-Suomi on todellakin kyllä aika kivien kyllästämää. Ei ole koskaan ollut, eikä ole helppo laji maanviljely tässä maastossa. Vielä täällä pohjoispäässäkin maa on sellaista kivikkoa ettei uskokaan. Aika ihme on jos pihaasi saat yhdenkin kuopan kaivettua osumatta yhteenkään kiveen.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta käsittääkseni luovutetun Karjalan alueella, erityisesti kannaksella, maanviljely ja karjatalous olivat erittäin merkittäviä elinkeinoja. Toki kannaksen alue lienee maantieteellisesti suotuisampaa aluetta maataloudelle, kuin muu itä-Suomi.

Olen itse ollut siinä käsityksessä, että parhaiten viljelyyn sopivat alueet Suomessa sijaitsevat rannikolla ja siitä leveähkölle kaistaleelle sijoittuvalla alueella. Sama pätee historialliseen Suomeen, eli Kannas selittyy tuolla. Eli Itämeren muoto on oikeastaan se, mikä on varmistanut sen, että maanviljelys on meillä painottunut enemmän länteen ja etelään. Toki tässäkin on alueellista vaihtelua.
 
Viimeksi muokattu:

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sen verran on hyvä muistaa että sota alkaa vasta iippojen astuessa meidän puolelle, ei metriäkään aikaisemmin. Yhteiskunnassa liikekannallepanon lisäksi tuo tarkoittaa vähintään kutostien linjasta itään evakuointeja siviileille ja todennäköisesti Lahden itäpuolisten alueiden evakuointeja. Suuret kaupungit joutuu vähintään varautumaan pommituksiin sekä teollisuus lakkaa isosti koko maassa sekä nykyiset miesvaltaiset alat muuttuu naisvaltaisiksi (jos se jotenkin on mahdollista).

Noin henkilökohtaisella tasolla ennemmin menen itse kuin lasteni sukupolvi mutta muutos yhteiskuntaan olisi tuossa tilanteessa niin valtava, etten ole varma selvittäisiinkö siitä muutoksesta kuivin jaloin vaikka sotilaallisesti pärjättäisiin. Pahoin pelkään nykyihmisen olevan niin itsekäs ettei mihinkään uhrauksiin olla valmiita yhteisen hyvän edessä.
 

Vaakuna

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
@BitterX @Dynamo Ostan kyllä tuon selityksen maaston osalta. Hyvä huomio oli tuokin, jonka @tomageeni esitti, että aikoinaan Suomella on ollut maataloutta ja karjataloutta myös itärajan tuntumassa. Harmiksemme itäraja sitten siirrettiin sillä seurauksella, että tuo alue jäi itänaapurin haltuun.

Siitä voinemme olla iloisia, että Suomessa maatalous ja karjatalous on enimmäkseen länsiosassa maata? Näin pystymme turvaamaan ruokahuoltoa myös kriisin sattuessa.

Pahoittelut offtopicista minunkin puolesta.
 
Sen verran on hyvä muistaa että sota alkaa vasta iippojen astuessa meidän puolelle, ei metriäkään aikaisemmin. Yhteiskunnassa liikekannallepanon lisäksi tuo tarkoittaa vähintään kutostien linjasta itään evakuointeja siviileille ja todennäköisesti Lahden itäpuolisten alueiden evakuointeja. Suuret kaupungit joutuu vähintään varautumaan pommituksiin sekä teollisuus lakkaa isosti koko maassa sekä nykyiset miesvaltaiset alat muuttuu naisvaltaisiksi (jos se jotenkin on mahdollista).

Noin henkilökohtaisella tasolla ennemmin menen itse kuin lasteni sukupolvi mutta muutos yhteiskuntaan olisi tuossa tilanteessa niin valtava, etten ole varma selvittäisiinkö siitä muutoksesta kuivin jaloin vaikka sotilaallisesti pärjättäisiin. Pahoin pelkään nykyihmisen olevan niin itsekäs ettei mihinkään uhrauksiin olla valmiita yhteisen hyvän edessä.
Boldaus oma. Mitä helkkaria iipot täällä tekisivät ja minkä rajan yli ne tulis?
 

lasaleiko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Karjala takaisin! Evakon pojanpoikana tiedän jotain elämästä karjalassa. Maa- ja metsätalous oli kukoistavaa, mutta teollisuus oli aika tavalla puutavarateollisuuteen painottunutta.

Ilmasto Laatokan-Karjalassa oli suotuisaa viljelylle sillä iso järvi tasoitti lämpötilavaihteluita sekä lämmitti ilmastoa syksyllä.

Ukrainan sota on avannut haavoja. Karjalaan jäi kaikki, meiltä mm. kukoistava liiketoiminta ja satojen hehtaarien metsä- ja maatila sekä koti. Nyt ukrainalaiset kokevat samaa vainolaisen taholta.

Suomessa uskalletaan vaatia Krimiä osaksi Ukrainaa, Ryysyjen valloittamia alueita takaisin, mutta edelleenkään ei uskalleta vaatia, ei edes puhua meidän kotimaastamme ryöstettyjen, monia henkiä sodissa vaatineiden alueiden palautuksesta ja ilman yhtäkään alueen miehittäjää.

Jos Venäjä lyödään tässä sodassa, tulisi Suomen vaatia vääryyksien oikaisua ja alueiden palautuksia.

Piippalakit voivat muuttaa Aasiaan.
On taidettu tälläkin palstalla useampaan otteeseen ja useassa eri ketjussa todeta, että tunkiomaa on vuosikymmenten aikana ehtinyt paskoa Karjalan(kin) alueen siihen kuntoon, ettei alueen takaisin haalimisessa ole mitään järkeä. Kyllä, menetykset ovat olleet aikanaan suuria mutta ainoa yksikkö, missä arvo olisi nykyään sama kuin alueesta luovuttaessa, on pinta-ala. Esimerkiksi tieverkostossa on korjausvelkaa aivan riittämiin jo nykyisten rajojen sisäpuooella, ei sitä kannata haalia enempää. Tiedä sitten kuinka paljon muuta kunnostuksen tarvetta olisi tuon lisäksi.

Toisekseen, Karjalan alueella nykyisin asuvat tuntevat itsensä kuitenkin enemmän venäläisiksi, kuin suomalaisiksi. Siinä olisikin iivanalle kätevä kriisipesäke tulevaisuuden konfliktien sytyttämiseen.

Viestini tarkoitus ei ole väheksyä esimerkiksi teidän sukunne kokemia menetyksiä. Niitä on kokenut monet suomalaiset perheet ja suvut. Järkisyitä alueiden palauttamiselle ei kuitenkaan taida nykyisellään juuri olla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös