Kärppien pelitapa

  • 7 443
  • 18

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Nykyajan tietotulvassa monien ihmisten tietomäärä erinäisistä asioista on lisääntymään päin. Moderni, internetiä käyttävä ihminen, pystyy jääkiekkoiluun liittyen käsittämään ja keskustelemaan muustakin kuin pelkistä peliesityksistä.

Usein käsitellään sekaisin peliesityksiä ja pelitapaa, mikä minusta sekoittaa asioita eikä luo selkeyttä kokonaiskuvasta. Peliesityksistä keskusteleminen on pintaa, se mikä kunakin päivänä näkyi. Sellaista keskustelu saa usein ollakin, pintaa. Sen sijaan pelitapa - minun mielestäni jotkut kutsuvat sitä myös nimellä pelikirja - se on pysyvämpää, se on rakenne, jonka päällä peliesitykset lepäävät. Se on eräänlainen peliesitysten syvärakenne.

Oikeanlainen pelitapa tekee joukkueestaan enemmän kuin osiensa summan, vääränlainen tekee joukkueesta pienemmän kuin osiensa summan.

Aina on hyvä muistaa jääkiekkoseuran perinteet, mistä on tultu ja mihin suuntaan on menty. Kärppien perinne on pelitavallisesti nopea luistelu ja enemmän taitojääkiekko kuin fyysisempi jääkiekkoilu. Pitäisikö suunnan edelleen olla tuo? Jättää melko paljon sanomatta jos sanoo pelkästään toivovansa taitojääkiekkoa, jossa on mukana fyysisyyttä.

Millainen Oulun Kärppien pelitavan tulisi olla? Esimerkki: Pitäisikö joskus, sitten kun SM-liigassa taas saa tapella, Kärppien pelaajien tapella? Tietenkin, pelitavasta riippumatta, pelissä pitää olla aina tunnetta, muuten mikään pelitapa ei toimi, koska Tamin teesein; 95 % keskittyminen on 50 %:n suoritus. Ei ryminäjääkiekkokaan toimi jos siinä ei ole tunnetta mukana. Lattein lausuma minkä voin Meidän peliä kritisoivilta nähdä, on se, että se on tunteetonta läpsyttelyä. Jos siinä ei ole tunnetta mukana niin silloin se on tunteetonta, silloin sekään pelitapa ei toimi mutta ei se itse pelitavasta kerro oikeastaan yhtään mitään. Sitä ihmettelen, että miten joidenkin mielestä pelivälineen hallussapitäminen voi tappaa pelivälinettä hallussa pitävän joukkueen tunteen. Pelivälineen pitäminen omalla joukkueella tappaa ennemminkin kilpakumppaneiden tunteen, kun eivät pääse kiekkoon käsiksi (käytän Ilmari Selänteen tavoin mieluummin termiä "kilpakumppani" kuin "vastustaja", koska samalla asiallahan pelissä kuitenkin ollaan).

Mikä mättää Kärppien nykyisessä pelitavassa, onko siellä joku asia oikein? Yleensä kaikki toivovat paljon tutinaa ja tötinää jäälle mutta onko se kuitenkin keskittymisen ja energian viemistä vääriin asioihin ja noiden asioiden pitäisi tulla muun pelaamisen ohessa, jos ovat tullakseen?

Onko Oulun Kärpät kadottanut sielunsa eli pelitapansa?
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Onko Oulun Kärpät kadottanut sielunsa eli pelitapansa?

Ei omasta mielestä. Ainahan se on perustunut kovaan luisteluvoimaan ja taitoon. Mutta pärjätäkseen tässä kovassa liigassa pitäisi olla vähän enemmän kärkiosaamista. Se osasto on nyt pettänyt pahasti, siis ukkojen hankkiminen joukkueeseen. Toki fyysisyyttä saisi olla piirun verran enemmän, mutta täytyy aina muistaa että kun yhtä asiaa lisätään on se aina muualta pois, esim. liikkeestä. Aika tyytyväinen olen nykyiseen pelitapaan. Kärkiäijiä tuohon nyt toivoisi.

PS. okei, yhtä asiaa pitäisi vähän parantaa. Eli omien puolta pitäisi pitää hanakammin = tappeluvalmiutta pitää olla. Tällä voidaan estää vastustajan turhia sikailuja. Kärppien joukkue taisi olla keskimitaltaan ja painoltaan kuitenkin liigan isommassa puoliskossa, joten ei pitäisi olla ongelma.
 
Viimeksi muokattu:

1971

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Onko Oulun Kärpät kadottanut sielunsa eli pelitapansa?
Vaikea kysymys johon ei varmastikaan löydy yksiselitteistä vastausta. Olen itsekin mainostanut tuota vahvaan luisteluun ja taitokiekkoon perustuvaa pelitapaa kirjoituksissani, mutta oliko 2000-luvun eka puolisko vain oikea hetki moiselle kiekolle? Nyt on kuitenkin tilanne ihan toisin.

Palatakseni tuohon nimettömän kysymykseen, niin sanoisin, että Aravirta yritti omalta osaltaan palauttaa jotain "kärppämäistä" otetta joukkueen peliin, mutta syystä tai toisesta ei sitten onnistunut. Oliko kyse vanhan kaartin pelaajissa vai uuden? Se jää katsojan arvattavaksi. Pieni tiedonmurunen kaudesta kaikille. Kärpät pelasi parempaa kiekkoa silloin, kun vempulaosastolla majaili suurin osa vanhasta kaartista.
 
Suosikkijoukkue
Semo tutti parrucchieri.
Aina on hyvä muistaa jääkiekkoseuran perinteet, mistä on tultu ja mihin suuntaan on menty. Kärppien perinne on pelitavallisesti nopea luistelu ja enemmän taitojääkiekko kuin fyysisempi jääkiekkoilu. Pitäisikö suunnan edelleen olla tuo? Jättää melko paljon sanomatta jos sanoo pelkästään toivovansa taitojääkiekkoa, jossa on mukana fyysisyyttä.

Kärppien perinne on aina ollut ja tämä on sidoksissa myös menestykseen, taitava jääkiekko, jossa taitavat pelaajat ratkovat pelejä ja kovat & fyysiset pelaajat suojelevat omaa maalia ja taitavia pelaajia. Näin se on ollut 80-luvun alusta ensimmäisestä mestaruudesta Matikaisen ultrakovan version kautta 2000-luvun dynastiaan, jossa oma paikkansa oli niin Kari Haakanalla, Jere Karalahdella kuin Pasi Nielikäiselläkin, Brad Smythistä puhumattakaan.

Kari Jalosen Kärpät taklasi aikoinaan Bluesin ulos jostain playoff-sarjasta, vaikka nimenomaan Blues uhosi tulevansa taklaamaan mutta lähti häntä koipien välissä pakoon. Nykyajan mikkihiiri-Kärpät kuvastaa organisaation kautta valmentajien heikkoutta, joista yksikään ei ole kunnioittanut perinteistä vauhdikasta ja fyysistä taitojääkiekkoa, jossa kiekolliseen dominanssiin on haettu tila kovuudella, eli asenteella ja tunteella.
 

Bobi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Kiekko-Ketut, Edmonton Oilers
Luonnossakin Kärppä on vilkas, pienikokoinen ja julma peto. Raksilassa viilettänyt petolauma on viimevuosina ollut pöhöttynyt ja laiska kotikissa, joka ei osaa/viitsi enää edes hiirtä pyydystää.

Tähän muutos, kiitos !
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Minkälaiset Kärpät haluan nähdä? Joukkueen joka poimii "Meidän pelistä" parhaat mahdollisuudet. "Meidän pelin" lähtökohdat näen tapana pelata ennalta taidollisesti parempaa joukkuetta vastaan. Pelitapa ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta pelata nopeaa ns. "Pystysuunnan peliä" koska avainsana on reagointi tilanteeseen.
Noin kolmen miljoonan euron pelaajabudjetilla operoivan seuran pitää pystyä hankkimaan joukkue, joka on suurimmassa osassa peleistä kiekkoa hallitseva osapuoli, määrää pelin virtauksen ja palautukset hyökkäyksissä ova ttarpeettomia.
Mistä se lähtee? Valmennus pitäisi olla nyt kohdallaan, Marjamäki tietää varmasti, mistä lajista on kyse eikä tämä "Meidän Peli" ole mikään peikko jonka varjolla pitäisi palautella kiekkoa turhan vuoksi saadakseen jotain gloriaa kiekkopiireissä.

Mitä se vaatii? Pari johtavaa kiekollista pakkia jotka pystyvät paineen alla rakentamaan peliä, ongelma joka on ollut Kärpillä koko Aravirran ajan.
Ykkös- ja kakkossentterit jotka ovat eliittiä rooleissaan liigassa, helppoa eikö totta? Edes yksi snaipperi laidalle varsinkin kun Haataja ilmeisesti lähtee olisi toivottavaa mutta ehkä sitten ensi jouluna.

Itse suurena NHL:n ystävänä ja sitä paljon katsovana tottakai toivoisin Kärppiin kokoa lisää taidolla ja pirullisella luonteella varustettuna mutta SM-Liigan linjausten ja kaikkien päiväkotilasten tulevaisuutta ajatellen joudun tyytymään hieman pienempiin ja säyseämpiin pelureihin.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Pelitapa ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta pelata nopeaa ns. "Pystysuunnan peliä" koska avainsana on reagointi tilanteeseen.
Noin kolmen miljoonan euron pelaajabudjetilla operoivan seuran pitää pystyä hankkimaan joukkue, joka on suurimmassa osassa peleistä kiekkoa hallitseva osapuoli, määrää pelin virtauksen ja palautukset hyökkäyksissä ova ttarpeettomia.

Jotenkin tuntuu, että Meidän peliä ei täysin olla sisäistetty täällä kärppäpalstalla. Ykkösprioriteetti Meidän pelissä on pelata nopeasti pystyyn. Siinä vaan ei tehdä sitä koko ajan riippumatta siitä onko se järkevää tai ei. Jos pystyyn pelaaminen ei näytä järkevältä, hidastetaan peliä hetkellisesti kiekkokontrolliteoilla. Esimerkiksi oikeilla hetkillä tehtävät palautukset nimenomaan edesauttavat kiekon hallintaa ja antavat mahdollisuuden pitää pelin virtaus omissa käsissä. Tyhmä pystyyn pelaaminen johtaisi todennäköisesti kiekon menetykseen ja avaimien antamiseen vastustajalle.

Minä toivon, että Marjamäki opettaa joukkueelle ensi kaudeksi kurinalaisen Meidän pelin systeemin, jossa viisikko pysyy tiiviinä ja reagoi sovitulla tavalla kulloiseenkin tilanteeseen ja pystyy valitsemaan useimmiten järkevimmän ratkaisun sekä kiekollisena että kiekottomana. Lisäksi odotan uudelta valmennukselta voimakkaampaa puuttumista siihen, jos osa pelaajista lipsuu sovitusta pelitavasta.
 

Hxxx

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mental tension
Hyvää pohdintaa.

Pitkälti samoilla linjoilla arvon Lisäalueen miehen kanssa. Marjamäki on "meidän pelin" miehiä ja Kärpät tulee pelaamaan tätä paljon hehkutettua pelitapaa ensi kaudella. Aravirta yritti peluuttaa meidän peliä, mutta monet osa-alueet pettivät pahasti ensisijassa kärkisentterit (Viuhkola&Plihal) pettivät eikä pelitapaa kyetty pelaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Sentteripeli korostuu meidän pelissä ja sinne osastolle pitää vihdoin saada todellisia tekijämiehiä. Pakko saada! Taitavia, pelinopeita ja älykkäitä senttereitä Kärpät kaipaa ja toivottavasti sinne kyetään hankkimaan sellaisia. Olen varma, että Marjamäki on latonut tiskiin kaksi vaatimusta ylitse muiden ja ne ovat ykkösveskari ja ykkössentteri, joka kykenee johdattamaan joukkoja pelillisesti eturivistä.

Itselläni on todella kova luotto Marjamäkeen valmentajana. En usko, että Marjamäki antaa Aran tyyliin löysäilylle sijaa pelillisessä mielessä eikä mitään välimallin pelityylejä hyväksytä. Nythän osa pelaajista pelasi omaa peliään ja toinen osa toista. Sellaisella systeemillä ei menestytä.
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Ehkäpä Kärpät voisi tehdä sellaisen variaation meidän pelistä, että myös pystysuuntaan pelataan aina mahdollisuuksien mukaan ja ennenkaikkea nopeasti. Tämä toisi yllätysmomentin peliin ja toiminta ei olisi niin ennalta arvattavaa. Toki hitaitakin lähtöjä on hyvä harrastaa ja sillä tavalla voidaan kontrolloida peliä.

Lisää vaan yllätyksellisyyttä pystysuuntaan, höystettynä Kärppämäisellä oveluudella. Ja tietysti kaiken perustana saatanallinen liike!


EDIT. Olen sisäistänyt tuon KalPan pelitavan meidän peliksi. Ainakaan sille linjalle ei kannata lähteä, kun vastustaja ehtii ryhmittyä aina valmiiksi.
 
Viimeksi muokattu:

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Ehkäpä Kärpät voisi tehdä sellaisen variaation meidän pelistä, että myös pystysuuntaan pelataan aina mahdollisuuksien mukaan ja ennenkaikkea nopeasti.
Ööö... Siis tuohan on Meidän pelin normaali asia ja lähtökohta, että noin pitääkin pelata. Yleensäkin Meidän pelissä hitaita lähtöjä on selvästi vähiten, jos jonkun prosentin muistelisin, niin ehkä joku 15 % on lähellä keskiarvoa, joten aika vähän sitä alaspäin syöttämistä on verrattuna muunlaisiin lähtöihin.

Sitä minä ihmettelen, kun näyttää olevan joillekin palsta"äijille" vouhotusasia, kun saa sanoa, ettei ole vuosiin seurannut pelin kehittymistä. Ihan noilla sanoin ei ole sanottu mutta noin minä sen silti näen, kun esimerkiksi Meidän peliä verrataan läpsyttelyyn ja sanotaan sen olevan hyökkäyksiin lähdöissä lähes pelkkää alaspäin pelaamista. Ei jääkiekko, eikä jalkapallo, ole taktisesti jämähtänyt 1970- tai 1990-luvulle. Eikä se tietenkään ole jämähtänyt Meidän peliinkään, kuten ei pidäkään. Sieltä 1970-luvun Philadelphian ajoista on kuitenkin keksitty jotakin muutakin kuin, että kaikille turpaan ja luistellaan kiekon perään.
 

Ujcik#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Pittsburgh
Vahvaan kiekolliseen peliin pyrkivän joukkueen tunnusmerkkejä ovat:

* Vastustajan maalivahti näyttää loistavalta, riippumatta kuka hän on.
* Oma ylivoima ei tunnu toimivan koskaan kunnolla
* Epätasaisuus
* OMA MAALIVAHTI näyttää lähes aina heikolta, kun vastustajalla on yliote.
* Jos joukkue pääsee pelissä toisen niskan päälle, vastustaja näyttää aivan lapaselta.
* Alivoima toimii usein erittäin hyvin
* Jäätävätkin maalitykit hyytyvät kun tila ja aika otetaan pois
* Joukkue puskee lopulta päätänsä seinään vastustajan keskialueen trappiin tai viimeistään loistavaan, lämmiteltyyn maalivahtiin.

En usko, että kiekollista peliä pelaava laatujoukkue voittaa pitkään aikaan mestaruutta. Rosterin pitäisi olla täysin suvereeni vastustajaan nähden. Ei nykypäivänä sellaista enään tapahtu. ( Pelicans oli lähimpänä viime vuonna, silti se jäi pelottavan kauas mestaruudesta) IFK 2011 toki voitti mestaruuden, mutta kyllähän se oli samaa peliä, mitä Kärpätkin pelasi.

Heikkilän ja Jalosen Kärpät pelasi aika yksinkertaista, tylsää peliä. Taitojätkätkin olivat valmiina puolustamaan viimeiseen mieheen ja sitten käytiin iskemässä kun vastustaja tuskastui. Oma maalivahti näytti aina hyvältä ja vastustajan kaveri Epävarmalta.

Toivottavasti Marjamäki ymmärtää tämän.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Vahvaan kiekolliseen peliin pyrkivän joukkueen tunnusmerkkejä ovat.
Minusta sinä sekoitat asioita ja näet syy-seuraus-suhteita siellä missä niitä ei ole. Mikä tahansa pelitapa on toimimaton jos sitä toteutetaan huonosti eli kansanomaisesti sanottuna päin vittua. Silloin nuo listauksen ongelmat alkavat, tai ainakin moni niistä. Esimerkiksi Lukkoa vastaan paikkoja oli, oli tolppaa, oli rankkaria tolppaan ja läpiajoja mutta eivät tehneet maalia. Ne olivat pelitavoista riippumattomia henkilökohtaisia taitamattomuuden osoituksia.
 

Ujcik#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Pittsburgh
Minusta sinä sekoitat asioita ja näet syy-seuraus-suhteita siellä missä niitä ei ole. Mikä tahansa pelitapa on toimimaton jos sitä toteutetaan huonosti eli kansanomaisesti sanottuna päin vittua. Silloin nuo listauksen ongelmat alkavat, tai ainakin moni niistä. Esimerkiksi Lukkoa vastaan paikkoja oli, oli tolppaa, oli rankkaria tolppaan ja läpiajoja mutta eivät tehneet maalia. Ne olivat pelitavoista riippumattomia henkilökohtaisia taitamattomuuden osoituksia.

Ensin Kärpät, sitten Kalpa, sitten HPK, sitten Jokerit.. Tämä nyt vain tämän kauden liigasta. Melkoinen Hitler pitäisi olla joukkoja ohjastamassa, että taitavaa kiekollista peliä pelaava joukkue pystyisi pelaamaan siten, että nämä tärkeät pelit voitetaan. Eihän tarvitse katsoa kuin keväisiä mm- pelejä niin huomaa saman asian. Joku Latvian B-miehistö näyttää erittäin vaikealta vastustajalta jolla on yleensä aivan helvetin jäätävä maalivahti... Suomen maalissa vaikka olisi Pekka Rinne, hän näyttää suhteellisen epävarmalta ja yleensä päästääkin pari "otettavissa" olevaa. Jokerit näytti täysin samalta kuin Kärpät Lukko sarjassa. Täysin ylivoimainen, pyöritti ja pyöritti mutta kun ei niin e.. Vehasella oli muka kaikki jumalat puolellaan ja tolpat kilisi, avopaikoista ohi, yli jne... Tilanteet eivät tule luonnollisesti ja peliä pelataan vain yhteen päätyyn. Kärpillä oli arsenaalia pistää jokaisessa pelissä 5-7 maalia ja oli joukkueessa ehkäpä paras maalintekijä mitä koskaan ollut ( Haataja).. silti tilanne se, että kaikki pelaajat näyttivät kädettömiltä kouhottajilta.

Tarkoitukseni ei ole riidellä pelitavasta, pelkään vain tämän saman näköisen paskan jatkuvan tulevaisuudessakin. Toki runkosarjassa pärjätään varmasti paremmin. Nämä saatanan tärkeät pelit voitetaan puolustamalla ja puolustamalla.. Ei hyökkäämällä.
 

amok

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Hyvää pohdintaa tässä ketjussa. Ehkä pienenä lisäyksenä voisi heittää myös pelaajien vastuun kun pelataan kiekkokontrollipeliä, jonka itsetarkoituksena ei ole lähteä aina hitaasti.

Tottakai valmentajalla on iso vastuu pelisysteemin paaluttamisessa pelaajille mutta kyllä vastuuta (tästäkin kaudesta) voisi sysätä myös pelaajien suuntaan. Riittääkö omassa päässä pelaajilla peliäly tunnistamaan tilanteen milloin lähdetään nopeasti ja pelataan pakki-pakkia?

Tarjosivatko hyökkääjät mahdollisuutta pakeille avata nopeasti? Risainen sentterikalusto tuskin auttoi tätäkään asiaa. Oliko esim. Viuhkola samalla sivulla omista lähdöissä muiden kanssa? Humlin sentteripelaaminen hyökkäyspäässä toimi ja tarjoilu pelasi mutta omissa sijoittuminen ja apu oli lähinnä kiekon hakemista melkein pakin lavasta.

Olisihan se hienoa mikäli Late saisi porukan pelaamaan modernia lätkää. Ei pusketa ja palautellaan mikäli tarve vaatii. Kiekosta ei luovuta ilmaiseksi. Silti omista voidaan välillä lyödä laituria vauhtiin joko suoraan tai sentterin kautta nopealla seinällä. Toivoisi että lähdöt lähtisi härskimmin keskikaistalta omista toisin kun Ara halusi Oulun keikallaan. Toki tällainen pelitapa vaatii pelaajilta paljon mutta on kyllä hyvän näköistä lätkää omasta mielestä.
 

Bobi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Kiekko-Ketut, Edmonton Oilers
Itse asiassa Kärpissä Kemppaisen kenttä esitti peliä millä menestystä tulee. Usein onnistuivat kiekottelemalla tulemaan vihollisalueelle ja jos tämä ei onnistunut, niin kiekkoa päätyyn pakkien taakse ja vauhdilla perään. Valitettavasti äijien viimeistelytaito oli perin surkeaa ja hyvä viisikkopeli sai harvoin palkintoa maalien muodossa. Sopivan suoraviivaista ilman turhia kiemurointia / nurkkiin ajautumista ja tällä reseptillä Ässätkin jyrää.
 

kop

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Koko kevään kärppien pelinavaaminen ja omista lähdöt oli niin hidasta, että koko ajan hyökättiin ryhmittynyttä puolustusta vastaan. Kärpissä on kuitenkin taitoa ja jalkoja sen verran vastustajaa enemmän, että kiekko saatiin hyökkäysalueelle ja laukauksiakin yleensä vastustajaa enemmän. Nyt sitten aivan mutuna sanon, että vastustajalle tuli monessa pelissä enemmän ns. tuhannen taalan paikkoja esim. ylivoimahyökkäyksillä. Hyvä esimerkki tästä on Lukko-sarja.

Tätä ongelmaa Ara ei saanut joukkueesta kitkettyä pois ja näiden pelien jälkeen oli aina helppo sanoa tilatoihin nojaten, että hallittiin peliä, mutta pojat ei tehneet paikoista maalia. Syksyllä NHL-sentterein ja pakein homma toimi vielä loistavasti, mutta kansallisen tason miehillä ei enää suoriuduttukaan niin hyvin. Eikö osattu vai eikö osattu opastaa?
 

hoope

Jäsen
Suosikkijoukkue
Murmels
Keskikaista, kaksinkamppailuvoima ja kädet. Siinä ne osat mitkä Kärpiltä puuttuu tällä hetkellä.

Keskikaista herruus. Meidän pelissä erittäin tärkeässä osassa. Tää osa-alue oli kaikkia fyysisiä joukkueita vastaan koko ajan vastustajalla. Kun keskelle ei päästä/uskalleta pelata kiekkoa, niin puolustajilla on aika helvetin helppo ohjata laukaisukulmat huonoiksi. Perinteinen tiivis viisikkopuolustaminen on silloin tosi myrkkyä.

Kamppailuvoima. Tätä ei tarvinne avata. Kummatkin maalinedustat koko kauden ajan vastustajalla. Kamppailuvoimaa osoitettiin ainoastaan turvallisilla alueilla eli kulmapelissä. Siellä uskallettiin haastaa kiekollisenakin. Nykyjääkiekossa maalipaikan rakentaminen vaatii aina jonkun kaksinkamppailutilanteen voittamisen kiekollisena. Muutoin laukaukset tulevat pienistä kulmista tai ne peitetään. Tää on samalla ainoa lääke suoraviivaiseen hyökkäämiseen. Kiekollisena pitää uskaltaa haastaa myös keskikaistalla. Tukitoimien tulee mahdollistaa tämä kiekonmenetyksenkin uhalla. Humlin viime kauden keskikaistan haastamiset loistivat tällä kaudella poissa olollaan. Yhden kerran sääleissä meni keskeltä kuiteskin läpi kun uskalsi yrittää.

Kädet. Kun niitä ei ole, niin ne pitää ostaa. Uskoisin, että tässäkin kuitenkin pätee luonnon lait. Jos et harjoittele, niin et vaan osaa. Viimeiset Oululaiset kädet omaava pelaaja pelaa tällä hetkellä käsineen KHL:ssä. Hannekselta löyty kans ihan hyvät raajat, mutta luonne vaatiikin kojon kaltaisen teräksen purijan valmentajaksi. Taiteilijoita ei taida tarvita kaivata ensi kaudellakaan. En tiedä muita kuin NJ 90-luvun joukkueet, joissa joukkueessa ei ollut taiteilijasielua.... tai no oli sielläkin, mutta putkien välissä. Tää vaatii ihmisjohtajuutta, joka ei oo tunnetusti Suomalaisten vahvin osa-alue.

Pienet vikkelät miehet... sitä kai se Kärppäläisyys on, mutta ei sillä kyllä mitään voiteta ilman kookkaita vahvoja senttereitä kuten meillä kultaisina vuosina aina oli. Oli niillä silloin kaikilla hyvät kädetkin.

!!!NIITÄ LAATUSENTTEREITÄ OIS TARVI SAADA IHAN SAMA MITÄ PELITAPAA SITTEN PÄÄDYTÄÄN PELAAMAANKAAN!!!
 

mayra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Säyseät pikkupedot
26.4.2014 Kärpät-Tappara 1-0, taklaukset: 24-10
25.4.2014 Tappara-Kärpät 2-3, taklaukset: 20-30
23.4.2014 Kärpät-Tappara 2-1, taklaukset: 30-16
21.4.2014 Tappara-Kärpät 3-2, taklaukset: 12-19
19.4.2014 Kärpät-Tappara 2-3, taklaukset: 19-13
17.4.2014 Tappara-Kärpät 4-3, taklaukset: 22-15
15.4.2014 Kärpät-Tappara 2-1, taklaukset: 13-11

Ihan mielenkiintoista luettavaa on finaalisarjan taklaustilasto. Jokin muuttui siinä vaiheessa, kun petoeläin ahdistettiin nurkkaan. Karvaus nousi ja vastustajan pakkien pehmittäminen alkoi toden teolla. Prosenttikiekosta siirryttiin KJ-kiekkoon? Jossakin haastattelussa Marjamäki totesikin, että onneksi pelitapaan onnistuttiin tekemään muutos kesken finaalisarjan.

Etenkin Juho Keräseltä nähtiin hurjia niittejä ja hänen taistelunsa on yksi tekijöistä, joka käänsi sarjan. Hyvä Kertzzzi :)!
 

Rockarolla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Mielenkiintoinen tilasto on kyllä! Kyllähän sen näkikin, että nyt taklataan, mutta että noin selvällä erolla fyysiseen Tapparaan. Taitaa noistakin yli puolet olla Kertsin toimesta! ;) Menee vähän offariksi, mutta on kyllä hienoa, että meillä on pommikone nimeltä Keränen. Tämäkin kaveri aikaisemmilla kausilla joutunut huonoon valoon käsittämättömien ylilyöntien takia. Tällä kaudella vain puhtaita ja kovia niittejä. Hyvä Kertsi!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös