Viestin lähetti Artsi
Huvittavaa tuossa torjusta-asennossa on minusta se, että hän teki samanlaisen yhdelle polvelle pudotuksen edellisessä pelissä USA:ta vastaan ja silloinkin kolisi. Minua jäikin vaivaamaan, onko tämä hänen "vakiokamaansa", vai johtuuko esim. lonkkavaivasta. Hieman samaa ilmiötä oli Ruotsin viimeisessä maalissa, missä siirtyminen takatolmalle (tai oikeastaan suoraan sitä päin) tapahtui oudon "kulmikkaasti" ja pystyssä.
En usko, että loukkaantumisella on tähän Ruotsi pelin pieneen epäonnistumiseen (jos sellaiseksi esitystä voi edes kutsua) osuutta. Pitää muistaa se, että Kanadalla on kakkosena viime NHL kauden kuudenneksi arvokkain pelaaja ja kolmanneksi paras maalivahti Luongo, joka pystyy pelaamaan varmasti Brodeurin kanssa samalla viivalla tai ainakin hyvin lähellä sitä.
Brodeuria ei peluuteta siksi, että hän on nimekkäämpi kuin muut maalivahdit (ero on tällä hetkellä esimerkiksi paljon puhuttuun Luongoon -pelin parhaaseen nuoreen maalivahtiin- verrattuna marginaalinen), eikä siksi ettei Kanadalla muitakaan luottovahteja löytyisi. Brodeur pelaa koska hän on pelin paras maalivahti. Aina hänkään ei tosin onnistu ja eilinen oli sellainen ottelu.
Mielestäni Brodeur pelasi vahvan USA ottelun ja johdatti joukkueensa voittoon. Brodeurin esitys USA ottelussa oli niin vahva, että pikkuvammoilla ei tähän esitykseen pystytä. Tuo Knublen maali USA ottelussa voidaan mielestäni laittaa vain ja ainoastaan Jovanovskin piikkiin ja lisäksi mielestäni laukaus oli hyvä. Jonakin toisena iltana Brodeur olisi toki ottanut sen, mutta siinä ottelussa ei ottanut. Mies pääsi laukomaan keskeltä sektoria vapaasti.
Tuo polviasento ei pistänyt minun silmääni World Cupissa mitenkään erityisesti ja jos tämä olisi ollut todellinen ongelma, tuskin Kanada oli mestaruutta vienytkään. Muutenkaan Brodeurilla ei mitään tiettyä erikseen lokeroitua torjuntatyyliä ole (sekoitus standupia ja perhosta) ja mies ottaa kiekkoja kiinni erilaisilla tyyleillä. Pitkälle refleksitorjuja kuten pp33 sanoi yllä.
Refleksitorjujan puute on siinä, että silloin kun pelituntuma ei ole paras mahdollinen, taso voi heitellä enemmän kuin vahvan perhostyylin tai vahvan standup tyylin osaajilla - joilla perustekniikka korjaa pelituntumaa. Hyvin voimakkaasti tämä tulee esiin standup maalivahdeilla kuten Mike Dunhamilla, jotka pysyvät pystyssä nukkuessaankin ja luottavat sijouttumiseensa.
Toisaalta refleksitorjujan vahvuus on siinä, että vastustajien on erittäin hankala, jopa mahdotonta, lukea heidän heikkoja osa-alueitaan. He ovat kiekkojen tiellä vaikka päällään ja omaavat hyvät reboundien torjuntakyvyt, mitkä nousevat Pohjois-Amerikkalaisessa maalinedusta pelissä suureen arvoon.
Kun NHL:ssä maalivahtien scouttaaminen on viety erittäin pitkälle ja esimerkiksi playoffeissa vastustajat yrittävät saada vastustajan maalivahdista kaiken mahdollisen (nykykunnosta) tietoonsa, Brodeurin kohdalla vastustajien scouttivihko on todennäköisesti tyhjä. Niin tai vahvuuksia kyllä löytyy kuten hanskakäsi ja mailapeli, mutta heikkouksien kohdalla on viivaa.