Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. Minusta kuitenkin ymmärrät pointtiani hieman väärin. Se, että joku on ollut välttämätön ehto asialle X, ei tarkoita että se olisi riittävä ehto. Toisaalta taas ihmiset ovat tehneet mainitsemiasi törkeitä tempauksia kaikissa järjestelmissä, eikä kyseessä siten vaikuta olevan puhtaasti järjestelmäsidonnainen asia. Ts., kapitalismi ei aiheuta sitä, että ihmiset pyrkivät epäreilusti hyötymään toisista. Kapitalistisessa taloudessa on kuitenkin yleisesti ottaen mahdollisuus tavoitella omaa etuaan niin, että tuottaa sivussa muillekin hyötyä. Vertailuna käytetyissä sosialistisissa komentotalouksissa oman edun tavoittelu on ollut jotakuinkin väistämättä muiden polkemista, ilmiantamista ja muilta varastamista, mikä sitten onkin johtanut inhimillisista karseisiin oloihin.
Alkuperäisväestöjen ja vähemmistöjen oikeuksistakin katsoisin sitä, missä maissa nämä nykyisellään hoituvat puutteistaan huolimatta kuitenkin parhaiten, ja mitkä maat ovat eniten tehneet tiliä oman historiansa kanssa. Taitaa tässäkin katsannossa kapitalistinen länsi olla varsin ylivoimainen.
Viimeinen kappaleesi on mielestäni hieman erheellinen tämän keskustelun kontekstissa. Demokratia ja ylipäätään kohtuulliset ihmisoikeudet eivät ole vielä tainneet toteutua kertaakaan ilman hyvin määriteltyjä omistusoikeuksia. Ks. mitä totesin yllä välttämättömästä ehdosta vs. riittävä ehto.
Ymmärrän hyvin pelkosi ja on ihan hyvin mahdollista että emme ehdi ajoissa. Toki ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä mikä on "ajoissa". Toisten mielestä maailma romahtaa ja elämä ei ole elämisen arvoista jos ilmasto lämpenee 2 astetta vuoteen 2100 mennessä. Toisten mielestä tämä olisi vielä siedettävä, joskin toki valitettava skenaario.
Kun puhutaan järjestelmistä, on kuitenkin paikallaan kysyä keneltä meidän pitäisi ottaa mallia? Minusta näyttää siltä, että kapitalistiset länsimaat ovat kuitenkin se eniten tuloksia (toki myös aiemmin eniten saastetta) aikaan saanut porukka ja meillä on oikeasti paljon lupaavia aihioita suorastaan valtaviin muutoksiin. Esimerkkeinä mahdollinen vetytalous, fuusiovoima, hiilineutraali teräs, jne. Jo nyt kasvihuonepäästöt on kyetty kulutusperustaisestikin irrottamaan talouskasvusta ja tämä vauhti vain kiihtyy.
Mitä tulee mainitsemaasi jatkuvan kasvun vaatimukseen, se ei taida olla mikään kapitalismille välttämätön ominaisuus jota muissa järjestelmissä ei esiinny. Ihan yhtälailla ne ei-kapitalistiset maat pyrkivät kasvamaan ja meilläkin vasemmistopoliitikot haluavat tehdä velkarahalla sosiaalipolitiikkaa, jonka katsovat ruokkivan tulevaa kasvua ja siten rahoittavan itsensä.
Keskustelu menee välillä hieman sekavaksi, kun yrittää käsitellä kapitalismin kaltaista aihetta ilman, että siihen on kunnolla aikaa. Keskusteluun kuuluvat myös markkinatalouden ja demokratian käsitteet, jotka tuntuvat välillä myös hieman sekoittavan mielipiteiden vaihtoa, mutta yritetään nyt pärjätä :) Täytyy myös tunnustaa, että itsekin kirjoitan usein ihan liian yksioikoisesti, enkä määritä käsittelemääni aihetta tarpeeksi selvästi.
Toinen asia mikä on välillä kuumentanut keskustelua, on joidenkin kirjoittajien olettamus, että jos kritisoi kapitalismia, kannattaa tällöin kommunismia. Tätä olen yrittänyt viime aikoina vääntää oikein rautalangasta, että siitä ei ole kysymys, vaan kapitalismiin liittyvien, itseäni häiritsevien, tekijöiden kritiikki. Käytännössä tämä tarkoittaa siis ennemminkin talousjärjestelmämme kehittämistä, mielestäni ihan kaiken ei tarvitse olla huomenna yhteistä.
Kapitalismin kritiikin hiertävyyttä varmaan lisää se kuinka kammottavia, ja läheltä tulevia, esimerkkejä historiasta löytyy kommunististen talousjärjestelmien toteutuksesta. Nämä esimerkit jyräävät alleen positiivisemmat, mutta paljon pienemmiksi jääneet pyrkimykset yhteisomistukseen ja suunnitelmallisempaan talouteen ihan samalla tavalla kuin kapitalismin kohdalla välillä jää huomioimatta ikävät asiat, joita sitä toteutettaessa on tapahtunut. Polarisoitunut keskustelu saa osan ehkä unohtamaan, että lähes kaikkialla eletään nykyään todellisuudessa sekataloudessa.
Nämä asiat eivät olleet oikeastaan osoitettuja sinulle tai kirjoituksillesi (enemmän yleistä jauhantaa), se osuus alkaa seuraavasta kappaleesta :)
On ihan totta, että pelkän kapitalismin syyttäminen kaikesta maailmaan kohdistuvassa riistossa on aika raaka oikaisu ja kapitalistin on mahdollista tuottaa oikeaa hyötyä myös ympärilleen, mutta niin kauan kuin siihen linkittyy myös rumaa omaneduntavoittelua ja koko ihmiskunnan tulevaisuuden vaarantamista, on mielestäni aiheellista myös kritisoida järjestelmää ja toivoa vikojen korjaamista. Tapahtuisiko se siirtymällä enemmän yhteisomistukseen vai kohti vielä suurempaa yksityisomistusta? Luomalla lainsäädännöllä enemmän suunnitelmallisuutta, vai poistamalla markkinoiden rajoitteet täysin? Koulutuksen & kasvatuksen kautta?
Samalla tavalla, kuin osan kritiikistä kapitalismia kohtaan voi sanoa olevan hieman epäreilua, niin tähän kohti pakko todeta, että kyllä yhteisomistustakin demonisoidaan välillä aika rumasti pohjaten nimenomaan karkeimpiin esimerkkeihin. Yhteisomistus ei ole synonyymi toisten polkemiselle, varastamiselle tai ilmiantamiselle. Puhuit toki Stalinin ja Maon toteuttamista yhteiskunnista pahimmillaan, mutta sen saattoi nopeasti lukemalla tulkita myös yleisemmäksi toteamaksi, siksi siihen puutuin.
Alkuperäisväestöjen kohtelu ennen ja nyt on kyllä sellainen aihe, että vaikka tavallaan en olekaan kanssasi erimieltä, en vain pysty "voittajaksi" tässä silti mitään yleistettyä käsitettä nimeämään :( Mielestäni tämä on enemmän merkki siitä, että paljon täytyy muuttua myös kapitalismissa / sekataloudessamme edelleen.
Demokratian ja kohtuullisten ihmisoikeuksien toteutuminen vielä. En ole ihan varma sainko täysin kiinni toteamuksestasi (yritän nyt vain urakoida jonkinlaista vastausta vielä kun ehdin), mutta olen samaa mieltä, että omistusoikeuksien määrittäminen tarkasti on tärkeää, jotta ihmisten keskinäinen toiminta voisi olla sujuvaa. Onnistumisia ja epäonnistumisia on tullut sekä yhteis-, että yksityisomistuksella.
Todennäköisesti hieman pitempiaikaiseksi loppulauseeksi sanoisin vielä, että en vain kerta kaikkiaan pysty näkemään tällä hetkellä yksityisomistuksen lisäämistä ratkaisuna ilmastonmuutokseen ja moniin muihin uhkatekijöihin. Jos myös markkinoita avattaisiin lisää pelkään nykyisessä tilassaan olevan ihmiskunnan vain nopeuttavan loppuaan, kilpailisimme itsemme hengiltä siitä kuka saa sen viimeisen puhtaan vesipisaran tai hengenvedon. Ilmastonmuutoksen torjumisessa näen äärimmäisen tärkeänä vähintään pitäytyä nykyisen kaltaisessa markkinoiden suitsimisessa, mutta en usko sen riittävän, vaan tarvittaisiin vielä enemmän suunnitelmatalouden piirteitä. Jos oikein ymmärsin saatoit markkinoista olla osittain samaa mieltä (mm. ulkoisvaikutusten hinnoittelu)?
Luen kyllä ketjua jatkossakin, mutta rakentavaan kommunikaatioon osallistumisessa voi kestää (ei vain tarpeeksi aikaa), onelinereiden ym. heittely tosin onnistunee :)
/img-s3.ilcdn.fi/8c2133ed1ae3b83e53fe4cd3e4eed501fc895a4d6fae2aee0cc09aa28fea9a99.jpg)
