eagle kirjoitti:
Niin ja minä olen varma että liigassa tuskin on montaa seuraa joka on iloinen Jypin vieraillessa, kun saa katsella sellaista kahvaamista mitä se jo jäähytilaston perusteella esittää.
Vinkkinä, lukaisepa lävitse viime lauantain Kärpät-JYP -otteluketju. Kärpät on liikkuvan pelityylinsä puolesta mielestäni hyvä "kahvamittari" kenelle tahansa liigajoukkueelle. Eipä tuossa otteluketjussa "JYP kahvaa"-korttia kaivettu esiin...
Illan ottelu oli melko lattea, paitsi Markku Kruusille annetaan kuukauden sytyttäjä -palkinto. Rautakorven päreet kuulemma roihuavat vieläkin. Urpo Helkovaaralta saatua ohjeistusta noudattaen totean kuitenkin, että tuomaritoiminta oli hyvää ja sitä on paljon...oho, se olikin kouluruokalan keittäjän ohjeistus...On varma merkki, että tuomaritoiminta seilaa jossain aluevesien ulkopuolella, kun jopa istumakatsomostakin alkaa kuulua meteliä ja yleisökin syttyy peliin. Kai siitä voi päätellä ainakin sen, ettei Kruus vetänyt tuomioissaan ainakaan kotiin päin.
Ottelutapahtumia ja maalipaikkoja oli harvakseltaan. Tapparalla avauserään yksi läpiajo ja JYPillä kolmanteen erään Virpiön paikka maalin edessä ja muutama "läheltä piti"-tilanne. Wallinheimon torjuntamääristä osa selittyy Tapparan tyylillä iskeä kiekkoa päätyyn/maalille, ja pyrkiä saamaan aloitusvoittojen kautta parempi maalintekopaikka hyökkäysalueelle. Näin tapahtui etenkin viimeisessä erässä. Kaksi ensimmäistä erää olivat keskialueen tukkivaa "hohhoijaa"-kiekkoa, jossa edes Mr. Muscle ei olisi aukaissut.
Tapparan pelityyli on kuin seuraisi VR:n junien menoa - hommat hoidetaan, raiteilla pysytään ja riskejä kartetaan. Ehkäpä luovuuden puute ja riskien minimointi (kiekkoa ei saa menettää keskialueella) on pelaajien taitoja eniten rajoittava piirre. Kun sama kaava toistui riittävän usein, niin se jää minunlaisen tyhmemmänkin katsomovalmentajan päähän. Mutta näistä "havainnoista" kertominen tuskin palvelee kenenkään intressejä...Epäilemättä tuolla pelityylillä päästään playoffsien sallivamman tuomarilinjan ansiosta pitkälle. Pelaajat ovat vahvoja, ja voittavat kulmaväännöt huomattavan usein. Eli varomattomasti hyökkäävälle joukkueelle nämä vaarattomat tilanteet kääntyvät pian vaarallisiksi ylivoimahyökkäyksiksi. Tapparan pelaajista jäi mieleen Kontiola, joka tulee olemaan playoffseissa todella paha pideltävä. Miehen liikkeessä on uutta potkua, ja kun hän vielä vetristyy, niin Ojasen Janne voi siirtyä hyvillä mielin eläkkeelle. Lehto torjui pari pahaa, ja aika paha on mennä nollan torjunutta vahtia haukkumaan. Valitettavasti muuten Tapparasta ei jäänyt mieleen ketään yksilöitä.
JYPistä Lahti parantaa ottelusta toiseen. Vasta 18-vuotias ja pelaa kuin veteraani? Pian JYPin paras aloittaja? Voi kun olisi tuuri kohdallaan ja loukkaantumisia ei sattuisi, niin parin vuoden kuluttua tämä mies on todella korkealla. Wallinheimo - nollapeli ja Tapparan murentaminen rankkareissa. On se äijä, show on päällä mutta hommat hoidetaan siinä ohessa. Lawsonilla on paineita, hermot ovat kireällä ja mailanvarresta pystyy varmaan ottamaan sormenjäljet. Marttisella ei ole hermoja, rankkareissa matala veto längistä sisään. Virtanen malttoi myös odottaa, että Lehto liukuu sivuun. Nosto kilven puolelta oikean tolpan viereen. Nam. Muuten ei ihmeitä mielessä, ottelu oli koko joukkueen voitto. Ei turhia riskejä hyökkäysalueella ja näköjään ottelutaktiikkakin sovitetaan joukkueen mukaan. Mutta niinhän se on, tunne vastustajasi. Tee vastustajalle se, mitä arvioit vastustajan tekevän itsellesi...
Raamatullisista säkeistä eteenpäin. Harvoin pääsee kiittämään yleisöä kannustuksesta, mutta nyt rankkareissa Venäläisen pokka taisi pettää juuri yleisön huutoon? Harvoin näkee noin alistunutta rankkarisuoritusta (se jälkimmäinen)? Mutta kaksi pojoa kotiin, ja matka jatkuu.