Käärmeenkieliset tilastot

[Musta Jää]

Tilastothan ovat tunnetusti täydellinen indikaattori pelaajan kyvyistä siihen asti, kunnes joku ryhtyy lukemaan ja tulkitsemaan niitä. Asiahan on niin, että tulos on menneisyyttä, mutta potentiaali tulevaisuutta. Kun taas ensi syksynä vertaillaan uutuudenkiiltäviä joukkueita ja tihrustetaan edelliskauden tehoja, on syytä muistaa, ettei pelaajia ole silloin hankittu tekemään kauden 2001-02 maaleja.

Täällä Jatkoajassa kirjoittajat ovat hardcorefanin tasolla ja seuraavat joukkueensa edesottamuksia paikan päällä, joten analyysejä oman joukkueen pelistä ei rakenneta tilastojen pohjalta. Ajattelin kuitenkin kysellä mielipiteitä tilastojen tulkinnasta.

Plusmiinustilasto on kenties kinkkisin tapaus, mitä kausioppaat sivuillaan kantavat. Onko Mika Niemisen -23 niin iso juttu, puolustus harvemmin kun kaatuu ylimmän hyökkääjän panokseen? Enemmän kuin hänen 43 miinusmaaliaan, ovatko vain 20 plusmaalia sittenkin se huolestumisen arvoinen asia? Onhan Nieminen ollut pettymys hyökkäyspäässä(kin), muttako yhdessä puolustuspelin kanssa liigan huonoimman lukeman arvoinen? Sama pätee puolustajiin. Stanislav Jaseckon tehot eivät lämmitäkään niin paljon, kun omissa on kolissut 38 kertaa. Tähän kun lisätään se, että suuri peliaika hyvässä/huonossa joukkueessa nostaa/laskee arvoa, sopii miettiä vielä toiseen kertaan ennen kuin katsahtaa automaattisesti +/-:seen kysyessään itseltään, osaako sejase pelaaja puolustaa.

Toinen mysteeri on maalivahdin torjuntaprosentti. Nostaako vai laskeeko suuri laukausmäärä sitä? Niklas Bäckström loisti viime kaudella Lappeenrannan rumputulessa, mutta tänä vuonna torjuntaprosentti on Tukholmassa tietääkseni alle 90:n, kun laukausmäärät putosivat roimasti. Kiinnostaisikin tietää, miten Petri Vehanen pärjäisi Tapparan maalilla.

 

[Tepa]

Joo, eipä tilastot kaikkea kerro. Minusta pitkä miinus saldo kertoo, että koko kentällinen ei toimi. Esimerkiksi Niemisen huono saldo on seurausta miehen heikohkosta kunnosta. Mies ei liiku tarpeeksi ja ei enää myöskään pääse tekemään tarpeeksi tuhojaan. Tämä vaikeuttaa myös muun ketjun pelaamista hyökkäyksiin lähtiessä ja irtokiekoista taisteltaessa. Huono +/- voi kertoa puutteesta kentällisesssä. Pieni kokoinen kentällinen voi ottaa jatkuvasti takkiin, koska ei pärjää maalin edustalla. Mutta tosiasia on, että hyökkäys paras puolustus. Vastustaja tekee harvoin maaleja jos pelin saa hyökkäys päähän. Esimerkiksi Raipe on Ilveksessä kohtuu hyvät saldot, vaikka liikettä ei huimasti löydy. Tämä johtuu Raipen hyvästä hyökkäyksen käynnistys kyvystä, jonka seurauksena peli useimmiten pyörii riittävän kaukana Ilves maalista.

Maalivahti osastolla on tilanne sellainen, että kärkijoukkueen maalissa tulee usein aika paljon pahoja vasta hyökkäyksiä ja vähän laukauksia, jonka seurauksena torjunta prosentit huononee helposti paljon. Toisaalta maalivahti saa helposti prosentteja pienellä määrällä torjuntoja. Näkisin kuitenkin, että paljolla laukauksilla pääsee helpommin yli 90 % torjunta prosenttiin. keskitason joukkue, jonaka peli perustuu puolustamiseen on maalivahdin kannalta paras prosenttien suhteen. Laukauksia tulee maalia kohti, mutta ne ei ole parhailta maalinteko sektorilta seurauksena prosentit paranee rutiini torjunnoilla.