JYP kaudella 2023–2024: prosessikausi 2/3

[klongku]

En tarkoittanut Seppäsen tätä keksineen, vaan saaneen päähänsä tuon olevan the juttu.

Näinhän hän sanoi haastattelussa mitä tuohon kirjoitit. En välttämättä älynnyt kuulemaani, ehkä ymmärrän luetun. Ei tarvitse välttämättä alkaa vittuilemaan, että kuvittelen Seppäsen kehittävän tätä pelitapaa itsekseen. Olenko näin jossain maininnut? En edes usko Seppäsen konkreettisesti tekevän mitään opettamiseen, tuskin vetää hokkareita jalkaan tai tulee minkään joukkueen treeneihin ohjaamaan.

Kaunis ajatus, vaatii vähän vaan peliälyä. Jotta pystytään sopeutumaan erilaisiin pelitapoihin tuo voi olla jopa joillekin helpompaa opetella Seppäsen siunaamalla tavalla, jotka omaavat tiettynlaisia hahmotushäiriöitä, mutta ovat muuten peliälykkäitä. Tiedän jotain pelureita, jotka eivät hahmota fläpille piirrettynä yhtään mitään, mutta jäällä tajuavat heti homman juonen. Toki näistä pelinomaisista harjoitteista mulla ei tietenkään ole hajua millaisia ne voivat olla, saati millaiset siellä voivat olla tavoitteet.


Kaipaisin esimerkkiä joukkueesta kellä ei ole materiaalietua muihin nähden nimenomaan tuosta pelitavasta, joka olisi oikeasti voittavaa.

Ja tuota pelitapaa on nähty höntsäkiekkosaa sekä junnujen peleissä jo viime vuosituhannella missä pelaajat vaihtavat paikkoja. En ymmärrä mitä mullistavaa tuossa muka keksittäisiin. Olen nyt siinä käsityksessä, että Seppäsen mainittua tuo yhden termin tää koko homma lähti laukalle ja koska minäkin olen pihalla kuin lumi-ukko takerruin tuohon yhteen yhdyssanaan.

KalPa. KalPa pelaa todella kauniisti tätä kiekkoa, mistä Seppänen puhuu. Siellä kiekko ja mies liikkuu hyökkäysalueella.

 

[peterra]

Kaipaisin esimerkkiä joukkueesta kellä ei ole materiaalietua muihin nähden nimenomaan tuosta pelitavasta, joka olisi oikeasti voittavaa.

Jukurit.

 

[Hieroja]

KalPa. KalPa pelaa todella kauniisti tätä kiekkoa, mistä Seppänen puhuu. Siellä kiekko ja mies liikkuu hyökkäysalueella.

Aivan, taisin tuolla junnujen ketjussa mainita Pekka Virran palauttelut.
Käykää nyt joku pelitapa-guru kattomassa joku A-junnujen peli ja kertokaa olenko ihan väärässä. Ja tosiaan oon nyt vähän kääntänyt kelkkani, tuskin liigassa ihan samantyyliin on tarkoitus pelata. Kolmen vuoden aikaikkunan Seppänen antoi milloin siten aletaan pelaamaan, niin eiköhän tuota ole tarkoitus vaiheittain kokeilla liigassa eri tavoilla seuraavien vuosien aikana..

 

[Hieroja]

Jukurit.

Kiitos! Tämä selvensi erittäin paljon, heti syttyi himmeä lamppu vintillä. Ei mikään halogeeni, mutta semmonen himmeä 20 wattinen.

 

[klongku]

Aivan, taisin tuolla junnujen ketjussa mainita Pekka Virran palauttelut.
Käykää nyt joku pelitapa-guru kattomassa joku A-junnujen peli ja kertokaa olenko ihan väärässä. Ja tosiaan oon nyt vähän kääntänyt kelkkani, tuskin liigassa ihan samantyyliin on tarkoitus pelata. Kolmen vuoden aikaikkunan Seppänen antoi milloin siten aletaan pelaamaan, niin eiköhän tuota ole tarkoitus vaiheittain kokeilla liigassa eri tavoilla seuraavien vuosien aikana..

Joo ja tokihan Pekka Virta on se kuka ton pelityylin Kalpaan toi, eikä miettinen, mutta miettinen kyllä sai iskettyä kalpaan sen omasta mielestä tosi hyvin, ”heikommalla” joukkueella.

 

[peterra]

En vastaa @Hieroja enkä nyt varsinaisesti kommentoi tässä JYPin prosessia, mutta näin yleisenä huomiona organisaatioista voisi sanoa sen, että Suomessa yleisesti on ihan kollektiivinen pelitavasta puhumisen kulttuuri. Jos karkeasti asettelee tätä ääripäästä toiseen niin Suomessa huomio keskittyy julkisesti huomattavan paljon itse peliin, pelin johtajiin sekä pelin ympärillä pyöriviin henkilöihin. Vastaavasti Jenkeissä - ja täten myös NHL:ssä - on voimakas yksilöä korostava kulttuuri, joka puolestaan näkyy siinä, miten heillä puhutaan supertähdistä ja yksilöistä.

Suomen vahvuus on tässä 2000-luvulla - ja jopa ennen sitä - lähes aina syntynyt maajoukkueessa enemmän ja vähemmän yhteistyöstä. Meillä ei pienenä maana ole ollut juurikaan niitä huippuyksilöitä, koska se on matematiikkaa suhteessa muihin. Euroopan muilla noteerattavilla sarjoilla on erilainen määrä pelaajia, joista ammentaa ja erilainen potentiaali tässäkin suhteessa puhumattakaan taloudellisista asioista.

Koska Suomessa on tämä kulttuuri niin yksittäisen organisaation syyttäminen on aina hieman lyhytnäköistä. Samanlaista keskustelua pelitavan ympärillä käydään jokaisen joukkueen faniryhmissä ja muissa sidosryhmissä. Se, mikä tai kuka on oikeasti yksilökeskeinen valmentaja, joka saa pelaajat pelaamaan parasta mahdollista jääkiekkoa, on aina enemmän ja vähemmän subjektiivisen kokemuksen asia. Valmentajatkin puhuvat mielellään yksilöllisistä linjoista ja yksilöiden kehittämisestä, mutta arjessa tämä on aika kaukana siitä leipätyöstä, jota tehdään. Valmentaja on kuitenkin lopulta aika samanlainen kuin kuka tahansa johtaja: hän johtaa ja ohjaa omalla persoonallaan. Joissakin yhteisöissä toimii toisenlainen persoona, joissakin toisenlainen. Myös tilanteet tuovat vaihtelua: joissakin tilanteissa joku on parempi ja joku toinen huonompi.

Jos kuitenkin katsotaan tästä näkövinkkelistä ns. tasonsa vakiintuneita organisaatioita Suomessa niin voidaan tehdä erilaisia jakoja.

Tappara & Ilves ovat viimeiset vuodet olleet Liigan supertähdet. Kummallakin tamperelaisella on kuitenkin ylivoimainen etu, joka on täysin valmentajista riippumaton. Pirkanmaa on jättimäinen talousalue, jolla on vielä muuttovoittoa vuodesta toiseen. Sen lisäksi on saatu luotua olosuhteet, jotka kiinnostavat pelaajia kansainvälisestikin. Tamperelaisilla on siis täysin epäreilu etu suhteessa kaikkiin muihin, jonka seurauksena täällä onnistuu moni asia, joista muut voivat vain haaveilla.

HIFK ja Kärpät ovat samanlaisessa tilanteessa kuin Tampere, sillä niillä on suhteessa alueeseensa ylivoimainen kilpailuetu sekä taloudellinen puskuri takanaan. Kärpät käytännössä kerää junioritoiminnan yhden katon alle melkein Pohjois-Ruotsia myöden. Siinä on monopoli, jollaista ei voi muualla edes haaveilla.

Lukko ja JYP ovat pitkään kuuluneet haastajien sarjaan, joskin eri syistä. Lukolla on aina taustallaan rahoitus, mutta sillä on haittanaan pieni kaupunki ja talousalue. Heidän on vaikea houkutella pelaajia rahalla, kun kaupunki ei vedä. Lukko on pitänyt tasonsa, vaikkakin sen taso voi heittelehtiä. JYPillä puolestaan on taustanaan vahva talousalue, mutta sillä ei ole puolellaan rahaa eikä se ole viime vuosina onnistunut enää olemaan JYP siinä, että se keräisi luokseen merkittäviä pelaajavirtoja muualta. Holtari haukuttiin aikanaan JYPissä, mutta niin hän vain onnistui keräämään JYPiin toistuvasti parhaita pelaajia muilta kehittymään.

KalPa ja Jukurit ovat viime vuosina onnistuneet tekemään suhteellisen tasaista työtä melko vaatimattomilla resursseilla. KalPa on luottanut omaan identiteettiinsä vuosien ajan; se ei ole kovassakaan paineessa juuri antanut potkuja valmentajilleen ja se on ajanut härkäpäisesti omaa peliään eteenpäin. Kuopiossa on Itä-Suomen ainoat taloudelliset varat, mutta suhteessa muihin ne rahat ovat kuitenkin aika vähäiset. KalPa on onnistunut erityisesti hankkimaan pelaajia, jotka eivät mahtuneet pelaamaan isossa roolissa sellaisissa joukkueissa kuten Tappara & Ilves, mutta Savon sydämessä ovat kovaakin kovempia. Jukurit taas maksoi jonkinlaista kunniavelkaansa pois Risto Dufvalle, mutta todelliset teot alkoivat siitä, kun Olli Jokinen alkoi valmentamaan Jukureita. Jokinen ei ole mikään perinteinen pelitavan nero, mutta hän on selvästi ja oikeasti yksilölähtöinen valmentaja. Nuoret pelaajat samaistuvat Jokiseen ja pelaavat tälle, koska hänellä on niin mittava pelaajaura takanaan.

Tässä on nyt mainittuna kahdeksan joukkuetta, mutta menestymistä tai tasaista suorittamista näissä kaikissa on jossakin määrin ohjannut luottamus prosessiin ja tehtyihin valintoihin. JYP on edelleen mukana listalla vanhoilla näytöillä, mutta JYP on tuntunut etsivän jo pitkään jonkinlaista hokkuspokkus-temppua, jolla se pääsisi nopeasti takaisin aikaisemmalle tasolleen. Yksi huomattava seikka JYPissä suhteessa kaikkiin muihin listalla on se, että JYP on vaihtanut valmentajia kuin housujaan. Jos lähdetään Virtasen ajasta eteenpäin:

Merikivi -> potkut.
Dufva tilalle -> ei jatkosopimusta.
Tirkkonen -> potkut.
Ahvenjärvi tilalle ja Ahvenjärvelle yhden kauden jälkeen potkut (sopimusta ei jatkettu, mutta ei kyllä annettu koronasekoilun aikaan oikein mahdollisuutta näyttääkään Jukalle).
Rautakorpi tilalle -> potkut.

Tässä on käytännössä ollut neljän vuoden aikana JYPissä valmentajia 5. Se on auttamatta aivan liian iso määrä tällaiselle organisaatiolle. Jokaisen potkukierroksen jälkeen seuraavan valmentajan on ollut entistä vaikeampaa operoida JYPissä.

Pitkäjänteisyys JYPiltä näyttää puuttuvan. Ilman pitkäjänteisyyttä ei voi keskikokoinen organisaatio vuolla Liigassa yhtään mitään. Valmennusfilosofiaa on näissäkin valmentajissa jokaiseen lähtöön ja persooniakin on jokaiseen tilanteeseen. Jos ei ole malttia niin kaikki esimerkit Liigassa alleviivaavat, ettei mikään kaunis visio tule siinä auttamaan.

 

[Jágrmeister]

Hurjaa on meno ja toivottavasti tämän päivän jälkeen alkaa jo vähän rauhoittumaan. Aktiivisesti olen tätä potkujen jälkeistä aikaa kerennyt tässä seurailemaan, eikä varmaan ole mitään uutta välttämättä tarjota mitä ei olisi tavalla tai toisella jo sanottu, mutta pakko se on päästä purkamaan omia ajatuksia.

Aloitetaan vaikka siitä, että ensimmäistä kertaa on aidosti joutunut miettimään sitä kiinnostaako jyppiä enää edes kannattaa.
Pitkäjänteisyyttä ei riitä mihinkään, arvomaailmasta ei ota mitään selkoa, tiedottaminen on jotain aivan karseaa ja kyllä jyp kovasti tekee nyt töitä sen eteen, että siitä ei edes halua seurana pitää.
Ja uskon vahvasti yhteistyökumppanien miettivän samoja asioita, monet yritykset nykypäivänä ovat kuitenkin tarkkoja siitä minkälaiseen toimintaan heidät yhdistetään. Seuraavaksi päästään pelaajiin, voisin kuvitella siellä useamman pelaajan jolla on vahva "jyppisydän" nyt miettivän mielessään, että kuinka vahva se onkaan ja tällekkö nyt haluan kaikkeni kentällä antaa.

Kun Rautakorpi palkattiin olin sitä mieltä, että nyt luultavasti saatiin ihminen taloon jolla on rohkeutta ja tietämystä korjata laajemminkin asioita jypin sisällä kuin vain pelillisesti. Mestaruuteen en välttämättä Rautakorven johdolla uskonut, mutta perustan hän olisi sille voinut rakentaa.Viime kausi oli tuloksellisesti pettymys, mutta itselle oli muodostunut muutamalta edelliseltä vuodelta sellainen kuva seuran tilanteesta, että korjattavaa riittää ja mitään pikavoittoa ei välttämättä ole luvassa.

Olen itse sitä mieltä, että tulokset tällä kaudella oli ihan riittäviä kokoonpanon tasoon nähden. Kova hyökkäyksen kärki , paperilla erinomainen puolustus ja hyvä maalivahti, niitä ei käy kiistäminen. Sitten päästään niihin ongelmiin, Veken joukkueelle tyypillinen epätasapaino, sentteriosaston riittämättömyys ja siellä pohjalla se kuitenkin jo häviämään tottunut runko. Häviämään tottumisesta oltiin jo itseasiassa hieman pääsemässä pois, jyp onnistui kuitenkin huonollakin pelillä voittamaan pelejä ja joskus sitä muistaakseni pidettiin jopa hyvän joukkueen merkkinä.
Nyt jos tämän hetkisiä tuloksia katsoo niin voisi melkein jopa kysyä, että ottiko Rautakorpi kuitenkin koonpanosta irti miltei sen mitä irti oli saatavissa.

En väitä Jukan tehneen täydellistä työtä, mutta hänellä sentään oli takanaan jonkinlaista historiaa siitä, että hän jotain osaa myös tehdä oikein.
Tällä hetkellä vaikuttaa enemmän siltä, että nyt on paljon ideoita, mutta itsellä ei ole kauheata luottoa siihen, että organisaatiossa on ihmisiä jotka osaisivat niitä toteuttaa. Itse ottaisin mielummin kannattamani joukkueeni lempinimeksi jonkun täällä lanseeraamaan mini-tapparan kun ison budjetin saipan.

Tämä oli omalta osalta tällainen pelin avaus, pahoittelen mikäli jutut vähän rönsyili näin alkuun.

 

[Ciccarelli]

Ensinnäkin tervetuloa palstalle @Jágrmeister Ei voi ainakaan gloryhunteriksi haukkua kun tähän tilanteeseen tulee paikalle.

Olen itse sitä mieltä, että tulokset tällä kaudella oli ihan riittäviä kokoonpanon tasoon nähden. Kova hyökkäyksen kärki , paperilla erinomainen puolustus ja hyvä maalivahti, niitä ei käy kiistäminen. Sitten päästään niihin ongelmiin, Veken joukkueelle tyypillinen epätasapaino, sentteriosaston riittämättömyys ja siellä pohjalla se kuitenkin jo häviämään tottunut runko. Häviämään tottumisesta oltiin jo itseasiassa hieman pääsemässä pois, jyp onnistui kuitenkin huonollakin pelillä voittamaan pelejä ja joskus sitä muistaakseni pidettiin jopa hyvän joukkueen merkkinä.
Nyt jos tämän hetkisiä tuloksia katsoo niin voisi melkein jopa kysyä, että ottiko Rautakorpi kuitenkin koonpanosta irti miltei sen mitä irti oli saatavissa.

En väitä Jukan tehneen täydellistä työtä, mutta hänellä sentään oli takanaan jonkinlaista historiaa siitä, että hän jotain osaa myös tehdä oikein.
Tällä hetkellä vaikuttaa enemmän siltä, että nyt on paljon ideoita, mutta itsellä ei ole kauheata luottoa siihen, että organisaatiossa on ihmisiä jotka osaisivat niitä toteuttaa. Itse ottaisin mielummin kannattamani joukkueeni lempinimeksi jonkun täällä lanseeraamaan mini-tapparan kun ison budjetin saipan.

Tämä oli omalta osalta tällainen pelin avaus, pahoittelen mikäli jutut vähän rönsyili näin alkuun.

Lainatuista kohdista samaa mieltä. Nyt olisi ollut ensiarvoisen tärkeää oppia voittamaan. Nyt meneillä oleva kierre kasvattaa vain häviämisen kulttuuria. Aivan kuten 2020-21 ja 2021-22.

 

[JypFabu]

On kaunis ajatus, että juuri pelitavasta tai peli-identiteetistä on tällainen visio ja siitä löytyy vielä esimerkkejä jonkun toisen toteuttamana. Peli-identiteetti ja pelitapa ovat kuitenkin sellaisia asioita, joihin organisaation yksilöt kasvavat hitaasti ja varmasti - samoin kuin voittamiseen.

Kirjoittamasi ydin on mielestäni juuri tässä. Toki, se identiteetti sisältää myös ulkopelilliset asiat, kuten historian, paikallisen kulttuurin jne.

Oikeastaan juuri tässä itse näen, miksi tähän on tultu. Koskaan milloinkaan ei voi siirtää toisella toimivaa itselle, ilman, että se tangenteeraa kulttuuriin mihin sitä tuodaan. Ne asiat mitkä toimii ja rulettaa tampesterissä ei toimi ja ruleta Jyväskylässä, tai ne, mitkä toimii Porissa, Lappeenrannassa, Turussa jne.

Siihenhän tässä myös osin törmättiin, toisenlaiseen kulttuuriin ja niiden sovittamattomuuteen keskenään.

Ja kuten viimeinen lauseesi minusta hienosti kiteyttää, sitä tekemään meillä on yksi johtotähti, onneksi, joka on jo kertaalleen sen osoittanut mahdolliseksi. Tässä kohdassa sitten seurataan tuota polkua, uskoen siihen, että niin yksilöt kuin seurakulttuuri oppii tuosta imemään oleellisen, ettei taas käy niin, että kun Seppälä haluaa himpun elää omaa elämää, niin perijöillä ei ole mitään käsitystä kuinka masiinaa huolletaan, tai miten se edes pelaa.

Minä lainasin nyt vaan tämän ja tätä koskien kirjoitin. mutta luen ajatuksella kaiken muunkin ja kun paremmin saan aikaa kommentoin siihen minkä sen arvoiseksi kumpaakin meistä rikastamaan näen. Kiitos jo kuitenkin tässä, moista kirjoittamista on ilo lukea ja ajatella.

 

[Palokan Keisari]

Löysin. Tässä podcastissa Tuomas Heikkilä kertoo, että on kuullut talvella 2022, että Hämäläinen on JYPin uusi päävalmentaja. Mainittakoon, että itse en ole uskonut missään vaiheessa tähän huhuun.

Lopettakaa nyt tämä Hämäläisen päävalmentajahöpötys. Ei ole tullut, ei ole ollut, eikä tule olemaan. Palkattiin tänne apuvalmentajaksi ja Rautakorpi ei kelpuuttanut tiimiinsä, joten siirrettiin junnuihin.

 

[JTM]

Lopettakaa nyt tämä Hämäläisen päävalmentajahöpötys. Ei ole tullut, ei ole ollut, eikä tule olemaan. Palkattiin tänne apuvalmentajaksi ja Rautakorpi ei kelpuuttanut tiimiinsä, joten siirrettiin junnuihin.

Toivottavasti tuo pitää ainakin paikkaansa, että ei tule olemaan :D

 

[Jágrmeister]

Kirjoittamasi ydin on mielestäni juuri tässä. Toki, se identiteetti sisältää myös ulkopelilliset asiat, kuten historian, paikallisen kulttuurin jne.

Oikeastaan juuri tässä itse näen, miksi tähän on tultu. Koskaan milloinkaan ei voi siirtää toisella toimivaa itselle, ilman, että se tangenteeraa kulttuuriin mihin sitä tuodaan. Ne asiat mitkä toimii ja rulettaa tampesterissä ei toimi ja ruleta Jyväskylässä, tai ne, mitkä toimii Porissa, Lappeenrannassa, Turussa jne.

Siihenhän tässä myös osin törmättiin, toisenlaiseen kulttuuriin ja niiden sovittamattomuuteen keskenään.

Ja kuten viimeinen lauseesi minusta hienosti kiteyttää, sitä tekemään meillä on yksi johtotähti, onneksi, joka on jo kertaalleen sen osoittanut mahdolliseksi. Tässä kohdassa sitten seurataan tuota polkua, uskoen siihen, että niin yksilöt kuin seurakulttuuri oppii tuosta imemään oleellisen, ettei taas käy niin, että kun Seppälä haluaa himpun elää omaa elämää, niin perijöillä ei ole mitään käsitystä kuinka masiinaa huolletaan, tai miten se edes pelaa.

Seppäsen ansioita ei käy kiistäminen, mutta kyllä hän nyt on itselleen kovin vaikeaksi onnistumisen tehnyt.
Jyp ei tällä hetkellä varmasti ole ykkösvaihtoehto kenellekään ja jos joku muu tarjoaa saman summan rahaa niin pelaaja tai valmentaja ei tule jyppiä valitsemaan. Kaikki tämä kolmen viikon aikana tapahtunut toiminta jää vielä lisäksi kummittelemaan niiden ihmisten mieliin jotka nyt ovat organisaatiossa töissä.

Jypin tulevaisuuden pelitavasta ja identiteetistä itselläni ei ole kauheen vakuuttunut fiilis. Joka haastattelussa se hieman muuttuu, edellisiä sanomisia korjaillaan ja nyt jypin onneksi Usan u-20 pelasi omanlaistaan kiekkoa niin voitiin sitä käyttää esimerkkinä. Luultavasti jos ennen kisoja oltaisiin kysytty, niin se olisi eronnut ihan täysin Usan pelitavasta.
Ei tunnu siltä, että tämä visio olisin ihan kristalliin kirkkaana edes siellä Seppäsen tai Viitasen mielessä, niin vaikea sitä voi olla koko organisaation läpi myydä.

Aika näyttää onko parempi ottaa ympärilleen jees-miehiä vai hankkiutua eroon kyseenalaistavista vastarannankiiskeistä. Kaikki me tietysti toivotaan, että Seppänen onnistuu ja nämä kaikki olivat vain kasvukipuja matkalla kohti uutta. Sen verran kivinen on nyt oma tie, että tässä kohtaa ei välttämättä sama tekemisen taso riitä kuin 2007.

 

[JypFabu]

Seppäsen ansioita ei käy kiistäminen, mutta kyllä hän nyt on itselleen kovin vaikeaksi onnistumisen tehnyt.
Jyp ei tällä hetkellä varmasti ole ykkösvaihtoehto kenellekään ja jos joku muu tarjoaa saman summan rahaa niin pelaaja tai valmentaja ei tule jyppiä valitsemaan. Kaikki tämä kolmen viikon aikana tapahtunut toiminta jää vielä lisäksi kummittelemaan niiden ihmisten mieliin jotka nyt ovat organisaatiossa töissä.

Jypin tulevaisuuden pelitavasta ja identiteetistä itselläni ei ole kauheen vakuuttunut fiilis. Joka haastattelussa se hieman muuttuu, edellisiä sanomisia korjaillaan ja nyt jypin onneksi Usan u-20 pelasi omanlaistaan kiekkoa niin voitiin sitä käyttää esimerkkinä. Luultavasti jos ennen kisoja oltaisiin kysytty, niin se olisi eronnut ihan täysin Usan pelitavasta.
Ei tunnu siltä, että tämä visio olisin ihan kristalliin kirkkaana edes siellä Seppäsen tai Viitasen mielessä, niin vaikea sitä voi olla koko organisaation läpi myydä.

Aika näyttää onko parempi ottaa ympärilleen jees-miehiä vai hankkiutua eroon kyseenalaistavista vastarannankiiskeistä. Kaikki me tietysti toivotaan, että Seppänen onnistuu ja nämä kaikki olivat vain kasvukipuja matkalla kohti uutta. Sen verran kivinen on nyt oma tie, että tässä kohtaa ei välttämättä sama tekemisen taso riitä kuin 2007.

Juu, Seppänen voi tietenkin kysellä itseltään, että kuka meille helppoa lupasi.

Ihmisten muutosvastarinta on tietenkin luonnollinen ihmisen taipumus, kuten turvallisuus hakuisuuskin, silti mä en voi välttyä ajattelemasta samanlaisuutta tässä vastarinnassa, kun puhutaan pelin evoluutiosta, minkä näin jossain viime vuosisadan alun taitteessa kuvatussa filmin pätkässä "kun banaanit saapuivat Pariisiin", jossa tietenkin oli resupekkaisesti puettu kymmenvuotias äitinsä kanssa kuvattuna kadun kulmassa, jossa äippä ensin tarjosi banaania ja poika kieltäytyi, äiti maanitteli ja poika kieltäytyi, kunnes äiti hermostui, tarttui raivelista kiinni ja työnsi väkivalloin pojalle banaania suuhun ja poika rimpuili vastaan minkä pystyi naama ns. norsun vitulla, kunnes koki maun, ilme muuttui ja sitten hotki banaania samalla innolla kuin viidakon serkut bonobot, nuo ihmistä fiksummat.

Peli kehittyy siinä missä muutkin asiat tässä maailmassa, eikä niitä muitakaan asioita välttämättä uudestaan keksitä, vaan kehitetään paremmin vastaamaan tarvetta. Tuosta tasan koko hommassa on kyse. Se muuttaa harjoitteiden painopisteitä pelaajan kehitysvaiheessa, joitain korostaa entisestään, mutta ihan kaikki nykyiset siellä edelleen on ja olla pitääkin. Lopulta se muutos ei niin kaksinen ole, jotta siitä kannattaisi älämölöä kenenkään nostaa, tuo vaan uusia asioita valmennukselle jotka pelaajia kehittää ja uusia taktisia variaatioita valmennukselle joka niillä pelaajilla kilpailee.

Muistan itse kuinka mullistava uudistus pelille oli käppyrälapa ja niin se oli vaarallinen kehittymisen este, ettei me saatu junnupeleissä aluksi edes sellaisilla pelata, kun kuulemma käppyrällä ei opi oikeita teknisiä käsittelyjä, vaan saa halvalla sen mikä ennen piti suoralla lavalla treenata. Ei siis ollut kovin iso "muutos", mutta kyllä se vastustusta aiheutti, joka nyt katsoen pakosti hymyilyttää.

Voi olla, ettei Seppänen sitä ihan tarkoittanut, että pelattaisiin kuin USA, vaan sitä, millaisia puutteita nykypelin vaateisiin on Suomalaisessa junnupolussa ja ihan heti tulee silmille luistelutaito. Suomessa vissiin junnupolussa ryhdytään pelaajia ruuvaamaan liian aikaisin taktiseen muottiin, mene ja tiedä, mutta kisoja kun katsoo se pistää ensimmäisenä silmään, että ero on luistelutaidossa ja tekniikassa. Silti, siinä kuuluisassa paikattomassa liike korostuu entisestään, kun pelin vastuu sitä yksilöltä enemmän vaatii, toki sen luistelutaidon lisäksi se edellyttää pelaajien olevan täysverisiä urheilijoita kaikessa.

Tässä kun on vuosikausia koko organisaation tasolla myyty pelkkää sutta ja sekundaa, niin miksi priima olisi sen vaikeampaa organisaatiolle myydä?

Kaikessa kehitystyössä minun käsittääkseni arvokkainta on sparraajat, jees miehistä ei sinänsä ole mitään apua, kun etsitään ratkaisuja ongelmiin, siinä vaan pitää osata olla tarkkana, ettei opponoijista muodostu oppositiota, koska se on suunnilleen sama, kuin vessan vetäisi.

 

[Jágrmeister]

Juu, Seppänen voi tietenkin kysellä itseltään, että kuka meille helppoa lupasi.

Ihmisten muutosvastarinta on tietenkin luonnollinen ihmisen taipumus, kuten turvallisuus hakuisuuskin, silti mä en voi välttyä ajattelemasta samanlaisuutta tässä vastarinnassa, kun puhutaan pelin evoluutiosta, minkä näin jossain viime vuosisadan alun taitteessa kuvatussa filmin pätkässä "kun banaanit saapuivat Pariisiin", jossa tietenkin oli resupekkaisesti puettu kymmenvuotias äitinsä kanssa kuvattuna kadun kulmassa, jossa äippä ensin tarjosi banaania ja poika kieltäytyi, äiti maanitteli ja poika kieltäytyi, kunnes äiti hermostui, tarttui raivelista kiinni ja työnsi väkivalloin pojalle banaania suuhun ja poika rimpuili vastaan minkä pystyi naama ns. norsun vitulla, kunnes koki maun, ilme muuttui ja sitten hotki banaania samalla innolla kuin viidakon serkut bonobot, nuo ihmistä fiksummat.

Peli kehittyy siinä missä muutkin asiat tässä maailmassa, eikä niitä muitakaan asioita välttämättä uudestaan keksitä, vaan kehitetään paremmin vastaamaan tarvetta. Tuosta tasan koko hommassa on kyse. Se muuttaa harjoitteiden painopisteitä pelaajan kehitysvaiheessa, joitain korostaa entisestään, mutta ihan kaikki nykyiset siellä edelleen on ja olla pitääkin. Lopulta se muutos ei niin kaksinen ole, jotta siitä kannattaisi älämölöä kenenkään nostaa, tuo vaan uusia asioita valmennukselle jotka pelaajia kehittää ja uusia taktisia variaatioita valmennukselle joka niillä pelaajilla kilpailee.

Muistan itse kuinka mullistava uudistus pelille oli käppyrälapa ja niin se oli vaarallinen kehittymisen este, ettei me saatu junnupeleissä aluksi edes sellaisilla pelata, kun kuulemma käppyrällä ei opi oikeita teknisiä käsittelyjä, vaan saa halvalla sen mikä ennen piti suoralla lavalla treenata. Ei siis ollut kovin iso "muutos", mutta kyllä se vastustusta aiheutti, joka nyt katsoen pakosti hymyilyttää.

Voi olla, ettei Seppänen sitä ihan tarkoittanut, että pelattaisiin kuin USA, vaan sitä, millaisia puutteita nykypelin vaateisiin on Suomalaisessa junnupolussa ja ihan heti tulee silmille luistelutaito. Suomessa vissiin junnupolussa ryhdytään pelaajia ruuvaamaan liian aikaisin taktiseen muottiin, mene ja tiedä, mutta kisoja kun katsoo se pistää ensimmäisenä silmään, että ero on luistelutaidossa ja tekniikassa. Silti, siinä kuuluisassa paikattomassa liike korostuu entisestään, kun pelin vastuu sitä yksilöltä enemmän vaatii, toki sen luistelutaidon lisäksi se edellyttää pelaajien olevan täysverisiä urheilijoita kaikessa.

Tässä kun on vuosikausia koko organisaation tasolla myyty pelkkää sutta ja sekundaa, niin miksi priima olisi sen vaikeampaa organisaatiolle myydä?

Kaikessa kehitystyössä minun käsittääkseni arvokkainta on sparraajat, jees miehistä ei sinänsä ole mitään apua, kun etsitään ratkaisuja ongelmiin, siinä vaan pitää osata olla tarkkana, ettei opponoijista muodostu oppositiota, koska se on suunnilleen sama, kuin

Hyviä pointteja ja niinhän se menee, että joku maa aina väliaikaisesti nousee juniorituotannossa muiden edelle, niitä oppeja muut sitten kopioivat ja taas joku keksii jotain uutta. Isoilla mailla ja ison alueen seuroilla tottakai on etuna suurempi massa mistä valita ne parhaat.
Joten pienet joutuvat siinä kilpailussa pärjätäkseen painamaan enemmän duunia ja pyrkimään olemaan edellä.


Tämän Seppäsen idean ymmärrän täysin, mutta kun nyt on fiilis että tämä Seppäsen ohjeistama "banaanilaiva" on lyhyellä matkalla ajanut karille useamman kerran ja ehkä siinä matkan varrella unohdettiin jo mitä hedelmiä oltiinkaan tuomassa kun ruumassa olikin myös muutama laatikko durianhedelmiä ja muutama appelsiineja. Lopuksi keksitään väittää, että nämä ovat yksi ja sama hedelmä. Ehkä siihen myös sitten itse uskotaan?

Jypin toiminta ei kokonaisuutena näyttäydy niin vakuuttavalta, että tälläisiä juttuja helpolla ostaa. Toimistollahan tätä pelipaikattomuutta toteutetaan jo, paikat vaihtuu hyvää tahtia ja en tiedä onko esimerkiksi Korpela tällä hetkellä siirrettynä kioskipuolelle selvittämään makkaratilauksia kun miehestä ei mitään ole kuulunut. Muutosvastarintaa tosiaan on aina, mutta yhtä lailla kuulee lausetta, ei muuten toimi täällä. Jos jypissä aina vaihtuu aina ainoastaan yhdellä pallilla ihminen, niin kyllä se pistää miettimään kumpaa tapaa jypissä oikeasti suositaan.

Ehkä tässä vaan tehdään nyt asioita niin eri tavalla, että sen käyrän lavan lisäksi se on keksitty kiinnittää salibandymailan varteen ja rullata erkkaa koko mailan mitalta.

 

[JypFabu]

Tämän Seppäsen idean ymmärrän täysin, mutta kun nyt on fiilis että tämä Seppäsen ohjeistama "banaanilaiva" on lyhyellä matkalla ajanut karille useamman kerran ja ehkä siinä matkan varrella unohdettiin jo mitä hedelmiä oltiinkaan tuomassa kun ruumassa olikin myös muutama laatikko durianhedelmiä ja muutama appelsiineja. Lopuksi keksitään väittää, että nämä ovat yksi ja sama hedelmä. Ehkä siihen myös sitten itse uskotaan?

Ehkä se auttaa hiukan sisäistämään asiaa, kun muistaa, ettei se Seppänen ole päässyt omine visioineen päsmäämään kuin vasta hetken verran lopulta. Eli käsky tai päätösvaltaa ei ole pitänyt vasta kuin vuoden verran ja siihenkin saatiin hänen ylitseen vielä paikalle valmennus, jota hän ei itse olisi koskaan valinnut.

Uskoo sitten tai ei, mutta kaiketi se on Seppäsellekin annettava tässä kohtaa aikaa todistaa kartalla olonsa, jos siellä on vielä ruuma täynnä litsejä ja muita epäilyttäviä eksoottisia, jotka on mereen kipattava painolastina. Seppänen kun on sitä kipparin tointa kovin vähän tähän alkuun nauttinut. Jos menee reisille, niin onhan tuo luvannut meriselityksen, eli kantaa vastuun.

Vaan katsellaan mikä on suunta, vai killutaanko edelleen tukevasti karilla pääsemättä mihinkään.

 

[Tepi#45]

Jarkko Malinen jatkaa JYPissä kauden loppuun.

Linkki: https://www.instagram.com/p/C17J6OuqZkH/?igsh=MWx6Z29idmVmcjEzeg==

 

[Western]

Poispotkittua valmennusta arvostaneena ja sivusta seuranneena pakko todeta, että Jyp näytti potkuihin asti ajoittain jopa ”pelottavan” hyvältä. Vaikka ajoittain kone yskähtelikin, kuten prosessiin kuuluu. Jopa salaa toivoin Jypin menevän kauden viimeiseen matsiin Tapparaa vastaan. (Ja Jukalle olisin suonut kruunun, siksi monesti hän joutui ottamaan finaaleissa pataan mm. Kärpiltä.) Jukan johtamana Jypillä oli sopiva pelitapa ja -kuri sekä tehokkaat kärkiäijät.

Potkujen jälkeen olen katsonut joka ikisen JYP-pelin tarkasti. Eipä ole tuntunut juurikaan siltä, että Jyp voisi voittaa. Joku arvovaltakiistahan siellä on täytynyt syntyä valmennuksen ja johdon välille, muuten potkuja ei voi käsittää. Ammattimaisessa organisaatiossa metsä olisi nähty puilta, eikä potkuja olisi siltikään tarvinnut antaa.

Itseäni ei ole yllättänyt joukkueen voitottomuus potkujen jälkeen. Perusteluna pätee edelleen se, minkä kirjoitin tulosveikkausketjuun potkujen jälkeisen matsiin. Tai ei pitäisi päteä enää perjantain matsiin, mikäli Heiskasessa on yhtään tekijämiestä. Hifk-matsi onkin Jypin kuolemanottelu tälle kaudelle. Jo nyt 6 pistettä sääleihin vaikuttaa mahdottomalta kurottavaksi, kun välissä on monta joukkuetta. Mm. kevään komeetta HPK Mason johdolla. Loppuu Heiskaseltakin selitykset, jos ei perjantaina tule kolmea pistettä. Nythän on ollut lähes viikko aikaa ajaa enemmän sisään sitä voittavaa jääkiekkoa, mistä hän on kertonut nähneensä elementtejä jo tappioputkessa. Ja joukkue vahvuuksineen ja heikkouksineen on hänelle kaudelta jo tuttu, ei pitäisi olla kyse mistään täysin ulkopuolelta tulevan valmentajan opetteluvaiheesta.

Jos ei tule voittoa, herää pakosta kysymys, pelaako joukkue hänelle.

 

[JypFabu]

Jukan johtamana Jypillä oli sopiva pelitapa ja -kuri sekä tehokkaat kärkiäijät.

Tehokkaat kärkiäijät toki, vaan pelitapa oli vastustajille sopiva. Ehkä siksi kirjoititkin.

Vaihdoksen jälkeiset kaikki tähän astiset pelit on pelattu ihan Jukan pelikirjalla, sillä muuhun ei ole ollut aikaa tai edes mahdollisuutta riippuen sattuneesta ajankohdasta. Liki samoin tuloksinkin.

Hifk peli ei kyllä mikään "kuolemanpeli" JYPille, mutta jotakin se viitoittaa tuloksesta huolimatta. Mikäli pieni paussi ja aika on saanut näkyville viisikkopeliä, voi jotakin jatkosta odottaa tuloksellisestikin. Valmista ei tähän aikaan taikinoi kukaan, mutta kuten kirjoitin, jos siellä näkyy eväitä liigatason pelaamisesta vaikka ei vielä tulokseen yltäisikään voi loppukaudesta jotakin odottaakin.

 

[Hypodermic]

Ykkössentteri jatkaa. Ai että, naatinkia!

No tosissaan, karu fakta että Lassila jätti ison aukon ja nyt saadaan hänet takaisin.

Lauantaina joukkue taisteli hyvin Tampereella. Nyt se ei kyllä enää riitä. Ei ainakaan henkilökohtaisesti tule lämmittämään vaikka olisi millainen esitys, vaan perjantaina pitää tulla voitto. Tulosurheilua ja nyt ollaan kuilun partaalla. Tulos tai ulos.

 

[-MMH-]

Poispotkittua valmennusta arvostaneena ja sivusta seuranneena pakko todeta, että Jyp näytti potkuihin asti ajoittain jopa ”pelottavan” hyvältä. Vaikka ajoittain kone yskähtelikin, kuten prosessiin kuuluu.

Tässä voi olla sellainen harha että JYP muistini mukaan on pelannut parasta peliään juuri Tampereen joukkueita vastaan. Oletan siis että peli näytti pelottavan hyvältä Tapparaa vastaan? Totuus kuitenkin valitettavasti oli se että varsinkin ennalta heikoimpia vastustajia vastaan peli oli usein surkeaa katseltavaa. Lähinnä ylivoima ja Vehviläisen otteet toi pisteitä näistä otteluista.

 

[-MMH-]

Poispotkittua valmennusta arvostaneena ja sivusta seuranneena pakko todeta, että Jyp näytti potkuihin asti ajoittain jopa ”pelottavan” hyvältä. Vaikka ajoittain kone yskähtelikin, kuten prosessiin kuuluu. Jopa salaa toivoin Jypin menevän kauden viimeiseen matsiin Tapparaa vastaan. (Ja Jukalle olisin suonut kruunun, siksi monesti hän joutui ottamaan finaaleissa pataan mm. Kärpiltä.) Jukan johtamana Jypillä oli sopiva pelitapa ja -kuri sekä tehokkaat kärkiäijät.

Lisätään tähän sen verran että itsekin pidän ja arvostan Rautakorpea valmentajana ja olin varma että hän oli parasta mitä JYPille oli vuosiin tapahtunut.

Mielestäni JYPiin oli pesiytynyt liikaa mukavuuden halua ja Rautakorven valmennus tunnetusti pistää pelaajat harjoittelemaan kuin ammattiurheilijat. Tästä myös Seppänen kiitti että hän toi urheilullisuuden takaisin Jyväskylään.

Harmittaa itseäkin ettei prosessi täällä onnistunut. Uskon myös että se olisi onnistunut mikäli seurajohto olisi hyväksynyt ja antanut Rautakorven valmentaa ja peluuttaa omilla metodeillaan.

Täällä oli kuitenkin päätetty oma strategia mitä tietenkin on hyvä noudattaa. Mikä sellainen strategia on josta heti aletaan tinkimään. Rautakorpi ei vain sopinutkaan siihen strategiaan vaikka molemmat osapuolet aluksi niin uskoivat.

 

[Karaistu pulu]

Noniin, ensimmäinen viesti palstalle. Viime aikojen tapahtumia on täällä jo ruodittukin melko runsaasti, ja totuus lienee jossain julkisuuteen kerrotun ja palstatotuuksien välimaastossa. En nyt ota niihin sen enempää tässä kantaa.

Toivoisin että joukkueella on alla hyvä treeniviikko ennen perjantain peliä, ja nähtäisiin jäällä kovasti taisteleva JYP. Mitä ikinä Heiskanen & co. tuokaan peliin, niin haluaisin kuitenkin nähdä ensimmäiselle kympille aktiivista karvaus- ja taklauspeliä, terve järki päässä. Peliä haltuun ja johtomaali, siitä olisi hyvä lähteä rakentamaan. Luulen että pelaajilla on melko kova halu tässä tilanteessa kaiken mediamylläkän jälkeen näyttää ja HIFK vastustajana kyllä pitäisi sytyttää. Voitto tulisi todellakin tarpeeseen niin pisteiden kuin itseluottamuksen osalta.

Vaikka välillä tämä touhu vituttaa niin ettei veri kierrä, niin silti jostain syystä kuitenkin seuraavaa peliä taas odottaa ja toivoo käännettä parempaan :)

 

[-pasi-]

Vaikka välillä tämä touhu vituttaa niin ettei veri kierrä, niin silti jostain syystä kuitenkin seuraavaa peliä taas odottaa ja toivoo käännettä parempaan :)

Tähän todettava että edellinen peli oli jo lupauksia antava sarjajohtajaa vastaan vieraissa, tasapainoinen ottelu jossa vielä maaliodottamakin oli hyvällä mallilla, vain ne pisteisiin vaativat maalit lopulta sitten jäi tekemättä. Kotona nyt vaan vielä aktiivisempaa peliä ja tosiaan järki käteen niin ainakin pisteiden saanti mahdollista. Edelleen vähän hämää tuo sarjataulukko kun JYPillä 2 peliä vähemmän, vaikka pistekeskiarvo on 14 sijalle niin voitolla pysyy hyvin muiden mukana tiukassa sarjataulukossa.

 

[Karaistu pulu]

Tähän todettava että edellinen peli oli jo lupauksia antava sarjajohtajaa vastaan vieraissa, tasapainoinen ottelu jossa vielä maaliodottamakin oli hyvällä mallilla, vain ne pisteisiin vaativat maalit lopulta sitten jäi tekemättä. Kotona nyt vaan vielä aktiivisempaa peliä ja tosiaan järki käteen niin ainakin pisteiden saanti mahdollista. Edelleen vähän hämää tuo sarjataulukko kun JYPillä 2 peliä vähemmän, vaikka pistekeskiarvo on 14 sijalle niin voitolla pysyy hyvin muiden mukana tiukassa sarjataulukossa.

Joo, samaa mieltä että paremmalta se jo näytti Ilvestä vastaan. Tasainen sarjataulukko on tosiaan, ja se on meille hyvä asia. Viikonlopun peleistä olisi tärkeä jokunen piste saada raavittua kuitenkin.

 

[TAPPI32]

JYP:n uusi vetovoima näkyy. Turha oli haaveilla, että oltaisiin saatu Tapparan kaikkien aikojen ykkössentteri Jakke Malinen kruunaamaan uransa takaisin Tampereelle.