Miten ikinä näitä kokoonpanoja kasaillaankaan, JYPillä on kolmeen ketjuun semmoiset laiturit, joilta odotetaan tehoja - otetaan vaikka Siikanen nyt tuohon Kemellin paikalle. Jos kolmosketjussa laidoilla viilettävät esim. Rooba (11+12=23) ja Lahtinen (11+25=36), niin toivoisin että siinä keskellä olisi joku muu kuin Koskela (4+2=6, 26 peliä) tai Lassila (2+1=3, 32 peliä). Koskelan viime kauden pelaamista on kehuttu paljon, mutta mielestäni hieman liikaa. Mielestäni mitään radikaalia tasoharppausta ei ollut. Koskela oli hyvä ja lupaava jo ihan ensimmäisissä peleissään, mutta jotain puuttui. Sama oli viime kaudella. Vahvuus on ennen kaikkea liikkeessä ja osaa toki pelata järkevästi puolustuspäätä, mutta ei ole mikään pelinrakentaja. Oma mielipide on, että ne kolme tasokasta sentteriä pitää olla - niin oli viime kaudellakin (Platt, Platzer, Christoffer).
Hyvä kirjoitus ja ns. on point. Koskelasta kumminkin ja sentteripelistä yleensä pari mainintaa.
Minun silmään se Koskelan tekemisen parantaminen tuli pelien edetessä kauden myötä, koko ajan parantaen, vaikka ei mitään tasohyppyä tehnytkään sen suuremmin. Itse pohdin, että yksi merkki valmennukselta hänen suhteen tuli siinä kohti, kun ruvettiin istuttamaan av - sentteriksi. Tehopisteitä suurempi asia siis oli kuitenkin kyky tasaisuuteen esityksissä, vaikka ei loistanut ja tuolla kokemuksella en ihmettele, veti kuitenkin tason pomppimatta juurikaan. Tämä on syy, miksi itse pidän häntä jo valmiina ensikauden ruutuun ns. runkosentterinä, jota sitten Lassila ja Perttu saa haastaa.
Senttreriltäkin tietty niitä pisteitä moni, minäkin tietty myös kaipaa, mutta kuin on kyse sisään ajettavasta pelaajasta ja sentteristä, on se kokonaisvaltaisuus pelaajana tärkeämpi rasti kuin ne tehot. Se pisti silmään, jos sitten niistä tehoista Koskelan kohdalla puhutaan, että vaikka ei vielä kypsä ollutkaan pelinrakentajana tontillaan, niin hyvin luotettava kahteen suuntaan, mikä sentterille on must. Tämä on sitten enemmän arvailua kuin kylmää analyysiä pelaajasta, mutta noiden muutamien maalien kohdalla, jotka Koskela teki, kiinnitin huomiota tapaan, jolla osasi hakea paikan vähän niin kuin hiipimällä vastustajan tutkan alta. Se voi tietty johtua, ettei vastustaja kokenut pelaajaa ns. vaaralliseksi ja siksi pito oli löperöä, mutta kyllä se vaan kertoo myös lahjakkuudesta niiden pisteidenkin tekoon, kun ottaa työllä roolinsa haltuun, eli meillä on tässä kaverissa kehittymisvaraa ja jo oleva taso jonka päälle rakentaa. Posi asia siis sentteristön suhteen.
Mitä tulee sitten yleisesti tuohon sentterinä pelaamisen magiaan (tuota paikka itse vetelin mitättömän ja luokattoman urani mitan), niin pelin tekohan se on viisikolleen kuten kirjoitat ja vastuu on iso, kun pitää olla tuki omiin, sekä hyökkäykseen, että olla se käynnistäjä tilanteen vaihdoissa. Tästä syystä en itse kauheasti paukuta ajatusta, että hyvän sentterin merkitys on tehopisteet, totta kai niitä pitää tulla, mutta se ei mittaa ihan sitä sentteripelin onnistumista. Varsinkin, niin viime kauden, kuin näköjään tämänkin kauden JYP on rakentunut taitoon tehdä niitä maaleja muulla viisikolla, kun vaan joku tekee sitä peliä sitä mahdollistamaan.
Tietty, jos rahaa olisi markkinasta löytyisi, ei kukaan pistäisi pahakseen tämmöistä bling bling sentteriä, joka rakentaa paikkoja liukuhihnalta ja sylkee maaleja kuin arbuusin siemeniä suustaan, mutta tuloksen kannalta tämmöinen herra ei kuitenkaan ole välttämätön, kun lopulta vaikuttaa vain yhdessä viisikossa kerrallaan ja vajaan erän pelissä, vaikka olisi millainen kuntohirmu. Niinpä JYPiin riittäisi kaksi ihan kelpo sentteriä liigan mitalla (sama mistä sarjasta tulevat), jopa jokunen kehityksessä etenevä nuorempikin talentti, mutta ei mikään kokematon märkäkorva ja kokonaisuus olisi tasaisesti pelistä toiseen jyräävä sentteristöltään.
Ilmaistahan ei tämäkään lysti ole, mutta se kaivaa kuvetta, jos meinaa syödäkin joskus. Ajattelen itse tuota sentteritilannetta sen kautta, että millä kombolla ollaan sen suoran po paikan reunassa kiinni ja oma näkemys on , että mieluummin kaksi kelpo sentteriä versus myyttinen bling bling, hinta kuitenkin lienee kokolailla samaa luokkaa kummassakin tapauksessa, mutta mielipide ja näkemys tämä, eli ei omaa napaa isompaa.
Jos yllä kuvattu toteutuisi siellä olisi hierarkiassa ihan oikeilla paikoillaan tähän hetkeen Lassila ja Perttu, toisella jo kokemusta miesten peleistä, lahjakkuutta, mutta iso työ vielä nousta pelaavaan sentteristöön tasaisella pelin tuotolla ja Perttu sitten se rookie, jolle pedataan kokemusta ja ilmapiiriin totuttelua ja enpä panisi lainkaan pahakseni jos opetussuunnitelmaan kuuluisi liigan opettelu myös laiturina ja ainahan lunastaa saa jokainen, joka sopimukseen on sainattu, mutta tämä ajatelma kuvitteellisen faktan, eli silmien ja oletusten pohjalta tähän hetkeen.
